Tarkkaile
Yhdistyksissä työkuorma keskittyy. Yhdistysten hallitukset kantavat usein työkuormasta leijonan osan. Hallituksesta niille, jotka osaavat ja saavat aikaan, kasaantuu työtä sietokyvyn rajoille saakka. Näin varsinkin, jos heillä on vaikeuksia sanoa ei.
Työkuorman alla sinnittelevän pinna katkeaa jonain päivänä ja hän kertoo, ettei ole käytettävissä enää, kun seuraavan kerran hallitusta kootaan. Sama voi toki käydä linjaerimielisyyksien takia tai protestina kelvottomalle puheenjohtajalle, joka valitaan tehtävään vuodesta toiseen.
Yhdistyksen hallituksesta poisjäänti on kuin pieni kuolema. Hetki sitten olit nääntyä työkuorman alle ja nyt et tiedä edes mitä yhdistyksessä tapahtuu. Onko yhdistystyö on/off-toimintaa. Jokotai.
Yhdistyksen kannattaisikin miettiä laaja-alaisesti jäsenten osallistumisen keinoja. Kaikki eivät ole valmiita pitkäaikaiseen sitoutumiseen, jolloin heille voi tarjota pop-up-tehtäviä. Ja vaikka työmyyrä päättikin pelastautua uhkaavalta työuupumukselta jättäytymällä pois hallituksesta, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän jotain yhdistyksen eteen haluaisi tehdä.
Ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotakin.
Kirjoittaja on juuri viimeistellyt Yhdistysjohtamisen opas -kirjaa, joka julkistetaan lauantaina 24.9.2016.
Yritysten ongelmien takana on poikkeuksetta luottamuspula. Jos haluamme välttää ongelmat ja antaa menestykselle mahdollisuus, kannattaa luottamus nostaa organisaation peruspilariksi.
Johtajan rooli muuttuu managerista luottamuksen luojaksi ja ylläpitäjäksi. Selvityksemme (Selvitys kasvujohtajuudesta suomalaisessa viitekehyksessä, kasvujohtajien haastattelut ja analysointi v. 2017-2018) mukaan johtajat odottavat sitoutumista ja innostusta tekemiseen. He korostavat itseohjautuvuutta ja ovat valmiita tukemaan liiketoiminnan ja ihmisten kehittymistä. Puhutaan aitoudesta, läsnäolosta ja valmentajuudesta. Silti jää kuva, että ylevät sanat ja käytäntö eivät oikein kohtaa. Meillä on taipumus odottaa toisten olevan luottamuksen arvoisia, vaikka emme itse toimisi luotettavalla tavalla.
Luottamukseen kuuluu usko, toivo ja rakkaus. Yritysmaailmassa tämä tarkoittaa innostavaa ja kaikkia yhdistävää visiota, kannattavuuden mukana tuomaa turvaa ja inhimillistä otetta. Positiivisuus ja luottamuksen ilmapiiri säteilee myös asiakkaisiin ja kumppaneihin, mikä entisestään edesauttaa positiivista kierrettä.
Nokia Oyj:n ja F-Securen Oyj:n hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaan mukaan kasvu lähtee palavasta halusta kasvaa. Unelmia, strategian selkeyttä ja kovia tavoitteita korostivat muutkin, joita tutkimuksessamme haastattelimme. Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta Fluido Oy:n perustaja Mikko Eronen kiteytti: ”Inhimillinen ote on sitä, että välitetään, ollaan kiinnostuneita ihmisistä ja tuetaan ihmisten kehittymistä. Ollaan läsnä ja luotetaan.” Johtajan vastuu on välittää yrityksestä, henkilöstöstä ja itsestään.
Miten sitä luottamusta sitten voi rakentaa?
Tässä viisi taatusti toimivaksi koettua keinoa. Paremminkin voisi sanoa, että viisi aivan perusasiaa, joiden tulee olla kunnossa.
- Varmista, että olet omalta osaltasi ehdottoman luotettava. Pidät kaiken minkä lupaat ja lupaat vain sellaista, jonka voit pitää. Ei pienintäkään lepsuilua. Jos joskus vahingossa sinusta riippumattomasta syystä et voi lupaustasi pitää, ilmoita siitä heti havaittuasi. Pyydä lisäaikaa tai muutosta tavoitteisiin.
- Jos joku muu lipsuilee luotettavuudessa, sano se. Näin perusasian suhteen pitää sietämisessä olla nollatoleranssi. Jos katsot pikkuasioissa läpi sormien, valuu niiden välistä kohta isojakin asioita. Voit kokea tämän vaikeaksi, mutta kysymys ei ole siitä mitä sanoo, vaan siitä, miten sen sanoo.
- Keskustelkaa luotettavuudesta usein ja syvällisesti. Kas kun luotettavuus nähdään niin eri tavalla. Esimerkiksi aikataululuotettavuuden kanssa on usein hyvin suuri näkemyshaitari. Yhden mielestä hetimiten tarkoittaa välitöntä tekemistä, toinen ajattelee sen tarkoittavan kuluvaa kuukautta.
- Julistakaa luotettavuus yhdeksi tärkeimmistä organisaationne arvoista, ellei jopa tärkeimmäksi. Sillä on valtava positiivinen vaikutus sekä asiakas- että työntekijämielikuvan vahvistajana. Pelkkä julistus ei riitä, vaan kaiken toiminnan pitää olla sen mukaista.
- Sitä saat mitä mittaat. Mitatkaa organisaationne ja sen jokaisen jäsenen luotettavuutta säännöllisesti. Ihan samalla tavalla kuin vaikka liikevaihtoa, myyntiä, työtyytyväisyyttä tai sairauspoissaoloja.
Luotettavat organisaatiot ja yksilöt ovat luoneet valtavan vahvan pohjan menestymiselle.
Pirkko Huhta ja Toni Hinkka
Huhta on johtamisen kehittäjä sekä Innoras Oy:n ja Futuoffice Oy:n perustaja.
Hinkka on CxO Professional Oy:n toimitusjohtaja ja johtamisen ammattimentori.
Video-opas kiusaamisesta pelastamiseen
Tässä on 12-minuuttinen pikaopas kiusaamisesta pelastamiseen johdolle, henkilöstöhallinnolle ja työsuojeluorganisaatiolle.
Mikäli koet tulleesi kiusatuksi, voit hyödyntää opasta välittämällä sen esimiehellesi tai hänen esimiehelleen tahi henkilöstöhallinnon tai työsuojeluorganisaation edustajalle samalla kun kerrot tilanteestasi.
Saat oppaan kiusaamiselta pelastamiseksi välittömästi käyttöösi, kun kirjoitat sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja klikkaat valikosta tarvettasi kuvaavan vaihtoehdon.
Opas on ilmainen eikä sen lataaminen edellytä sinulta mitään. Emme luovuta tietojasi kenellekään ulkopuoliselle missään tilanteessa
Olet keskimäärin luotettavampi kuin kukaan muu. Ainakin omasta mielestäsi. Muiden luotettavuudessa olisi toisaalta paljonkin parantamisen varaa. Näin koet. Mitä, jos muut ajattelevatkin samalla tavalla itsestään eivätkä pidäkään juuri sinua luotettavuuden perikuvana?
Olen otsikon tiimoilta kirjoittanut jo kaksi blogia (osa 1 ja osa 2), joissa olen esittänyt seitsemän hypoteesia luotettavuusrajoittuneisuudelle. Tässä tulee viisi lisää. Näin on lupaamani tusina koossa.
Ilmaus vs. käsitys
Sanathan ovat ihmisten välisiä sopimuksia siitä, miten jotain asiaa kuvataan. Ei liene harvinaista, että ymmärrämme sanoja hieman, jopa täysin, eri tavalla. Mitä vähemmän toista tunnemme, sitä helpommin väärinymmärryksiä tapahtuu. Hyvin tuntevienkin välillä olisi sanakirjasta joskus hyötyä. Vielä parempi, jos käytettäisiin samaa sanakirjaa.
Tämä suorastaa huutopyytää esimerkkiä. No, jokainen lienee siivonnut joskus. Mitä sinulle tarkoittaa pyyntö: ”siivoa huoneesi”?
Minulle se merkitsee sitä, että tavarat ovat siistissä järjestyksessä. Vaimolleni se merkitsee sitä, että pölyt on imuroitu ja pyyhitty myös sängyn alta. Meni muutama vuosi ymmärtää tämä ero.
Neuvo vielä. Jos hiemankin epäilet, että ymmärrätte käsitteet eri lailla, puhukaa niistä avoimesti toista tuomitsematta.
Teko vs. tieto
Valmis asia voi tuntua toiselta täysin tekemättä, jos hän ei tiedä, että se on tehty.
Viet auton huoltoon. Odotat päivän, toisenkin. Ei kuulu mitään. Soitat ja kysyt, koska mahtaa valmistua. Joo, valmistui jo kaksi päivää sitten. Luotettavuus – joopa joo.
Kun valmistumistiedottaminen on kunnossa, voi siirtyä vaikeammalle tasolle, joka on edistymistiedottaminen.
Kohta-aika vs. hetiaika
Ääritapauksia ovat he, jotka tekevät vasta viime hetkellä ja toisaalta he, jotka aloittavat aina heti. Hetitoimijoista voi usein tuntua petturuudelta viimetippailijan toimintatapa, vaikka lupaus muuten olisikin täysin pidetty.
”Leikkaatko nurmikon?” puoliso pyytää. ”Joo”, vastaat. Tunnin päästä toinen tule raivoissaan syyttämään sinua petturiksi, kun makaat vielä sohvalla. Olit ajatellut hoitaa homman illemmalla.
Vetäisy vs. viilaus
Vaikka käsitys valmiin tehtävän kokonaisuudesta olisi sama, voi laatukäsitys erota paljonkin. Kollegani Arin kanssa keksitty esimerkki kirjoittamisesta. Toinen voi luovuttaa tekstin eteenpäin kommentoitavaksi vasta, kun siinä ei varmasti ole enää yhtään pilkkuvirhettä. Toinen taas siinä vaiheessa, kun on hahmotellut lauseen sinne, toisen tänne.
On täysin eri asia se, miten tekstiä lopulta tuottaa – toinen voi kirjoittaa heti valmista, toisen editoidessa moneen kertaan.
Lähetetty vs. perillä
Lupasin kerran toimittaa eräälle henkilölle linkin Vaikutusvoimaprofiiliin. Muutaman viikon päästä ihmettelin, miksei hän ollut reagoinut viestiini. Hän taas oli pahantuulinen minulle siitä, etten ollut lähettänyt lupaamaani. Tarkistimme sähköpostimme. Minulta oli lähtenyt, ei virheilmoitusta. Hänelle ei ollut tullut perille. Lopulta tämän asiakkaan tietohallinto löysi viestin palvelimen palomuurista.
Varmista siis, ainakin tärkeimmissä viesteissä, että viesti on varmasi mennyt perille. Ymmärtämisen varmistaminen on sitten seuraavan tason ongelma.
– – – – – – –
Tässä luotettavuus -blogisarjan kaikkiaan kaksitoista hypoteesiä. Lisääkin varmaan löytyisi, jos oikein ajatuksia kaivaisi.
Näissä kaikissa oli oletuksena se, että ”petturuus” on tahatonta. On täysin oma lukunsa se, että on myös ihmisiä, jotka lupaavat ilman aikomustakaan pitää. No, omatuntorajoitteiset totuudenkiertäjät ovat sitten ihan oman blogisarjansa aihe.
Luotettavaa loppuvuotta!
Tee itsesi ymmärretyksi. CxO vaikutusvoima™ -koulutuksessa opit tunnistamaan vakuuttamisen ja vaikuttamisen tekijät ja saat oman CxO vaikutusvoima™ -profiilin kehitymisesi pohjaksi. Ymmärryksen ohella saat itsellesi harjoitteita joiden avulla vakuuttavuutesi kasvaa varmuudella. Samalla luotettavuus.
Saneeraajasta suureksi humanistiksi – miten niin pääsi käymään?
Olen työskennellyt erilaisissa esimiestehtävissä koko työurani, noin 40 vuotta. Hiuksissani on jo lähtöväri päässä. Luulin, että tuollaisella kokemuksella olen jo ”valmis” ja kaiken johtamisessa kokenut ja omaksunut.
Johtaminen on jo koettu ja opittu
Viime syksynä ryhdyin hakemaan eräälle johdettavalleni valmennusta, koulutusta, opastusta tai vastaavaa, jolla hän voisi siirtyä päällikkötason manageerauksesta ihmisten johtajaksi. Sain esimieheltäni vinkin, että koeta miten mentorointi toimii, esimerkiksi Toni Hinkka on sellaista tehnyt.
Tapaaminen Tonin kanssa johti sopimukseen ja eipä aikaakaan, kun johdettaviani oli jo kolme Tonin mankeloitavana, kukin heistä hieman erilaisella polulla. Muutos näiden kolmen henkilön kohdalla on ollut hämmästyttävä: työpaikoille on viety viikko toisensa jälkeen käytännön toimia paremmasta johtamisesta, työn tekemisen esteiden poistamisesta, ryhmähengen luomisesta, henkilöstön mukaan ottamisesta jne.
Mentorointi – voihan sitä kokeilla
Tätä muutosta seuratessani halusin itsekin kokeilla, voisiko tällainen vanha sotaratsu ja saneeraaja saada vielä jotakin uutta oppia johtamisesta. Niinpä ilmoittauduin mukaan mentorivalmennukseen.
Nyt, neljä kuukautta valmennuksen aloittamisen jälkeen istun mökillä diplomi kainalossa suuren hämmennyksen vallassa. Tämän matkan aikana huomasin, kuinka vähän tiedänkään johtamisesta ja kuinka vajavainen olen. Omat luuloni johtamistaidoista ja -tiedoista tulivat mitatuksi johdettavieni, kollegoitteni sekä esimieheni toimesta ristiin rastiin ja tulokset eivät läheskään aina osuneet omiin oletuksiini.
Käsittämätön hämmennys ja muutos
Miten helvetissä käynkään kurssilaisten kanssa niin syvissä vesissä, että itku tulee silmiin? Miten helvetissä 36 -vuotias mentori voi auttaa MINUA? Miten helvetissä minä mentoroin sarjayrittäjää? Miten helvetissä näistä kurssin työkaluista saa tolkkua?
Tämä kaikki yllä mainittu toteutui äärimmäisen onnistuneesti ja työkalutkin sain järjestykseen. En vaihtaisi tästä kokemuksesta sekuntiakaan pois. Päätin, että omistan lopputyöelämäni siihen, että varmistan kaikin tavoin johdettavieni onnistumisen. Toivottavasti tulevaisuudessa mahdollisimman moni pääsee kokemaan tämän saman kuin entinen mestarisaneeraaja, josta kuoriutui suuri humanisti mentorikurssin avulla.
Tapani Riihijärvi
kirjoittaja toimii Raskone Oy:ssä liiketoimintajohtajana
CxO Professional Oy on tutkinut kehityshankkeiden onnistumista vuodesta 2009 lähtien ja tutkimustulosten perusteella on julkaistu kaksi kirjaakin.
Käynnissä on tutkimus, jossa kartoitetaan suomalaisten kehityshankkeiden valmistelun tilaa. Ensimmäisiä välituloksia julkistettiin tänään julkaistussa blogikirjoituksessa. Kysely päättyy 30.11.2016.
Vielä ehdit vastata. Vastanneiden kesken arvomme kirjoja, mutta epäilen arvolupauksemme olevan kyselyyn vastaajalle arvokkaampi: Lupaan, että käyn läpi joka ainoan vastauksen ja palaan asiaan, jos näen vastauksissa vaaran paikkoja!
Osallistu kyselyymme tästä, saat neuvoja hankkeesi onnistumisen todennäköisyyden kasvattamiseksi ja olet mukana kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa yhä kilpailukykyisemmäksi!
Reino Myllymäki
Onnellinen ja innostunut on monin kerroin tuottavampi ja innovatiivisempi kuin onneton ja masentunut työntekijä. Haittavaikutukset eivät rajoitu pelkästään yhteen henkilöön, vaan mieliala leviää kulovalkean lailla myös kollegoihin. Organisaatio jähmettyy, joskus jopa lamautuu.
Onnen ja innon pahimpia lamauttajia on työpaikkakiusaaminen. Kiusaamista voi esiintyä monesta syystä: tahattomat väärinkäsitykset, epäselvät roolit, kosto kaltoinkohtelusta sekä organisaatiokulttuurin vääristymät ja pahimmillaan narsististen persoonallisuushäiriöisten sadismi ja tyrannia.
On yleistä, että kiusaaminen havaitaan tai siihen puututaan hyvin myöhäisessä vaiheessa, jolloin tilanteet ovat jo kärjistyneet ja henkilösuhteet tulehtuneita. Monesti on edetty pikkuhiljaa huomaamatta kohti pahempaa; kuten tarinan sammakko hitaasti lämpenevässä kattilassa. Paha olo on kasvanut pikkuhiljaa vähentäen työtehoja, kasvattaen sairauspoissaoloja ja saaden hyviä työntekijöitä jättämään organisaation. Jäljelle jääneet ovat saattaneet tottua siihen, että kaltoinkohtelu ja paha olo ovat uusi normaali.
Monesti meidät, tai joku muu ammattilainen, on kutsuttu apuun vasta vakavassa kriisissä tilanteen eskaloiduttua kestämättömälle tasolle pahimmillaan jopa vuosikymmenien kärsimysten jälkeen. Nämäkin tilanteet ovat ratkaistavissa ja parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan. Paljon pahaa on kuitenkin ehtinyt tapahtua, traumat voivat olla syviä ja jälleenrakennus vie aikaa. Puhumattakaan niistä miljoonista euroista, jotka ovat jääneet ansaitsematta. Koko yhteiskuntamme tasolla miljardien menetetty tuottavuus ja kilpailukyky.
Vaikka valtaosa organisaation johtajista olisikin omassa johtamisessaan taitavia ja hyvät ihmisläheisen johtamisen arvot jakavia, on silti pelottavan yleistä, että kiusaamista ei havaita tai sitä katsotaan läpi sormien. Tämä johtuu johtajien luontaisesta tarpeesta suojella myös itseään, mahdollisesti tahallaan vääristetystä tilannekuvasta sekä ratkaisuosaamisen ja -työkalujen puutteesta. Esimiehet eivät välttämättä myöskään tiedosta, että puuttumattomuus on lain edessä rangaistavaa. Tiedän useita tapauksia, joissa muuten hyvien johtajien ura on tuhoutunut työsuojelurikostuomioon.
Ennaltaehkäisy on halpaa ja helppoa. Varmistetaan, että koko organisaatiolla ja etenkin esimiehillä on ymmärrys siitä, mitä on hyvä johtaminen ja sopiva käyttäytyminen – mikä taas epäasiallista. Annetaan kaikille perusteet ymmärtää, milloin kysymyksessä on narsistinen käyttäytyminen ja milloin ei. On yleistä, että narsisteiksi syytetään liiankin helposti henkilöitä, joista ei vain pidetä ja samalla oikeita narsisteja ei uskalleta osoittaa. Esimiehen direktio-oikeuskin koetaan pahimmillaan narsistiseksi kiusaamiseksi.
Kun koko organisaation yleissivistys asian suhteen kasvaa, voidaan epäasialliseen käyttäytymiseen puuttua hyvin varhaisessa vaiheessa. Opitaan myös erottamaan kärpäset härkäsistä. Osataan myös oikeat toimenpiteet asioiden ratkaisemiseksi. Murto-osalla niistä kustannuksista, joita eskaloituneen konfliktin ratkaisu aiheuttaa.
On toki tärkeää, miten ja milloin asiat organisaatiolle esitetään. Poleemisen mustavalkoiset kauhuskenaarioiden maalailut voivat olla hyvinkin haitallisia. Ilmiöstä luennoitseminen kriisitilanteessa saattaa pahentaa tilannetta ja käynnistää hallitsemattoman huhumyllyn. Helpointa ja turvallisinta olisi valistus silloin kun kaikki on vielä hyvin.
Kiusaaminen on aina ensisijaisesti johtamisongelma. Otetaan kiusaamisenehkäisy ja -ratkaisukoulutus normaaliksi osaksi esimiesten perehdytystä ja johtamistaitojen syventämistä.
CxO Professional Oy toteutti digitalisaatiobarometrin vuodenvaihteessa 2016-2017 järjestyksessä toista kertaa. Tällä kertaa yhteistyökumppaneina olivat IT Forum ja SME IT Forum. Vastauksia saatiin 33.
Suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut. Tietotekniikan hyödyntämisessä huomio on edelleen sekä vanhojen toimintatapojen tehostamisessa että kokonaan uusien kehittämisessä. Liiketoiminnan kiinnostus tietotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvoi edellisvuoden tapaan merkittävästi sekä liiketoiminnan ja tietohallinnon välinen yhteistyö parani jonkinverran edellisvuoden tapaan. Suurin muutos tapahtui liiketoiminnan halussa kyseealaistaa vanhat toimintatavat: se lisääntyi vuonna 2016 vielä edellisvuottakin enemmän.
Pyydä maksuton CxO:n Digitalisaatiobarometri 2016 lähettämällä viesti allekirjoittaneelle (reino.myllymaki@cxopro.fi).
Reino Myllymäki
Tänään on superpäivä. Aamulla puhun CxO Academy Vantaan aamiaistapahtumassa otsikolla Saadaanko tietotekniikalla kilpailuetua? Iltapäivällä julkistetaan viides kirjani – ensimmäinen ihan kokonaan itse kirjoittamani – Tietohallinnon organisointi. Illalla on vielä palaveri koskien kuudetta kirjaa, joka liittyy entisöitävään VL Myrsky II -hävittäjään.
Tietohallinnon organisointi -kirja tuli eilen painosta ja sain kappaleen käsiini. Yleensä on käynyt niin, että avatessani kirjan satunnaisesta kohdasta, eteeni on pompannut heti kirjoitusvirhe.
Tällä kertaa ei käynyt niin. Virhe löytyi vasta toisella kerralla eikä se ollut kirjoitusvirhe. Yksi lähde on jäänyt merkitsemättä lähdeluetteloon. Hyi hyi, Reino! Korjataan toiseen painokseen.
Eli nyt sitä saa, nimittäin tuota Tietohallinnon organisointi -kirjaa. Ennakkotilaajille kirjat lähtevät postin kautta tänään, julkistustapahtumasta voivat paikalla olijat ostaa tuoretta kirjaa mukaansa ja sen jälkeen kirjaa toimitetaan sitä mukaa kuin tilauksia tulee. Onnistunut Projekti -tapahtumassa 28.4.2015 on myös kirjoja myynnissä, sinne saadaan myös Onnistunut tietojärjestelmäprojekti -kirjan kakkospainosta myyntiin uudella kannella.
Minulla on ollut suuri etuoikeus viettää aikaa Suomen karismaattisimman naisen kanssa tällä viikolla. Tiistaina tarinoimme pitkään hänen kotonaan Hyrsylän Mutkassa. Eilen torstaina toimin hänen kuljettajanaan, kun kävimme YLE:n Aamu-tv:ssä puhumassa karismasta ja paljastamassa Suomen karismaattisimmat henkilöt: presidentti Sauli Niinistön ja taiteilija Aira Samulinin.
Airan kanssa vietetty aika oli erinomaisen antoisaa. Keskustelimme elämästä ja kaikenlaisesta. Suurta kokemuksen tuomaa sydämen viisautta. Uskaltaisin jopa väittää, että jo ystävystyimmekin.
Sain Airalta paljon vinkkejä karisman kehittämiseen. Tässä kolme keskeisintä kohokohtaa, jotka jäivät mieleeni.
”Karisma ei löydy omasta navasta!” Aidosti karismaattinen ihminen on kiinnostuneempi muista ihmisistä kuin itsestään. Hän ei nosta itseään jalustalle eikä tuo itseään turhan tärkeänä esiin.
Niinkin valomainen ja tarinoita täynnä oleva persoona kuin Aira on, niin huomasin kahden kesken, että hän kohteli minua vertaisenaan. Vaikka hän puhui paljon, hän myös kuunteli aidosti, kun minulla oli sanottavaa.
”Pötypuhetta”, voi joku lukijoista ajatella. ”Olen nähnyt Airaa telkkarissa tai esiintymässä ja hänhän puhua pulputtaa jatkuvasti.” No, mietipä hetki. Tuskin ne telkkarissa hirveän pitkään näyttävät kohtauksia, joissa esiintyjä olisi ihan hiljaa.
”Karismaattinen ei katsele peiliin!” Tämäpä outo neuvo, saatat ajatella. Eikö aina neuvota nimenomaan katsomaan ensisijaisesti peiliin ja vasta sitten syyttelemään muita?
Airapa puhuikin ihan konkreettisesta peilistä – ei metaforisesta. Hän kertoi, että jo pikkutyttönä häntä ohjeistettiin katsomaan muita ihmisiä eikä vilkuilla itseään koko ajan peileistä. Aika itsekeskeinen kuva voisi peiliin vilkuilijasta tulla. Katso siis peiliin ennen kemuja ja puuterointihuoneessa, mutta keskity muu aika muihin ihmisiin.
”Opettele lukemaan ja ymmärtämään muita ihmisiä!” Aira kertoi ehkä tärkeimmäksi vahvuudekseen sen, että hän osaa nähdä ihmisistä aika nopeasti, mistä nämä ovat kiinnostuneita. Sitten kun hän puhuu, hän pyrkii puhumaan asioista, jotka kiinnostavat toisia.
Lienee aika yleinen harhaluulo, että karismaattiset ihmiset olisivat puhumisen taitureita. Todella karismaattiset ihmiset taitavat kuitenkin olla ennen kaikkea kuuntelemisen taitureita.
Tässä pieniä tuokiokuvia 89-vuotiaan rouvan karismaattisista elämänviisauksista.
Liiketoiminnan ja tietohallinnon välinen yhteistyö on viime vuosina kehittynyt oikeaan suuntaan. Vaikka kehitysharppaukset ovatkin organisaatiokohtaisia, yleisestikin ottaen pienikin oikean suuntainen kehitys vie asioita eteenpäin, kun tarkastelujaksoksi otetaan pidempi aika kuin yksi vuosi.
Silti löytyy asioita, jotka yhteistyössä mättävät sekä liiketoiminnan että tietohallinnon näkökulmista. Yritän nostaa lähiviikkoina muutaman kissan pöydälle näiden blogikirjoitusten kautta.
Moni tietohallintojohtaja kipuilee esimerkiksi IT-kustannusten kanssa. Liiketoiminta kun tahtoisi niiden olevan nolla.
Kun asiaa katsoo toisesta suunnasta, huomaa, että tietohallinnolla on tuskin yhtäkään sovellusta hoidossaan, joka olisi tietohallinnolle itselleen tarkoitettu. Kaikki tai lähes kaikki on suoraan tai epäsuoraan liiketoimintaa palvelevaa ja liiketoiminnan tarpeiden vuoksi hankittu, käyttöönotettu, ylläpidetty ja palveltu.
Yhä useamman yrityksen liiketoiminta makaa tietotekniikan varassa. Tietotekniikan päivittäisestä toimivuudesta ja edistyksellisyydestä on kiinni liiketoiminnan jatkuvuus suurelta osin. Kuinka moni vaatii jonkin muun vastaavan hyödykkeen olevan ilmaista? Olisihan se kivaa, jos esimerkiksi sähkö olisi ilmaista mutta katsoessaan vaikkapa kuvia ydinvoimalasta tai sähkönsiirtolinjoista toteaa, ettei se mitenkään voi olla.
Entä kuinka moni liiketoimintajohtaja sanoo HR-johtajalle, että työvoimakustannusten pitää olla nolla?
Näitä asioita on toki helppo pyöritellä ja tuskassa kieriskellä. Mutta mikä lääkkeeksi? Nostan esiin pari, joilla oman kokemukseni mukaan on saatu aikaan parannusta: palvelujen hinnoittelu ja kokonaisarkkitehtuurityö.
Kaikkien IT-kustannustusten selvittäminen ja niiden kohdistaminen palveluille helpottaa liiketoimintaa muodostamaan käsityksen siitä, mistä niiden tietotekniikkakustannukset muodostuvat. Huomio kohdistuu oikeisiin asioihin. Kokemukseni mukaan liiketoiminnan johtajat alkavat miettiä, mitä kaikkea liiketoiminta ihan oikeasti tarvitsee.
Kokonaisarkkitehtuurityöllä puolestaan paljastuu kaikki rinnakkaiset ja päällekkäiset ratkaisut, joista voi lähteä liikkeelle hedelmällisiä keskusteluja liiketoiminnan ja tietohallinnon kesken. Optimaalisessa arkkitehtuurissa kun ei ole samaa asiaa ratkaistu kuin kertaalleen.
Kokonaisarkkiitehtuuri on kuitenkin vaarallinen tai ainakin arveluttava sana. Se viittaa joidenkin mielestä liikaa tietotekniikkaan, vaikka oikeasti onkin organisaation kehittämisen väline. Joissain organisaatioissa on menestyksellisesti kokonaisarkkitehtuuri korvattu sanaparilla “periaatteet ja valinnat”.
Kaksi majavaa varustautui talveen. Max Majava oli nuori, joka ei vielä tiennyt, millainen hänen elämänsä pitäisi olla. Bert Beaver taas oli jo elämää nähnyt ja tiesi tasan tarkkaan mitä on ja mitä on tuleva.
Talveksi piti saada kunnon talvehtimispato. Maxilla oli monia ideoita hänelle sopivasta asujaimistosta. Kovakuntoisena hän juoksi ympäri metsää keräten monen kokoisia risuja ja vieden niitä kolmeen erilaiseen patoviritelmään. ”Parempi rakentaa kolme patoa, kun joku niistä voi olla se paras, muttei vielä voi tietää mikä”, hän ajatteli.
Samaan aikaan Bert käyskenteli metsässä rauhallisesti valikoiden vain kaikkein parhaat hänen ainoaan patoonsa sopivia risuja. Ei tullut hiki, mutta pato kohosi (tai itse asiassa vajosi veden alle) varsin nopeasti.
Bert otti syysaurinkoa valmiin patonsa katolla katsoen Maxia, joka huhki vielä kolmen patonsa perustuksia.
Nousi kova tuuli. Maxin kaksi korkeinta patoa hajosivat myräkässä nopeasti virran vietäviksi kapuloiksi. Vain eniten keskeneräinen pato jäi jotenkuten pystyyn. Max oli hätää kärsimässä, itkunkin päästi. Majavan itku ei ole kaunista kuultavaa.
Bert katsoi puoliksi huvittuneena, mutta pohjimmiltaan myötätuntoisena, Maxin säntäilyä. Nuoruus ja kokemattomuus – nuo minullakin joskus oli. Toista jäljellä vähän vieläkin. Aina voi oppia. Jos ei enää niin paljon omista virheistä, niin sitten toisten toistamista.
Tuuli toi paikalle kylmää ja lumiset pilvet. Nopeasti maa peittyi lumeen kätkien rakennusaineet. Kylmä kovetti valkoisen kerroksen. Yhdenkin oksan löytäminen ja roudasta irrottaminen oli kovan työn takana.
Maxin pato ei enää kohonnut. Katto puuttui, seinistäkin osa. Pakkaskuolema alkoi näyttää kohtalolta.
Bert vihelsi epätoivoiselle Maxille. ”Tule tänne minun patooni täksi talveksi. Rakensin varmuuden vuoksi tilat kahdelle.”
Max hyödynsi koko talven kuunnellen mentorinsa Bertin viisauksia. Seuraavana kesänä hän rakensi yhden padon ja se oli hienoin pato, mitä majavan rakentamaksi oli koskaan tunnustettu.
Mikä oli tarinan opetus sinulle?
CxO Academy Vantaa aloittaa syyskautensa 27.8.2014 klo 8.30, jolloin on vuorossa Academyn 61. luento. äänessä on CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja Toni Hinkka ja aiheena Mitä opimme Suomalaisen Johtamisen Päiviltä? Hinkka käy läpi 9.-10.6.2014 Messukeskuksessa järjestetyt Suomalaisen Johtamisen Päivät ja tarjoaa parhaat palat. Mitä hyviä käyntäntöjä ja ideoita nousi esiin. Mitä meillä on odotettavissa johtamisen kehittämisen tiellä. Mitkä ovat johtamisen suomalaiskansalliset piirteet, mitä hyvää niissä on ja voiko niitä viedä maailmalle?
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia mutta niihin osallistuminen edellyttää etukäteisilmoittautumista. Ilmoittaudu tapahtumakalenterin kautta!
Reino Myllymäki
Väittävät, että golflyönnin opettelu vaatii tuhansia toistoja. Ehkä kymmeniä tuhansia. Ei se mene niin, että opettaja näyttää muutaman otteen ja sen jälkeen lyöt rangella pari lyöntiä ja olet sen jälkeen valmis turnaukseen. Ei se riitä, että tiedät, miten kunnollinen golflyönti tehdään ja että olet joskus sellaisen onnistunut tekemäänkin.
Hiljattain tuli vastaan Wordilla tehty dokumentti, jossa jokainen rivi oli aloitettu muutamalla välilyönnillä ja päätetty Enter-näppäimen painallukseen. Arvostelin dokumentin tekotapaa ja kerroin, miten Wordilla kannattaa kirjoittaa. Arvaatte varmaan lopputuloksen. Sain dokumentin tekijän vihat silmilleni. Hän kuulemma osaa kirjoittaa Wordilla, on kirjoittanut tuhansia dokumentteja niin ja niin vastuullisissa tehtävissä ja niin edelleen.
Todisteet kuitenkin puhuvat toista.
Liikenteessä minua ärsyttää autoilijat, jotka eivät kerro kääntymisaikeistaan etukäteen. He joko jättävät vilkuttamatta kokonaan tai vilkuttavat vasta, kun kääntyvät. Lakihan nimenomaan velvoittaa vilkuttamaan etukäteen; vilkkuhan on yksi ainoista merkeistä, joilla voimme kertoa aikeistamme. Kun otin puheeksi asian yhden tuttuni kanssa, hän väitti vilkuttavansa aina etukäteen, siis jopa ennen jarruttamista.
Todisteet kuitenkin puhuvat toista.
Olen joskus sanonut, että johtajan pitää pitää olla johdettavilleen ihminen joka päivä, ei vain jouluna. Varsinkin entisaikaan johtajilla oli tapana olla alaisilleen jouluna mukava ja antaa lahjoja. Joku saattoi hetkeksi häikäistyä kuvittelemaan, että esimies oli muuttunut tai muuttumassa hyväksi johtajaksi.
Todisteet kuitenkin puhuvat toista.
Jätämme tekstinkäsittely-, vilkunkäyttö- ja johtamistaidoistamme todisteita maailmaan joka päivä. On turha uskotella itseä taitavaksi, jos päivittäiset todisteet kertovat muuta. Ne kertovat, että emme ole edes lähteneet paremmaksi kehittymisen tielle, kun teemme edelleen sutta ja sekundaa. Yritämme vain jouluna tai juhannuksena. Emme joka päivä.
Paras tapa kehittyä on elää esimerkillisesti joka päivä. Kirjoittaa Wordilla niin kuin tekstinkäsittelyllä pitää eikä käyttää sitä kirjoituskoneena. Noudattaa kauniin kielemme kielioppia. Vilkuttaa ajoissa ja lisätä liikenneturvallisuutta. Toimia hyvänä esimerkkinä johdettavilleen ja pyrkiä pönkittämään johdettaviensa menestystä – ei omaa.
Golflyönnin tapaan johtaminenkin tarvitsee toistoja. Johtajaksi hioutuu, kun uskaltaa johtaa. Joka päivä ja niin kuin hyvät opettajat ovat neuvoneet. Virheitä sattuu ja niistä selviää, kun nöyrästi anteeksi pyytää.
Jos jotain golf on minulle opettanut, niin nöyryyttä ja itsehillintää.
Kirjoittaja on pelannut golfia viimeksi kolme kuukautta ja 15 päivää sitten. Pelaamaan hänellä on mahdollisuus päästä aikaisintaan kolmen kuukauden ja 20 päivän päästä. Hänen tasoituksensa on 33,3.
Myynnin modernit käytännöt – näin tuplaat kontaktoinnin tehot
Myynnin murroksen hetket ovat käsillä. Muutoksessa voittavat he, jotka osaavat hyödyntää uusia tapoja järkevästi vanhojen rinnalla.
Katso video alta (2 min 14 s).
Olet ehkä kuullut, miten kova vastustus oli aikoinaan taksiautoja kohtaan. Autoja vastustivat hevoskärryjen kuljettajat.
Toinen tuoreempi esimerkki on kalkkeripaperi. Voikohan sitä edes ostaa enää mistään?
Kylmien myyntipuheluiden soittelulle on käymässä samalla tavalla. Suurelta osin on jo käynytkin. Etenkin BtoB-myynnissä johtajille.
On olemassa paljon tehokkaampikin tapa. Se vie siis vähemmän aikaa ja toisaalta tuottaa paljon enemmän kauppoja.
Salli minun todistaa väitteeni!
Kylmäsoittelulla saa koko ajan huonommin ihmisiä kiinni. He eivät ehdi eivätkä halua vastata tuntemattomiin numeroihin. Jos vahingossa vastaavat, saattavat olla niin ärtyisiä, että eivät taatusti sovi mitään. Moni kokee pyytämättä tulevat soitot suoranaiseksi kiusanteoksi. Minäkin olen estänyt kaikkien tuntemattomien numeroiden läpipääsyn.
On parempikin tapa. Näytän sen teille tässä nyt oman käytäntöni kautta.
Ohjaan siis kaikilla kanavillani…
… kiinnostuneet kalenterini luo…
Kalenterini olen pyrkinyt tekemään niin helppokäyttöiseksi kuin mahdollista.
Näin aidosti palveluistani kiinnostuneet asiakkaat voivat tavata minut tai saada minulta puhelun juuri silloin kuin heille parhaiten sopii.
Samalla klousaamisprosenttini ovat moninkertaistuneet, koska en käytä aikaani ihmisiin, joita osaamiseni ei kiinnosta…
… ja koska, prospektilla on jo valmiiksi positiivinen kuva jouhevan ja ammattimaisen sopimisprosessin myötä.
En siis sano, että puhelut pitäisi lopettaa. Sanon vain, että turhat puhelut kannattaa lopettaa.
Kokeile, miten tämä toimii.
Sovi kanssani tapaaminen kalenteristani.
Lupaan sinulle paljon muitakin hyödyllisiä vinkkejä myyntisi vaikuttavuuden parantamiseksi.
Ilmaiseksi ja sitoumuksetta.
Vaikuttavuustakuulla!
[ult_dualbutton btn_border_style=”solid” btn_color_border=”#ffffff” btn_border_size=”2″ button1_text=”Tilaa etävalmennus” icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Ftuote%2Fcxo-etavaikuttaja-verkkovalmennus%2F|||” btn1_background_color=”#004fe3″ icon=”Defaults-laptop” icon_color=”#ffffff” icon_align=”right” button2_text=”Ollaan yhteydessä” btn_icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Fyhteys%2F|||” btn2_background_color=”#004fe3″ btn_icon=”Defaults-headphones” btn_icon_color=”#ffffff” btn2_icon_align=”left” divider_text=”tai” divider_text_color=”#004fe3″ divider_bg_color=”#ffffff” btn1_text_color=”#ffffff” btn2_text_color=”#ffffff” btn1_heading_style=”font-weight:bold;” btn2_heading_style=”font-weight:bold;”]
Kun tilaat valmennuksen, anna verkkokaupassa koodi “niksinurkkaaja“, niin saat 20 % alennuksen. Tarjous on voimassa vain viidelle ensimmäiselle tilaajalle rajoitetun ajan.
Muistuma 1. Istun tietohallintopäällikkönä viestintäjohtajan koolle kutsumassa palaverissa, jossa paikalla myös pari ulkopuolisen palveluntarjoajan hemmoa. Olivat käyneet tutkimassa työnantajamme verkkosivuja ja löytäneet sieltä virheitä. Yrittivät tarjota palveluksiaan meille. Ilmoitin viestintäjohtajalle, että hän voi toki ostaa palveluja, jos hänellä on siihen rahaa. Teetin työn palkkaamillani kesäteekkareilla.
Muistuma 2. Asuntorakentamisen projektipäällikkö kysyi ruokasalissa, että voiko tietohallinto laittaa myytävistä asunnoista pohjakuvat yms. verkkosivuille. “Onnistuu”, sanoin. Tuota seuranneessa keskustelussa kävi ilmi, että projektipäällikkö oli kuvitellut, että me tekisimme tuon materiaalin verkkosivuille. Sanoin, että hän voi pyytää tai tilata materiaalin siltä mainostoimistolta, joka tekee paperisetkin esitteet. Ja että hänellähän oli varaa siihen, koskapa hänellä oli rahaa painattaa kalliita paperisia esitteitäkin.
Muistuma 3. Pyysin eräältä palveluntarjoajalta erään nimikkeistön tietoteknisessä muodossa. Sain sen, joskin 3,5 tuuman levyke, jolla materiaali toimitettiin, pyydettiin lähettämään takaisin!
Muistumat ovat tosi vanhoja. Vanhalla työnantajallani on nykyään tuskin ketään, joka on sitä mieltä, että verkkosivujen kustannukset tai asuntojen markkinointimateriaalin kustannukset kuuluisivat tietohallinnolle. Asetelma on silti ajankohtainen monissa yrityksissä, joita olen ollut vuosien mittaan auttamassa. Kun media vaihtaa muotoaan fyysisestä tietotekniseksi, unohtuu helposti, että kustannusten maksaja on edelleen se sama, joka toiminnasta hyötyy.
Yrityksen verkkosivut ja intranet ovat nähdäkseni yrityksen viestintäosaston – ellei peräti liiketoiminnan – liiketoimintajärjestelmiä. Tuotteiden esittelymateriaalin kustannuksista taas vastaa se liiketoiminta, joka tuotteita kauppaakin. Ja jos materiaalin voi lähettää paperisena pyytämättä mediaa käytön jälkeen takaisin niin miksi pyytää halpa tietotekninen media takaisin? Ja niin edelleen.
Silti monien peruskäyttäjien mielestä tietohallinto on vastuussa firman kaikista tietojärjestelmistä. Tiettyyn rajaan saakka onkin – tietohallinto vastaa, että järjestelmät toimivat niinkuin on sovittu. Tietohallinto voi kerätä palautetta järjestelmän kehittämiseksi mutta tehtävät toimenpiteet päättää liiketoiminta ja se maksaa myös kustannukset, joko suoraan tai kuukausiveloitusten kautta.
Tietohallinnolla on itse asiassa itseään varten hyvin vähän järjestelmiä. IT-projektitkin ovat liiketoimintaa joko suoraan tai epäsuorasti hyödyttäviä. Palvelimien tai sähköpostin versionvaihtoprojektikin on nähtävä liiketoimintaa epäsuorasti kustannusten säästön tai luotettavuuden tahi jatkuvuuden parantamisen kautta hyödyttävänä.
CxO Uutiskirje 9.10.2014 on ilmestynyt.
Tällä kertaa kiinnitämme huomiotanne hiljaiseen tietoon ja kerromme hiljaisen tiedon keräämistä ja hyödyntämistä koskevan kirjan julkistamisesta. Muistutamme myös, että johtajan kannattaa järjestää aikaa johtamiselle ja johdettaville. Kerromme myös uudesta ammattimentoristamme, Jaana Ovaskasta.
Uutiskirje löytyy Uutiskirjearkiston alusta tai suoraan tästä pdf-tiedostona.
Antoisia lukuhetkiä!
Reino Myllymäki
Jäin pois kahden yhdistyksen hallituksesta viime keväänä. Toisen kohdalla syynä oli sääntöihin kirjattujen määrävuosien täyttyminen. Toisen kohdalla kyse oli lupauksistani ja arvoistani. Olin luvannut olla kyläyhdistyksen hallituksessa niin kauan, kun poikani käy kylän koulua. Ylitin tämän 2-3 vuodella.
Lisäksi “puun takaa” tullut TIVIA:n hallituspaikka pakotti vähentämään osallistumista muiden yhdistysten toimintaan.
Olen päivitellyt parin muun hallituspaikasta luopuneen kanssa tilannetta. Sitä, kuinka jyrkkä pudotus tulee, kun jää pois yhdistyksen hallituksesta. Ensin on kädet täynnä töitä, sen jälkeen ei mitään. Putoat pois myös tiedotuksesta. Et tiedä enää, missä mennään tai mennäänkö missään edes.
Tulee sellainen olo, että kohdellaan kuin jotain luopiota.
Viime viikon perjantaina olimme kuitenkin – minä ja eräs toinen hallituksesta pois jäänyt – ottamassa vastaan Ilmailumuseoyhdistyksen Hawk-elämyskeskuksen sisältämää merikonttia Johannisbergin riihellä Ruotsinkylän kyläyhdistyksen järjestämää kyläpäivää varten.
Ja seuraavana eli varsinaisena kylätapahtumapäivänä ensimmäisenä ja liki viimeisenä paikalla.
Kirjoittaessani Yhdistysjohtamisen opas -kirjaa haastattelin lukuisan joukon yhdistysaktiiveja. Molemmat asiat – sekä hallituksen vaihtuvuus että osallistumisen monimuotoisuus – pomppasivat haastatteluissa esiin.
En ihmettele yhtään ihmisiä, jotka eivät halua yhdistyksen hallitukseen, jos hallituksen jäsenet muodostavat yhdistyksen ainoan resurssipoolin. Työtä tulee helposti aivan liikaa! Yhdistys, joka osaa osallistaa jäsenensä yhdistyksen toimintaan kullekin jäsenelle sopivalla tavalla, menestyy todennäköisimmin kuin yhdistys, joka keskittyy vain hallituksen tekemisiin ja tiedotus pysyy hallituksen sisällä.
Oma lukunsa on yhdistykset, joissa vastuuhenkilöt vaihtuvat vuosittain. Varsinkin ulkopuolisten on vaikea pysyä kärryillä, kuka mitäkin asiaa hoitaa ja milläkin tyylillä, kun ovi käy koko ajan. Parin vuoden pestit ja porrastettuina siten, ettei koko hallitus vaihdu kerralla, voisivat olla toimivampia.
Kolmas porukka on sellainen, joka juuttuu hallitukseen vuosikausiksi antamatta tilaa uusille kasvoille. Näitäkin on, vaikka itse olen kokenut enimmäkseen tilanteita, joissa on vaikeaa saada hallitus kasaan.
Näitä pohdimme Yhdistysjohtamisen oppaassa, jonka julkistamme lauantaina 24.9.2016 klo 11 Kokoushotelli Gustavelundissa. Ilmoittautumislinkki löytyy Ketterät Kirjat Oy:n ja CxO Professional Oy:n etusivuilta. Tervetuloa! Kirjaa voi ostaa jo CxO Shopista.
Videohaastattelusta selviää mm.:
- Mitä rohkeus vaikutusvoimassa on?
- Mitä on rohkeuden paradoksi?
- Miten rohkeutta voi feikata?
- Miten rohkeutta voi aidosti kehittää?
Videon kesto 2 min 40 sekuntia. Sisältää tekstityksen CC-nappulasta.
Olkoon vaikutusvoima kanssasi!
Toni, vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Tulet intoa puhkuen esimiehesi luo. Haluat kertoa onnistumisestasi kaiken ja kaikille. Parin lauseen jälkeen pomosi ottaa puheenvuoron ja kertoo oman tarinansa siitä, miten hän onnistui vastaavassa tilanteessa vielä sinuakin hienommin. Oma tarinasi unohtuu. Katossa kiertänyt, kirkas intosi, harmaantuen lattialle valuu.
Tiimin palaveri. Johtajan yksinpuhelu. Urotekojen monologi. Johtaja poistuu täynnä virtaa. Paras kokous ikinä. Hänen mielestään. Muut poistuvat, jos mahdollista, vielä hiljaisempina kuin palaverissa olleessaan. Poistuisivat mielellään koko organisaatiosta. Mitäköhän työpaikkoja muualla on tarjolla? Saisinkohan jossain loistaa itsekin?
Johtaja, joka kertoo sankaritarinoita vain itsestään, on tuomittu epäonnistumaan. Kas, kun johtajan tärkein tehtävä on saada johdettavansa loistamaan. Se tarkoittaa sitä, että johtajan pitää kuunnella johdettaviensa sankaritarinoita ja tehdä parhaansa, jotta heillä on aineksia näihin tarinoihin.
On väistämätöntä, että johdettaviaan sankaritarinoihin sijoittava johtaja on sankari siis itsekin – kunhan ei rupea siitä itse melua pitämään. Ei oikeasti kovien tyyppien tarvitse itsestään melua pitää. Kyllä muut siitä pitävät huolen. Teot ja tulokset puhuvat puolestaan.
Tarinankerrontaan toki kannustan kaikkia. Nehän jäävät mieleen ja parhaimmillaan niissä on myös jokin opetus. Opetus harvoin piilee siinä, miten yksi sai kaiken aikaan ja kaikki meni alusta asti kuin Strömsössä. Virheetön käsikirjoitus ei vain toimi. Se ei ole myöskään uskottava. Parhaissa tarinoissa käydään välillä aika syvissä vesissä ja tummissa kohtauksissa. Vasta vaikeuksia selättämällä ja typeryyksistä oppimalla voi kasvaa.
Kun johtaja tulee huoneeseen, hänen pitäisi houkutella muut kertomaan tarinansa ensin. Johtajan tarina sitten vasta, jos vielä tilaa sille on.
Todella suuret johtajat saavat ympärillään olevat ihmiset kertomaan sankaritarinoita. Virheettömään ikionnistujaan ei usko kukaan. Sankarikuuntelijajohtajaa etsitään. Muistakaa J:n kuolemattomat sanat: ”Me ollaan sankareita kaikki.” Myös johdettavat haluavat olla välillä sankareita, kun oikein silmiin katsotaan.
Toni Hinkka
Kirjoittaja analysoi työkseen johtajien tositarinoita
Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keski-Uusimaassa 4.10.2017.
Kun haluat kuulla miten mentoroiva johtaja saa johdettavansa loistamaan ilmoittaudu maksuttomaan webinaariin ti 10.10. klo 8.15-8.45 tai klo 17.45-18.15 Webinaarilangoilla Toni Hinkan lisäksi myös Toni Hinkka.
[ultimate_heading]
CxO Vaikutusvoima™ Kulttuurianalyysin hyödyt
[/ultimate_heading]CxO Vaikutusvoima™ Kulttuurianalyysi mittaa kaikkiaan kolmeakymmentä erilaista organisaatiokulttuuriin
liittyvää ominaisuutta. Analyysi kertoo jokaisen ominaisuuden osalta sekä sen tärkeyden että organisaation
nykyisen suoritustason. Tulosten pohjalta on helppo poimia kehitettävät asiat ja laittaa ne
tärkeysjärjestykseen. Tässä dokumentissa avataan yhtä ilmeisintä ja helpoiten selitettävää muuttujaa sekä
sen parantamisen hyötyjä.
Luotettavuus
Luotettavuutta mitataan kysymyksellä: ”Teen, mitä lupaan”.
Luotettavuutta pidetään kaikkein tärkeimpänä muuttujana kulttuurianalyysissä, kun sen tärkeyttä on
arvioinut yli 6 000 henkilöä.
Alla olevassa kuvassa näkyy varsin tyypillinen tulos (esimerkissä 57 henkilön yleisö). Luotettavuutta
pidetään erittäin tärkeänä ominaisuutena ja oma luotettavuus arvioidaan paremmaksi kuin ympärillä
olevien muiden ihmisten luotettavuus. Näin tässä käy joka kerta: lähes jokainen kokee itsensä keskimäärin
luotettavammaksi.
Olemme kysyneet valmennuksissa sadoilta henkilöiltä vielä erikseen, kuinka paljon osallistujat arvioivat
hukkaavansa aikaa kollegoidensa epäluotettavuuden vuoksi. Aikaa hukkaantuu siis odotteluun,
muistutteluun, myöhästelyyn ja toisten tekemättömyyksien paikkailuun.
Seuraavassa kuvassa näkyy yhden valmennusyleisön tulos:
Tämä 57 hengen valmennusryhmä (osallistujissa varsin tasaisesti esimiehiä ja toimihenkilöitä) arvioi siis
aikaansa hukkaantuvan epäluotettavuuteen lähes neljäkymmentä prosenttia ajastaan. Tämä tarkoittaa
viiden päivän työviikossa lähes kahta päivää. Kuukaudessa kahdeksaa päivää ja vuodessa suurin piirtein
yhdeksääkymmentä työpäivää (4,5 kuukauden työpanos per henkilö).
Yritetään muuttaa lukuja bisnesnumeroiksi.
Mitä maksaa 4,5 kuukauden työpanos?
Arvioidaan yhden henkilön kustannukseksi kaikkine sivukuluineen 5 000 euroa kuukaudessa.
4,5 x 5 000 € = 22 500 € vuodessa menee siis täysin tuottamattomaan työhön.
Jos organisaatiossa on sata henkilöä, tekee tämän organisaatiotasolla runsaan kahden miljoonan euron
hukkaa.
Havaintojemme perusteella on ilmeistä, että hukan suhteellinen määrä kasvaa organisaatiokoon kasvaessa.
Pienemmässä organisaatiossa ilmenee vähemmän epäluotettavuushukkaa.
Epäluotettavuushukan pienentämisen keinot
Jokainen omat vastaavat lukunsa nähnyt organisaatio on päättänyt panostaa luotettavuuden
parantamiseen.
Ensimmäinen vaihe on tiedostaminen. Vain tämän analyysin esittäminen on saanut muutoskyvykkäimmät
avainhenkilöt tarttumaan toimeen. He ovat välittömästi alkaneet johtaa itseään ja tiimejään kohti
parempaa luotettavuutta. Näkyvä muutos voi näkyä jo muutamassa viikossa. Jos tämän muutoksen
voimakkuudeksi arvioidaan, vaikka maltillinen kymmenen prosenttia, tarkoittaisi se tässä sadan hengen
organisaation esimerkkilaskelmassa vuositasolla 200 000 euron tuottoa viivan alle.
Seuraava vaihe on systemaattinen muutos. Määritetään yksiselitteisesti ja kaikille ymmärrettävällä tavalla,
mitä luotettavuus juuri meidän toiminnassamme tarkoittaa. Määritetään yhteiset tavoitteet ja päätetään,
miten kehitystä seurataan, onnistuminen palkitaan ja miten poikkeamiin puututaan. Tällaisen
systemaattisen työn vaikutukseksi voidaan arvioida vuositasolla 25 prosentin parannus.
Esimerkkiorganisaatiossamme tämä tarkoittaisi puolen miljoonan hyötyä tulokseen.
Tämä kaikki siis vain yhtä kulttuurimuuttujaa parantamalla!
Eikä tässä vielä kaikki. Eihän luotettavuuden parantaminen näy pelkästään työn tuottavuuden kasvussa.
Luotettavuus asiakkaan näkökulmasta
Vielä suuremmat hyödyt näkyvän organisaation ulkopuolelle. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit valitsevat
mieluiten toimittajakseen luotettavimman kumppanin. Tuotteesta ja palvelusta maksetaan mielellään
hieman enemmän, kun toimitukseen ja laatuun voi aina luottaa. Asiointikin on helpompaa, kun ei tarvitse
perään huudella. Hyvä sanakin kiirii ja tekee markkinointia puolestaan. Huono sana jää kiirimättä.
Reklamaatioihin ei kulu resurssia.
Kuinka suuri voisi tämä hyöty olla? Lisätäänkö viivan yläpuolelle liikevaihtoon kymmenen, kaksikymmentä
prosenttia? Mitä se tarkoittaisi teidän organisaatiossanne?
Luotettavuus työnantajamielikuvan näkökulmasta
Parhaat tekijät voivat valita työpaikkansa. Parhaat tekijät saavat työnantajat puolestaan menestyvät
yleensä parhaiten, sillä parhaiden tekijöiden ei tarvitse suojella omaa osaamistaan vaan he voivat tehdä
avointa yhteistyötä.
Jo pelkästään kulttuurin mittaaminen ja sen kehittymiseen huomion kiinnittäminen on parhaille tekijöille
merkki hyvästä työnantajasta. Niinpä kulttuurin mittaamisesta voi lähteä hyvän kierre, joka imee mukaansa
sekä nykyiset että innolla mukaan tulevat uudet tekijät. Hyvän, yhteen hiileen puhaltavan organisaation
arvo on mittaamaton.
Tässä oli hyvin pelkistetty esimerkki yhden muuttujan, luotettavuuden osalta. Vastaavia voisi tehdä kaikista
muistakin kulttuuriominaisuuksista. Merkittävää on myös se havainto, että yhtä muuttujaa parantamalla
muuttuu myös moni muu muuttuja kuin itsestään. Luotettavuuden paraneminen, kun parantaa välillisesti ja
välittömästi myös keskittymistä, sitoutumista ja energiaa, muutamia mainitaksemme.
Maksuton webinaari: Yrityskulttuuri: Miksi ja miten sitä mitataan?
Pyydetty uutuuskoulutus: Onnistu organisaatiokulttuurin muuttamisessa:
- Etätoteutus 4 x 90 min (tästä linkistä)
- Läsnätoteutus Helsingin Messukeskuksessa (tästä linkistä)
Jäikö pohdituttamaan? Sovi puolen tunnin veloitukseton tapaaminen kanssamme, niin pohditaan yhdessä.
Suomalaisen Johtamisen Päivien 9.-10.6.2014 toisen päivän toinen puhuja oli ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.
Anttosen mukaan “ison kuvan” näkeminen auttaa ymmärtämään johtamisen haasteita. Maailman väkiluku on kasvamassa ja jo pelkästään elämiseen tarvittavan energian saannin järjestäminen kasvavalle väestölle on suuri haaste. Energiankulutus kasvaa väestön kasvaessa ja lisähaasteena on se, että energiasektorilla ei ole keksitty mitään uutta sitten ydinenergian keksimisen.
50 vuoden kuluessa tapahtuva muutos tulee Anttosen mukaan olemaan niin suuri, että sitä mahdotonta tänään hahmottaa. Meillä on esimerkiksi aurinkoenergiassa suuria mahdollisuuksia, sillä 1 % aurinkoenergiasta riittäisi tuomaan riittävän energian 9 miljardin väestölle.
Toisaalta meidän on oltava valmiita luopumaan saavutetuista eduista. Meillä ei tule olemaan mahdollisuutta ylläpitää nykyistä elintasoamme eikä ole mitään mahdollisuutta, jolla 4 miljardin köyhä ihmiskunnan osa saataisiin nostettua meidän elintasollemme. Suomalaisille kahdeksan viikon vuotuiset lomat ovat ylellisyyttä, joihin ei ole varaa!
Globaalissa kilpailussa pärjääminen vaatii suomalaisilta jatkossa MM-tason suorituksen. 150 % suoritus ei välttämättä riitä, ehkä 200 %. Suomalaisten on erikoistuttava: on parempi olla suojalkapallon ykkönen kuin 56. jalkapallossa. On siis erikoistuttava ja keskityttävä ja kehitettävä systemaattisesti osaamista näille alueille.
ST1 on pyrkinyt etsimään polttoainetuotannon pohjaksi märkiä jätteitä, jotka eivät kelpaa suoraan poltettavaksi. Kaksi on löytynyt: kotitalouksien biojätteet ja sahanpuru, jonka jalostaminen polttoaineeksi edellyttää metsäentsyymiosaamista. Tällaisen osaamisen varaan on mahdollista kehittää yritystoimintaa; ei “yhtä uutta Nokiaa”, vaan useita!
Anttosen mukaan työn merkityksellisyys tulee sen sisällöstä. On tehtävä asioita, jotka ovat merkityksellisiä. “Kunnianhimoa ja rimaa on nostettava, jotta nykyinen elintaso voidaan pitää!”
Reino Myllymäki
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Integer tincidunt lorem id quam tristique, in convallis diam tempus. Aliquam ligula mi, iaculis vitae aliquet id, blandit fermentum turpis. Curabitur non enim quis ante tincidunt laoreet. Aliquam mattis a leo vel auctor. Vivamus pretium ut ante sed vestibulum. Phasellus eu urna at metus accumsan malesuada. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Nunc vitae porta urna.
Sed consequat rutrum nulla, eget tincidunt nulla consectetur a. Duis suscipit, nulla eu vulputate convallis, justo felis dictum nunc, non efficitur metus metus nec eros. Maecenas cursus auctor arcu, ut commodo diam ullamcorper nec. In vestibulum, nunc in feugiat placerat, dui sem porttitor orci, quis efficitur risus arcu consectetur leo. Vivamus pellentesque sapien a dolor blandit egestas. Suspendisse vestibulum neque eget mollis consectetur. Quisque ac ultricies odio, eu semper dolor. Mauris odio augue, facilisis in velit nec, sodales laoreet arcu. Duis magna risus, pretium nec justo sit amet, dictum semper augue. Vivamus est orci, accumsan in sapien et, ultricies euismod arcu. Nunc feugiat iaculis nisi sed finibus. Aenean bibendum dictum eros in luctus. Pellentesque vitae nisl ac libero ultricies vestibulum. Morbi dictum leo vitae quam dictum, in suscipit ipsum mattis. Aliquam ac ligula dui.
Suspendisse eget orci diam. Integer luctus tristique arcu sed maximus. Etiam luctus tempus quam, quis luctus justo facilisis non. In iaculis est mi, quis lacinia purus porttitor eget. Etiam vitae maximus lorem. Nam sit amet odio ac leo dictum pharetra. Maecenas ut lacinia nisi. Pellentesque eleifend ex felis, ut euismod neque eleifend at. In eu odio malesuada, fringilla turpis sed, volutpat risus. Sed at velit vel augue fermentum tristique. Quisque eget tortor ac lectus porta dignissim. Mauris quis scelerisque lorem. Maecenas pellentesque tempus tempus.
Etiam cursus scelerisque neque. Morbi vitae viverra tortor. In id turpis id quam laoreet gravida. Etiam et nunc quis mi eleifend dapibus. Aenean ac est sapien. Integer venenatis tempor odio in tempus. Vivamus et nibh viverra, vehicula nulla eu, gravida ante. Morbi faucibus porttitor mi, sed eleifend nunc fringilla ut. Nunc eget metus molestie, dapibus velit ac, tempor ex. Morbi sed libero eget nunc hendrerit tincidunt. Suspendisse ut felis sagittis, molestie dui sed, sagittis tellus. Cras pharetra, nisl eget tincidunt semper, eros felis tincidunt nulla, ut ullamcorper massa risus vitae lacus.
Luotettavuus on yksi tärkeimmistä arvoista monelle meistä. ”Pidät aina, mitä lupaat ja lupaat vain, minkä voit pitää.” Et salli itsellesi piirunkaan poikkeamista tästä periaatteesta ja arvotat myös muita ihmisiä heidän luotettavuutensa mukaan. Kuulostaako sinulta?
Mitä jos luotettavuuttasi mitattaisiin? Oman arviosi lisäksi myös kanssasi paljon tekemisissä olevat ihmiset arvioisivat sinua. Tällaisia mittauksia me olemme tehneet CxO vaikutusvoima™ -profiilin avulla.
Moni on ilahtunut havaitessaan, että heidän ympärillään olevat ihmiset näyttävät arvostavan useita heidän hyveistään. Luotettavuuden osalta on ollut myös häkeltyneitä, muutama jopa lievästi järkyttynyt, kun luotettavuus -ominaisuudesta ei olekaan tippunut täysiä pisteitä muilta kuin itseltä.
Ristiriidan selvittäminen on tärkeää. Olemme kysyneet tuhansilta ihmisiltä 30 eri vaikutusvoimaominaisuuden tärkeyttä. Luotettavuus on noussut selkeästi ykköseksi. Se on sekä minäkuvan että toisen ihmisen arvioinnin perustekijöitä.
Olemme tunnistaneet jo 12 erilaisten viestintä- ja vuorovaikutustyylien sekä toimintatapojen seurausta, jotka voivat selittää vastakkaiset käsitykset luotettavuudesta. Avaan tilanteita alla. En tässä halua kertoa vain ongelmista – pyrin myös valottamaan ratkaisukeinoja.
Kohteliaisuus vs. sitoutuminen
Ystävällislupailijoita on paljon etenkin meissä suomalaisissa. Haluamme miellyttää toisia ja näin lupaamme nopeasti ja helposti asioita. Vasta myöhemmin tulemme pohtineeksi, mitä tuli luvattua ja saatamme havaita, ettei lupauksen pitäminen niin helppoa olekaan. Sitten toivomme hiljaa mielessämme, että toinen ei edes muista lupaamaamme.
Olisi paljon parempi jättää lupaamatta kuin osoittautua petturiksi. Pahimmillaan vieläpä vaikenevaksi petturiksi. Jos on tullut luvattua liikoja, pitäisi vähintään ilmoittaa mielenmuutoksesta. Tämä ainakin lieventää petturileimaa. Parasta olisi luvata säästeliäästi ja sitten yllättää välillä positiivisesti myöhemmin.
Minun aika vs. sinun aika
Aina ei valmistumisajasta puhuta lainkaan ja jos puhutaan, on se esitetty hyvin tulkinnanvaraisesti. Kohta, ensi tilassa, hetimiten ja lähiaikoina voivat toiselle olla minuuttien päässä, kun toiset taas tarkastelevat asiaa viikoissa jopa kuukausissa.
Parempi tapa olisi puhua absoluuttisille aikamääreillä: tänään, huomenna, täällä viikolla tai pe 13. päivä mennessä. Jos deadline on lähellä kannattaa mainita tarkkaa kellonaikakin, jos taas pidemmällä riittää ehkä päivän tarkkuus.
Valmis vs. loppuun saatettu
Ihmisillä voi olla hyvinkin erilainen käsitys siitä, milloin tehtävä on valmis. Otetaan esimerkiksi vaikka blogikirjoitus, kuten tämä. Joku voisi pitää tätä valmiina, kun se on kertaalleen kirjoitettu. Minä taas sanoisin, että sen jälkeen tapahtuu vielä oikoluku, kollegakyseenalaistus, tarjontalinkitys, julkaisukanavien valinta, siirto julkaisujärjestelmään, mahdollisen kuvituksen harkinta ja toteutus, hakukoneoptimointi ja jakaminen sosiaalisessa mediassa, jälkiseuranta ja reagointi.
Väärinkäsityksen välttämiseksi kannattaisi osallisten keskustella siitä, mitä valmiilta odotetaan. Kun totutaan toimimaan yhdessä, näitä keskusteluita tarvitaan vähemmän.
Kappas, tästä alkaa tulla se verran pitkä kirjoitus, että teenkin suosiolla trilogian. Kolme tilannetta on käsitelty ja yhdeksän on vielä listalla. Ehkä enemmänkin, kun elämä opettaa jatkuvasti lisää. Seuraavissa osissa tulossa siis ainakin unohtelijat, peililasipriorisoijat, kulttuurierot, kolmannen tahon petturit, käsitevirheet, valmistumistiedottomat, viimetippailijat vastaan hetitoimijat ja perfektionistit.
Pysy CxO:n luotettavuuskanavalla.
Tee itsesi ymmärretyksi. CxO vaikutusvoima™ -koulutuksessa opit tunnistamaan vakuuttamisen ja vaikuttamisen tekijät ja saat oman CxO vaikutusvoima™ -profiilin kehitymisesi pohjaksi. Ymmärryksen ohella saat itsellesi harjoitteita joiden avulla vakuuttavuutesi kasvaa varmuudella.
Videolla johtamiskriisimentoristi kertoo miten olla etänä läsnä.
Ole toki yhteydessä, niin palastellaan sinun tilanteesi toteuttamiskelpoiseksi ratkaisuksi.
First in, first served.
T. Toni ja kriisimentoritiimi
P.S. Monet ovat kyselleet, miten näitä videoita näin nopsaan syntyy. No, pari tuntia ideasta on video jaettu yleisölle. Voisin ehtiä sinullekin tekemään näitä johtamisesi tueksi.
Lähetä kommentteja, ideoita, palautetta tai yhteydenottopyyntö: toni.hinkka@cxopro.fi.
Suomalaisen Johtamisen Päivien 9.-10.6.2014 toisen päivän viides puhuja oli Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja Tapani Ruokanen.
Ruokanen kertoi lehden tekemisestä kahden tapahtuman yhteydessä. Ensinnä siitä, kuinka Yhdysvaltojen presidentinvaaleja odotettiin ratkeavaksi ja sitä varten oli tehty taustoitetut jutut molemmista ehdokkaista, sillä ei ollut varmaa, kumpi tulee valituksi. Ja sitten kävikin niin, että presidentinvaalit pitkittyivät ja lehti oli pakko panna painoon…
Toinen tarina oli vielä dramaattisempi. Käytännössä seuraava Suomen Kuvalehden numero oli valmis, kun ensimmäinen kone 11.9.2001 osui Word Trade Centerin tornitalon kylkeen. Hyvin nopeasti tajuttiin, että ainakin lehden Viikon kuva menee uusiksi mutta pian tajuttiin myös, että jostain paljon suuremmasta oli kysymys.
Toimituksessa soitettiin gongia, mikä on hälytyksen merkki. Syntyi kriisikokous ja perustettiin komentokeskus. Otettiin selvää, kuinka paljon painotalo ja postitus voisivat joustaa. Samanaikaisesti alettiin ottamaan yhteyttä terrorismin ym. asiantuntijoihin. Otettiin maksimaalinen aikalisä ja lehti meni uusiksi kantta myöten.
Koko syksyn marraskuuhun saakka jokaisen Suomen Kuvalehden kansikuva liittyi suoraan tai epäsuorasti 11.9.2001-päivän tapahtumiin. Sellaista ei oltu aiemmin koettu.
Lehden toimituksen henkilökunta on hyvin erikoistunutta. On kuva-ammattilaisia, lähteisiin perehtyneitä ihmisiä, eri alueiden asiantuntijoita, taustoittajia ja lopuksi loistavia ammattilaisia. Pitää ostata kirjoittaa “mittaan” eli sopivan mittaisia juttuja. Kieliasun ja erityisesti lainasanojen kirjoitusasun tarkistamiseen on käytettävä resursseja. Onnistuminen tällaisessa ympäristössä edellyttää sekä toisten ammattitaidon kunnioittamista että työprosessien tuntemusta: ei riitä että on itse loistava ja että osaa omat prosessinsa!
Joku on osuvasti sanonut, että lehden johtaminen on kuin johtaisi solistien kuoroa. Ruokasen mukaan hyvä johtaja kykeneekin solistien kuoron johtamiseen; on tärkeää, että solisti saa olla solisti. Esimiehen tehtävä on saada heidät soittamaan instrumentteja ja tehtävä heistä tähtiä. “Suurin palkka on kokemus onnistumisesta siinä, mitä on tavoitellut”, Ruokanen sanoi.
Virheitä saa tehdä, niistä ei moitita vaan opitaan. “Virheiden tekemisen on oltava turvallista”, Ruokanen painotti.
Lopuksi Ruokanen kertoi ilahtuneensa panneensa merkille, että täällä Suomalaisen Johtamisen Päivillä esitetyt ideat näyttävät olevan modernin johtamisen perusta.
Tapani Ruokasella oli suuri rooli Suomalaisen Johtamisen Päivien syntymisessä. Suomen Kuvalehti oli päivien päämediakumppani ja Suomen Kuvalehti julkaisi 6.6.2014 suomalaiseen johtamiseen keskittyvän teemanumeron, joka oli päivilläkin jaossa.
Reino Myllymäki
Eräs toimitusjohtaja kuvaa vahvaa idealismin tarvettaan seuraavasti: ”Minut tuntevat ihmiset kutsuvat minua usein maailmanparantajaksi, lähetyssaarnaajaksi tai sanansaattajaksi…. Minun on hirveän vaikeaa ymmärtää ja sietää itsekkäitä ja pessimistisiä ihmisiä, jotka kutsuvat itseään ylpeillen realisteiksi. Jos ihmiskunnassa olisi pelkkiä realisteja, asuisimme vielä luolissa – tai emme olisi välttämättä edes kiivenneet kuivalle maalle.”
Reissin motivaatioteoriassa idealismilla tarkoitetaan epäitsekästä halua vähentää sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta omaa itseään tai perhettään laajemmin. Vahvan idealismin tarpeen omaavat henkilöt haluavat vaikuttaa siihen, että heidän jälkeensä maailma on parempi paikka. He haluavat työskennellä yhteisen hyvän puolesta. He saattavat lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja olla hyvin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta. Toiset heistä taas käyttävät paljon aikaa humanitäärisiin projekteihin, ympäristönsuojeluun tai eläintensuojeluun.
Jotkut erittäin vahvasti idealistiset yksilöt ovat valmiita uhraamaan vapautensa tai koko elämänsä tärkeänä kokemansa asian puolesta. Esimerkiksi Martin Luther King sitoutui henkensä kaupalla rotujen välisen tasa-arvon edistämiseen. Muutama vuosi sitten suomalainen ympäristöaktivisti Sini Saarela kiipesi vankilatuomion uhallakin öljynporausalukselle Venäjän pohjoisella merialueella.
Vahva idealismin tarve voi tietyissä tilanteissa olla haitallista. Jos sinulla on hyvin pakottava tarve pelastaa heikompiosaisia, saatat tehdä sitä silloinkin, kun toiset eivät halua tulla pelastetuiksi, pelastaminen ei ole mahdollista tai omat resurssisi eivät yksinkertaisesti riitä.
Työyhteisössä vahvan idealismin tarpeen omaava henkilö haluaa osallistua ja ottaa kantaa yrityksen toiminnan eettisyyteen liittyvään keskusteluun. Hänellä on todennäköisesti selkeä ja vahva näkemys siitä, millä tavoin tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta voi parantaa. Hän saattaa haluta valita työpaikkansa sen perusteella, kokeeko hän organisaation toiminnan eettiseksi ja toimiiko yritys vastuullisena yrityskansalaisena.
Käytännön vinkkejä idealismia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta arvostavan henkilön motivoimiseksi:
- Motivoi vetoamalla hänen oikeudentajuunsa ja yleiseen oikeudenmukaisuuteen: ”Tästä näkökulmasta on oikeudenmukaista, että….”
- Kannusta häntä siitä, että hän ajattelee mielellään eri tilanteissa suurempaa hyvää ja kaikkien etua: ”Miten voimme toimia kaikkia hyödyttävällä tavalla? Onko sinulla ideoita, miten voisimme auttaa muita?”
- Anna mahdollisuuksia ja tilaa ”tehdä hyvää” tai toimia idealistisissa tehtävissä; hän voi esimerkiksi olla vastuussa yrityksen sponsoroinnista ja yhteiskunnallisista suhteista.
- Toimi sen eteen, että yrityskulttuurinne olisi oikeudenmukainen ja reilu, ja pyydä tältä työntekijältä ehdotuksia siitä, miten asiaa voisi vielä parantaa.
Tämä kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Suomen Motivaatiotalon uutiskirjeessä 9.5.2016. CxO käyttää mentoroinnissaan RMP-profilointia. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä.
Ulkomaankirjeenvaihtajamme “Tony” yhytettiin tällä kertaa Norjan vuorilta.
Trolltungaa sanotaan maailman vaarallisimmaksi selfie-paikaksi. Katso, selvisikö Tony ehjin nahoin kotiin.
Jos uskallat, katso 2,5 minuuttinen videoblogi alta. Sisältää tekstityksen CC-nappulasta.
Toni, vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Etääntyneisyyden ajan johtaminen – Osa 4: Mittaaminen
Tässä sarjan neljännessä jaksossa käsittelimme mm. seuraavia kysymyksiä:
Mittaamattoman mittaaminen
Sitä saat, mitä mittaat. Tämä kultainen sääntö on niin syvällä meissä, että luovutamme, kun emme löydä mittareita tärkeiden asioiden mittaamiseen. Miten sinä mittaat johdettaviesi ajattelua? Miten teillä mitataan johtamiskyvykkyyttä?
Itsearviointi
Vaikeasti mitattavissa asioissa käytetään usein 360-palautetta. Kysytään muilta, mitä mieltä he ovat. Hyvä näin, mutta vielä tärkeämpää saattaa olla se, mitä sinä itse ajattelet.
Käännetty kontrolli
Jatkuva muutos aiheuttaa hallinnan harmaita hiuksia varsinkin isommissa organisaatioissa. Moni miettii, miten varmistaisi sen, että omat johdettavat toteuttavat sovitut asiat omissa tiimeissään, ja että muutokset menevät läpi kaikilla organisaatiotasoilla. Voisiko asian kääntää päälaelleen niin, että johdettavat mittaavat muutoksessa johtajiaan, joka tasolla? Miten tämä muuttaa johtamiskulttuuria ja ihmisten sitoutumista?
Tässä esityksen kalvot:
Etääntyneiden Johtaminen Osa 4Seuraavassa jaksossa aiheena: Palaute ja palkitseminen
Ilmoittaudu ja kutsu kollega mukaan tästä linkistä.
Erinomaista johtamista toivottaen
Eerik ja Toni
Jos pidät itseäsi kaikissa asioissa johdettaviasi viisaampana, on syytä vaihtaa johdettavat tai todennäköisemmin harhainen johtaja.
Kuuntele miten Pukki oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä paremmaksi johtajaksi.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Luin uutisen siitä, että Skotlannissa ryhdytään ensi vuonna Suomen mallin mukaan antamaan perheille äitiyspakkauksia. Siellä sen nimi on ”baby box”, vauvalaatikko. (The Independent 15.10.2016).
Loistava idea, jota voidaan laajentaa moneen muuhunkin. Lanseeraan tässä siis kansalla pomoboksin, englanniksi ”BossBox”. Sellainen annettakoon jatkossa jokaiselle, joka ylennetään ensimmäistä kertaa esimiestehtäviin. Se sisältää kymmenen perustavanlaatuista johtamisen työvälinettä, joilla voidaan varmistaa, että esimies onnistuu perustehtävässään eli omien johdettaviensa onnistumisen varmistamisessa.
Tässä nämä pomoboxin huikeat johtamisvälineet ovat:
- Empatia: Kyky eläytyä toisen ihmisen tunteisiin. Aito toisista välittäminen. Sisältää myös ymmärryksen siitä, että onnellinen ja motivoitunut ihminen on jopa sata kertaa tuottavampi kuin onneton.
- Suvaitsevaisuus: Ymmärrys ihmisten erilaisuudesta ja sen tuomista vahvuuksista organisaatiolle. Jos kaikki olisivat samanlaisia, olisi kaikilla myös samat heikkoudet eikä kellään niitä erilaisia toisiaan täydentäviä vahvuuksia.
- Innoituskyky: Sellainen hänen sisältään kumpuava into, joka tarttuu myös muihin. Varsinkin vaikeimpina hetkinä tämä pomo kykenee kasvamaan johtajaksi, joka tuo kirkkautta harmauteen.
- Kuuntelutaito: Sen lisäksi, että hän käyttää paljon aikaa kuunteluun hän myös pohtii tarkasti kuulemaansa. Hän kartoittaa älykkäästi perimmäisiä syitä kuulemiinsa oireisiin.
- Arkiälliä: Hän on moniälykäs. Bisneksen ja toiminnan lisäksi hän ymmärtää ihmistä, niin itseään kuin muitakin vahvuuksine ja rajoitteineen sekä kehittymiskohteineen.
- Kehitysnälkäinen: Hän ymmärtää, että johtaja ei ole koskaan valmis. Aina pitää kehittyä paremmaksi johtajaksi juuri noille ihmisille, joiden onnistumisesta hän on vastuussa.
- Rohkeutta: Aina kaikki ei mene kuin ruotsinkielisellä saarella. Silloin pitää olla rohkeutta nostaa kissa pöydälle. Tämäkin toki ihmisiä kunnioittaen. Malttiaan tämä johtaja ei menetä koskaan, vaikka hänellä tunteet onkin.
- Nöyryyttä: Suurimpinakaan onnistumisen hetkenä tämä johtaja ei kuvittele olleensa kaiken menestymisen takana, vaan antaa kunnian sinne, minne se kuuluu: omille johdettavilleen.
- Kritiikki-imua: Tämä johtaja perää jatkuvasta palautetta toiminnastaan. Hän osoittaa olevansa aidosti kiitollinen negatiivisestakin palautteesta, koska hän ymmärtää sen ainoaksi mahdollisuudeksi todelliseen kehittymiseen. Itselleen kun jokainen on lopulta aika sokea.
- Hyvän itsetunnon: Hänellä on niin vahva, ettei hänen tarvitse alentaa muita itseään nostaakseen. Itse asiassa hän on huomannut, että nostaessaan muita hän nousee automaattisesti itsekin, koska hän on yksi joukosta.
Ensimmäisen kappaleen tätä ihmelaatikkoa lahjoitan presidenttiehdokas Donald J Trumpille. Toinen kappale menee Yhdysvaltain seuraavalle presidentille. Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa Trump saa siis kaksi laatikkoa – mahtaako sekään riittää.
Mitä sinun pomoboksissasi olisi?
CxO Academy Vantaan aamiaistapahtuman keskiviikkona 11.2.2015 klo 8.30-9.30 teema on vaihdettu. Johtajuusasioissa pysyttäydytään ja alustajakin on sama – johtamisaktivisti ja toimitusjohtaja Toni Hinkka. Hän lanseeraa aamiaistapahtumassa ja Etelä-Suomen Median kolumnistina yhtä aikaa Johtajuuden kolme lakia.
Tapahtumassa esitellään nuo kolme johtajuuden keskeistä pääsääntöä, jotka muodostavat johtamisen moraalisäännöstön ytimen. Samalla pääsääntöjä testataan vaikeisiin johtamistilanteisiin. Osallistujat tulevat huomaamaan, kuinka noiden kolmen pääsäännön omaksuminen helpottaa johtamistyötä.
CxO Academy Vantaan aamiaistapahtumat ovat veloituksettomia mutta edellyttävät ennakkoilmoittautumista. Ilmoittaudu tapahtumakalenterissa!
Tervetuloa!
Reino Myllymäki
Johtajat vaihtuvat. Vaihtumisen syyt vaihtelevat uranousuista ja eläkkeelle siirtymisistä ikävämpiin irtisanomisiin ja sairastumisiin, jopa kuolemiin. Avainhenkilöiden vaihtumista tuntuu tapahtuvan enemmän kuin koskaan.
Joskus vaihtuminen on suunniteltu ja valmisteltu rauhassa pitkän ajan kuluessa. Tällöin seuraaja saa tutustua kunnolla yritykseen ja tehtävään. Toisinaan väistyvä edeltäjä auttaa uuden johtajan lentävään lähtöön, suorastaan nousukiitoon.
Usein vaihtuminen tulee yllätyksenä. Syntyy johtamistyhjiö. Organisaatio ja toiminta menevät sekaisin. Kehittyminen lamaantuu. Asiakkaita menetetään. Pahimmassa tapauksessa johtajan yllättävä lähtö suistaa organisaation syöksykierteeseen.
Monesti odottamattomassa epäjatkuvuuskohdassa syyllistytään paniikkiratkaisuihin. Uuden henkilön valinta tehdään hätäisesti, ilman kunnon harkintaa. Hyvällä onnella homma toimii, mutta kuulemieni tarinoiden perusteella onnistuminen on harvinaista. Jopa position tyhjänä pitäminen on parempi ratkaisu kuin sen täyttäminen väärällä henkilöllä.
Pitää ymmärtää, että organisaation toiminta on riippuvainen myös johtajan persoonasta ja motivaatioista sekä hänen vahvuuksistaan, heikkouksistaan ja osaamisistaan. Johtajan vaihtuminen muuttaa jossain määrin myös organisaation toimintakulttuuria. Jos uuden johtajan erityispiirteitä ei huomioida, ajetaan tuhoisaan miinaan.
Ihannetapauksessa uuden johtajan tai avainhenkilön valinta etenee seuraavasti:
- On harkittava, tarvitaanko kyseistä vakanssia lainkaan vai muutetaanko organisaatiota siten, että tarvitaankin ihan toisenlainen johtaja. Johtajan vaihtuminen voi olla tuhannen taalan tilaisuus organisoida toimintaa muutenkin järkevämmäksi.
- Määritetään väistyvän johtajan vahvuudet ja heikkoudet. Mietitään mitä vahvuuksia seuraajaltakin edellytetään ja toisaalta mitä edeltäjän heikkouksia hänellä ei saisi olla.
- Kartoitetaan johtajan esimiehen, kollegoiden ja johdettavien odotukset. Tässä pitää toki edetä tolkulla, ettei sorruta huutoäänestykseen eikä aseteta epärealistisia odotuksia.
- Vasta näiden pohdintojen jälkeen toteutetaan huolellinen hakuprosessi. Tehtävä täytetään vasta kun odotukset täyttävä henkilö on löytynyt. Hosuminen ja väärän valinnan tekeminen voi johtaa bisneksen vuosikausien stagnaatioon.
- Kun uusi johtaja sitten astuu tehtäväänsä, häntä ei saa jättää oman onnensa nojaan, vaan pitää varmistaa hänen menestymisensä. Vaikka olenkin jäävi sanomaan, on ammattimainen mentorointi tähän usein ylivertainen keino.
Huolellisen hakuprossin viemästä ajasta pitää pystyä selviytyä kunnialla. Tämä voi kestää kolmesta kuuteen kuukauteen, joskus pidempäänkin.
CxO Uutiskirje 18.9.2014 on ilmestynyt!
Tämänkertaisessa uutiskirjeessämme kiinnitämme huomiotanne johtajan käyttäytymisen ennustettavuuden merkitykseen hyvän työilmapiirin kulmakivenä. Käynnistämme myös aiheeseen liittyvän tutkimuksen.
Neuvo-osuudessa kiinnimme huomiota migromanageeraamisen ja heitteille jättämisen seurauksiin johtamisessa.
CxO Uutiskirje löytyy uutiskirjearkistostamme pdf- ja png-muotoisena sekä tästä pdf-tiedostona.
Antoisia lukuhetkiä!
Reino Myllymäki
Maalis-huhtikuussa 2012 tein useampiosaisen kyselyn, jonka avulla kartoitin hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä osana suomalaisten organisaatioiden kehittämistoimintaa. Nyt oli aika kaivaa tutkimustulokset esiin uudelleen.
7.4.2017 nimittäin kokonaisarkkitehtuuria johtamisessa käsitelleen webinaarin yhteydessä tein kyselyn kokonaisarkkitehtuurin vastuuttamisesta. Vastausmäärä molemmissa tutkimuksissa on toki pieni, erityisesti webinaarin yhteydessä, mutta tuloksia kannattaa silti hetki pohtia.
Vuoden 2012 tutkimuksessa suurin kokonaisarkkitehtuurityön vastuunkantaja oli tietohallinto (65 %). Sen vahvin kilpailija oli hajautettu vastuu (24 %), loput jakautuivat lähinnä teollisuuden ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan kehitysyksiköille ja erillisille kokonaisarkkitehtuuriyksiköille. Tuoreessa kyselyssä vastuu oli useimmiten hajautettu (45 %), asiasta ei vastannut kukaan (36 %) tai sitten siitä vastasi tietohallinto (18 %). Ensi näkemältä vastaukset ovat tyystin erilaiset, tarkemmin katsottuna ei niinkään.
Tietohallinto kokonaisarkkitehtuurin vastuunkantajana on se perinteisin ja kokonaisarkkitehtuuri mielletäänkin usein IT-asiaksi. Tietohallinto kuitenkin usein kantaa vastuuta vain arkkitehtuurin alimmista tasoista eli teknologia-, järjestelmä- ja tietoarkkitehtuureista. Niinpä yhtä oikea vastaus voisi olla hajautettu vastuu. Ainakin siinä tapauksessa, että ylimpien tasojen asiat ovat ylipäätänsä jollekin vastuutettu.
Tulkitsenkin niin, että kun vastaus on hajautettu vastuu, tietohallinto vastaa arkkitehtuurin alimmista tasoista ja joku muu, toimitusjohtaja tai joku hänen lähimmistä johdettavistaan, ylimmistä tasoista. Ratkaisu on luonteva niille organisaatioille, jotka eivät aio kulkea digitalisaation eturintamassa tai joissa tietohallinnon rahkeet eivät syystä tai toisesta riitä vastuun kantamiseen koko kokonaisarkkitehtuurista. Haasteena tässä on kuitenkin ylempien ja alempien tasojen yhteensovittaminen. Jos se ei onnistu, se on riski.
Jos yrityksessä on liiketoiminnan kehitysyksikkö tai erillinen kokonaisarkkitehtuuriyksikkö, ne ovat luonnollisia kokonaisarkkitehtuurin vastuunkantoyksiköitä. Ratkaisu ei ole sovelias kovin pienille organisaatioille.
Tilanne, jossa kukaan ei vastaa kokonaisarkkitehtuurista, on se kaikkein vähiten toivottava. Silloin on vaarana, että kokonaisarkkitehtuurista tulee johtamattomana asiana monimutkainen, mikä merkitsee kustannusten kohoamista ja kehityksen hidastumista.
Lopuksi palaan vielä tietohallintoon ja heitän peliin ajatuksen: kun kerran tietohallinto on suurin vastuunkantaja kokonaisarkkitehtuuriasioissa, voisiko se ottaa kokonaisvastuun kokonaisarkkitehtuurista ja samalla lisää vastuuta kehittämisestä? Olisiko kysymyksessä luonteva askel digitalisoituvassa maailmassa? Tiedän, että se vaatisi uusia osaamisia tietohallintoon ja tietohallinnon siirtämistä organisaatiossa lähemmäs toimitusjohtajaa. Jos aika on kypsä, ota yhteyttä reino.myllymaki@cxopro.fi
Kuuntele CxO Webinaaritallenne 7.4.2017 Kokonaisarkkitehtuuri johtamisessa tästä
Vaikuttamisen taidon salaisuudet – osa 6: Innoitus
Miksi heidän sanomansa levisi niin laajalle, niin vahvasti?
Miten voit löytää oman elämäsi kokoisen mission?
Mikäköhän oli Jeesuksen sanoman välittymisen salaisuus? Entä Gandhin, Mandelan tai monen muun miljooniin ihmisiin vaikuttaneen henkilön?
Ehkäpä heissä yhdistyi se, mitä he sanoivat, hienosti tapaan, jolla he sen sanoivat. Uskon jollain tasolla ymmärtäneeni heidän salaisuutensa ja jaan sen nyt teille kaikille.
(CC-nappulasta saat tekstitykset päälle/pois)
Uskon, että heissä ruumiillistui hienolla tavalla innoituksen kyky. Heillä oli varmaan paljon muitakin vaikutusvoimaisia ominaisuuksia, mutta pureudutaan tällä kertaa tähän yhteen kokonaisuuteen.
Mitä on innoitus?
Innoitus on taito, jossa tärkeinä pitämäni asiat ja ajatukset tarttuvat muihin. Se muodostuu arvoista, missiosta, sitoutumisesta, energiasta ja tunteen siirrosta. Taitava innoituttaja on ymmärtänyt ja yhdistänyt innoituspalikat niin saumattomaksi kokonaisuudeksi, että se ei voi oikein olla tarttumatta samat arvot jakaviin ihmisiin. He jotenkin tuntuvat huokuvan jokaisella solullaan heille tärkeitä asioita. He elävät, kuten opettavat.
Miksi innoitus on tärkeää?
No, ilman innoitusta, ei voi koskaan saada muita ihmisiä täydellä sydämellä asiansa puolelle ja toimimaan yhteisen päämäärän eteen. Huippuinnoittajat taas voivat todella muuttaa maailmaa – toivottavasti parempaan suuntaan.
Innoituksen hallinta vaatii ajattelua
Innoituksen luomiseen ei riitä, että päättää nopeasti ja pintapuolisesti ryhtyä innoittajaksi. Sekään ei toimi, että valitsee arvot, joita arvioi halutun kohderyhmän arvostavan.
Todellinen innoitus lähtee kokonaisvaltaisesta arvojen ja elämäntehtävän syvällisestä mieltämisestä. Innoituksessa ei voi olla koskaan valmis – joka päivä pitää tutkiskella ja ehdollistaa omia ajatuksiaan ja tekojaan arvojen suhteen. Niin teki uskonnontuntiopetusmuistikuvieni mukaan Jeesuskin jopa viimeisimpinä hetkinään.
Toivon, että halutessasi löydät itsellesi oman elämäsi ja taitojesi kokoisen mission ja innoituksen lähteen. Minä usko löytäneeni jo omani.
Innoittavaa viikkoa ja elämää!
Toni, vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Paikalla ja myös läsnä
Mitä läsnäolo on, miksi se on tärkeää ja miten voit sitä opetella. Katso videon esimerkit ja lähde mukaan parantamaan omaa vaikuttamisen taitoasi. Se kannattaa. Osa 2/ Läsnäolo
Oletko kokenut tilanteen, jossa sinusta tuntuu siltä, että joku toinen täyttää maailmasi täydellisesti edes hetken? Kun et huomaa mitään muuta kuin tuon toisen silmät ja kasvot. Aika katoaa, äänet vaimenevat ja katoatte kahdenkeskiseen kuplaan. Teidän välillä on yhteys. Huikea tunne. Olen itse kokenut sen ensihetkellä rakkaani kanssa, ystävän kanssa ja asiakkaan kanssa.
Vaikutustaitoisimmat ihmiset osaavat tämän taidon. Vaikka huone olisi täynnä ihmisiä, he kykenevät luomaan vaikutelman siitä, että juuri sinä olet kiinnostavin ja tärkein ihminen maailmassa sillä hetkellä. Tämä hetki saattaa jäädä kuitenkin mieleesi loppuelämäksesi.
Kun haluat saada toisen ihmisen kokemaan tuon saman tunteen, voit askel askeleelta opetella läsnäolon taidon. Huomaat varsin nopeasti sen vangitsevan vaikutuksen ja saat vastapalkkioksi yhteyden muihin ihmisiin. Kokemuksen myötä läsnäolo muuttuu vaivattomaksi ja aidoksi automaatioksi. Varoituksen sana kuitenkin – taito on niin harvinainen, että se voi hämmentää tai saatetaan tulkita merkitsevän enemmän kuin tarkoitit, tilanteesta riippuen.
Mitä on läsnäolon taito?
Läsnäolon taito tarkoittaa sitä, että ihmiset kokevat sinun huomioivan heidät sataprosenttisesti. Silmäsi, eleesi, koko kehosi, puheesi ja jopa ajatuksesi viestivät varauksetonta kiinnostusta toiseen ihmiseen. Suljet hetkeksi pois ulkopuolisen maailman.
Miksi läsnäolo on tärkeää?
Jokainen ihminen haluaa tulla huomioiduksi ja kaipaa tasaveroista kohtaamista – toisten ihmisen hyväksyntää ja kunnioitusta. Jopa kaikkein introverteimmat ja ujoimmat. Myös (etenkin) he, jotka näyttelevät vähät välittävän muiden ihmisen mielipiteistä.
Tuntuu, että tämä taito on pikkuhiljaa katoamassa, kun ympärillämme on niin paljon muita mielenkiinnon kohteita. Toisaalta, maailmamme on nykyään niin turvallinen, että luontaista taipumustamme kiinnittää huomiomme liikkeeseen ja etsiä ympäristöstä vaarasignaaleja voi huoletta vaimentaa. Sinun on siis aikaisempaa helpompi erottautua positiivisesti muista, jotka eivät läsnäolon taikuutta tajua.
Läsnäolon takuutaiat
Havainnollistavia läsnäolon taikoja näet yllä olevasta videosta.
Kokeile, voit vain voittaa.
[ult_dualbutton btn_border_style=”solid” btn_color_border=”#ffffff” btn_border_size=”2″ button1_text=”Tilaa etävalmennus” icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Ftuote%2Fcxo-etavaikuttaja-verkkovalmennus%2F|||” btn1_background_color=”#004fe3″ icon=”Defaults-laptop” icon_color=”#ffffff” icon_align=”right” button2_text=”Ollaan yhteydessä” btn_icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Fyhteys%2F|||” btn2_background_color=”#004fe3″ btn_icon=”Defaults-headphones” btn_icon_color=”#ffffff” btn2_icon_align=”left” divider_text=”tai” divider_text_color=”#004fe3″ divider_bg_color=”#ffffff” btn1_text_color=”#ffffff” btn2_text_color=”#ffffff” btn1_heading_style=”font-weight:bold;” btn2_heading_style=”font-weight:bold;”]
Seuraavat avoimet valmennukset:
No event found!
Karisma on uskottavuutta, vakuuttavuutta ja vaikutusvaltaa.
Johtaja, jolla on karismaa, saa johdettavansa uskomaan strategian ja tekemään kaikkensa strategian toteuttamiseksi. Karismaa tuo johtajalle on sitä paljon puhuttua henkilökohtaista leadershippia, johtajuutta.
Myyjä, jolla on karismaa, saa asiakkaan keksimään syitä tuotteen tai palvelun ostamiseksi. Asiakkaan tärkein päätöksentekomuuttuja on myyjän vakuuttavuus. Kaukana sen jäljessä tulevat tuote, yritys, hinta tai ostoajankohta.
Työnhakija vakuuttaa työnantajan karismallaan. Ansioluettelon avulla pääsee ehkä haastatteluun, mutta lopullinen vakuuttaminen tehdään kasvokkain. Karismaattisin työnhakija saa lopulta paikan.
Vaikuttajia olemme me kaikki. Karisma on vaikuttamisen tärkein työkalu. Haluat sitten vaikuttaa yhteiskunnallisesti, yhteisöissä tai vaikkapa vain baaritiskillä.
Karisma on taito, jota voi kehittää. Siinä ei ole mitään vaikeaa, mutta se vaatii karisman olemuksen ymmärtämistä ja pitkäjänteistä kehittymistä kohti luonnollista automaatiotasoa.
Hyvää karismaattisempaa huomista!
Ylpeinä julistamme haun alkaneeksi uudelle kurssillemme.
Kolmepäiväisellä kurssilla opit muun muassa:
- Miten vältellä vastaamatta alaisille kaikilla nykyaikaisilla viestintävälineillä?
- Miten omia kunnia toisten työstä oman esimiehen havaitsematta?
- Miten venyttää alaisten huoliin reagoimista jopa viikkoihin?
- Miten piilokettuilla siten, että kukaan ei huomaa, mutta tuntuu silti pahalta
- Miten antaa positiivinen palaute motivaation vesittävällä retoriikalla?
- Kuinka täytät kalenterisi asioilla, jotka eivät edistä johdettaviesi menestystä?
Kurssille ovat tervetulleita kaikki alentuneella omanarvontunnolla, heikoilla vuorovaikutustaidoilla sekä itsekeskeisillä motivaatioilla varustetut pikkupomot ja sellaisiksi haluavat.
Kurssin hinta on 24 800 (+ alv) ja kurssi pidetään luksusristeilijällä Karibianmerellä johdettaville suunnattuja palkkiorahoja hyödyntäen.
Varaa paikkasi heti. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä linkistä!
Kirjoitus on julkaistu mm. Keskiuusimaa-lehdessä 13.2.2019
Mikä on Matti Nykäsen salaisuus?
Miksi hänen sanomisiaan kuunnellaan, tekemisiään seurataan? Miksi hänen avullaan on myyty lehtiä valtavat määrät? Onko Matilla karismaa ja mistä se muodostuu?
Mietin pitkään, haluanko kirjoittaa Matista juuri nyt. Olen kokenut epämiellyttäväksi sen, miten paljon häntä on eläessään ja nyt kuoltuaan käytetty näytetty käytettävän hyväksi. Toisaalta momentum on juuri nyt, kun olemme saaneet paljon myös uutta tietoa Matista.
En ota mitään kantaa hänen saavutuksiinsa hyvässä tai pahassa. Yritän vain analysoida ja ymmärtää hänen vaikutusvoimaansa, karismaansa, yhtenä kaikkien aikojen tunnetuimpana suomalaisena. Kirjoitan myös harkitusti preesensissä: Matti tulee elämään ajatuksissamme ja puheissamme vielä pitkään. Ehkä pidempään kuin sinä ja minä.
Karisma muodostuu ainakin 30 ominaisuudesta, jotka saavat ihmiset kiinnittämään sinuun huomiota ja luottamaan viestimääsi. Nämä ominaisuudet ovat lahjakkuutesi, kasvatuksesi, kokemustesi ja tietoisen kehittämisesi tulosta. Ominaisuudet ovat myös kaikki sellaisia, joita meistä jokainen voi halutessaan kehittää. Myös sinä. Karisma ei tosiaankaan ole syntymälahja.
Kolumnin tilarajassa mahdutan tähän oman ammattisilmäni havaitsemat kolme keskeisintä Matista löytämääni vaikutusvoimatekijää.
Mattia on helppo pitää rohkeana. Harva meistä uskaltaa edes kavuta sinne, mistä hän otti vasta alkuvauhdit. Niin hyppyrissä, viihdetaiteilijana kuin vapaa-aikanakin. Evoluution alkuhämäristä asti, olemme mielellämme katsoneet, kun joku muu ottaa riskit puolestamme ja seuranneet häntä. Silloin selän takaa, nykyään mediasta.
Matti on kiteytyksen mestari. Ei liene aikuista suomalaista, joka ei osaisi useita Matin kuolemattomia lausahduksia ulkoa. Hän on lausunut myös asioita, joita meistä moni ei uskaltaisi ääneen sanoa, mutta mielessämme olemme ne allekirjoittaneet.
Aitous on tutkimuksissamme noussut selkeästi tärkeimmäksi vaikutusvoiman ominaisuudeksi. Sitä Mattikin eniten edustaa. Hän on luonnollinen, rehellinen ja avoin. Aina on voinut luottaa siihen, että Matin seurassa ei ole tylsää.
Matin muistoa kunnioittaen!
Toni Hinkka
Kirjoittaja kouluttaa vaikuttamisen taitoja
Lähes 400 keskikarjalaista osallistui Koti-Karjala-lehden CxO Professional Oy:n avustuksella järjestämään Keski-Karjalan karismaattisimpien henkilöjen valintaan. 15 % äänistä tuli Pohjois-Karjalan maakunnan ulkopuolelta.
Keski-Karjalan karismaattisimmaksi naiseksi äänestettiin laulaja-lauluntekijä Leila Luukkainen ja mieheksi pesäpalloilija Sami Partanen.
Keski-Karjalassa karisman kolmeksi tärkeimmäksi piirteeksi katsotaan innoitus, aitous ja olemus. “Tämä innoittamisen kyky erottaa Keski-Karjalan selkeimmin muilla seuduilla ja valtakunnallisesti toteuttamistamme tutkimuksista”, kertoo johtamisaktivisti Toni Hinkka.
Keski-Karjalan karismaattisimmat julkistettiin Kuinka kehität karismaasi -tilaisuuden päätteeksi Kiteellä.
Reino Myllymäki
Tuntuuko sinusta joskus, että ihmiset ovat pahansuopia sinua kohtaan? Tuntuuko, että elämääsi tai tekemisiäsi tarkoituksellisesti haitataan. Tuntuuko siltä, että sinua vastaan on liikkeellä jonkinlainen salaliitto.
Ainakin itselle noita tunteita pulpahtelee joskus esiin elämän vaikeina hetkinä. Salaliittokin voi joskus välähtää mielessä.
Kun meitä kohdellaan kummallisesti, kun tekemisiämme häiritään tai kun liikkeellä tuntuu olevan tarkoituksellista pahansuopaisuutta meitä kohtaan, mieleen pulpahtaa kysymys: “Mikä tarkoitus tällä on?” Ryhdymme miettimään tarkoitusta ja mielemme kykenee kehittämään monimutkaisiakin teorioita, kuinka tämä yksittäinen asia kytkeytyy muihin asioihin, omiin ja yleisiin.
Tämän seurauksena alamme kyräillä tuota meitä kummallisesti kohtelevaa tai tekemisiämme häiritsevää henkilö. Pahimmassa tapauksessa ryhdymme joko suoraan tai vaivihkaiseen hyökkäykseen tai kostoon tuota vainoojaamme kohtaan. Syntyy vähän kuin “Pitäkää tunkkinne” -tarinan kulku.
Jos onni käy, esiin tulee Occamin partaveitsi. Filosofi Vilhelm Occamilainen (1285-1349) keksi säästäväisyysperiaatteen: yksinkertainen teoria on todennäköisemmin oikea kuin monimutkainen. Partaveitsi tulee periaatteeseen sen terävyydestä: periaate leikkaa teoriasta rönsyt kuin partaveitsi haivenet.
Kirjoituksen alkuosaan sovellettuna Occam tarkoittaa, että jos kummalliselle kohtelulle, tekemisiemme häirinnälle ja tarkoitukselliselta tuntuvalle häirinnälle on löydettävissä salaliittoteoriaa yksinkertaisempi selitys, jälkimmäinen on todennäköisemmin oikein.
Ja useimmiten tällainen selitys on löydettävissä. Ihmiset tekevät asioita omista lähtökohdistaan käsin, eivät ota muita ihmisiä huomioon ja joskus he toimivat niin kuin toimivat silkasta typeryydestä. Ei kannata yrittää selittää pahansuopaisuudella jotakin, joka on selitettävissä pelkällä tyhmyydellä.
Sen sijaan, että vaivaisimme päätämme monimutkaisilla teorioilla, otetaan alkuun yksinkertaiset. Jos niistä yksikään ei pidä paikkaansa, siirrytään astetta monimutkaisiin. Kun mahdolliset on poissuljettu, jää jäljelle vain mahdoton.
”Apua, olen introvertti – En voi kehittää karismaani!” Näin olen kuullut parikin kertaa jonkun sanovan viime viikkoina. Autsh, kuinka väärässä he ovatkaan.
Karisma on paljon enemmän kuuntelu- kuin puhetaitoa. Introvertti on luontaisesti parempi kuuntelija kuin vahva ekstrovertti, joka saattaa muiden mielestä olla liiankin puhelias. Samalla kuuntelutaidot voivat olla puutteelliset, kun aika menee keskustelua dominoidessa.
Näiden verttien välissä on ambivertti, joka voi vaihtaa helposti kuuntelusta puheliaisuuteen ja toisin päin. Tällaisen henkilön on ehkä helpointa säätää oma karismansa sopivalle tasolle keskusteluseuran verttisyydestä riippuen.
Useimmat ihmiset pitävät siitä, että saavat kertoa omista asioistaan. Introvertti saa siis luontaisesti toiset ihmiset pitämään itsestään.
Sama se oletko intro-, ambi- vai ekstorvertti, kunhan olet jokin vertti. Karismaa voi aina kehittää verttisyydestäsi riippumatta.
Ikävä kyllä joudumme ilmoittamaan, että Suomalaisen Johtamisen Päivä 2015 on peruttu. Olemme markkinoineet tilaisuutta laajalla rintamalla useiden yhteistyökumppaneiden voimin. Siitä huolimatta emme saavuttaneet tapahtuman toteuttamiseen tarvittavaa minimiosallistujamäärää.
Saimme paljon hyvää palautetta etenkin vakuuttavasta puhujajoukosta. Olemme havainneet, että iso liuta tapahtumia on tänä vuonna siirretty tai peruttu. Talouden ja työpaikkojen epävarmuus lienee yksi selittävä tekijä tilanteelle.
Katsomme alkuvuonna 2016 tuorein silmin tilannetta ja saattaa olla, että houkuttelemme teitä uudelleen. Otamme miellämme myös palautetta ja ideoita vastaan.
Reino Myllymäki
Keski-Uusimaa 11.7.2018
Miten ihmeessä Pukki ja tontut selvisivät pandemiasta? Ehtivätkö he tehdä kaiken, ettei ihmislasten ja lastenmielisten joulu ole pilalla?
Mikä rooli onnistumisessa oli pajanepidemiologi MurkkuToni VäyläkaPeikolla , Räkänokkatontulla, Hoksutontulla, Junailijatontulla ja JOT-tontulla?
Miten paha narsutonttu Aku Töräytys yritti pilata joulun kaikilta Tonttutweriin syöttämillään valetotuuksilla?
Mikä on Pukin tarinan opetus? Mitkä ovat Pukin viisi vinkkiä meille ihmisille? Kuuntele vastaukset näihin kysymyksiin Joulupukin johtamispajan bonusluukusta.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Vuoden nuori johtaja 2015 on Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. Suomen Nuorkauppakamarit ja CxO Professional Oy, Teknologiateollisuus, Experis, Suomen Ekonomit, FIBS ja Taloudellinen tiedotusotoimisto julkistivat Vuoden 2015 nuoren johtajan.
Tuomaristo perusteli valintaansa seuraavasti:
Voittaja sopii hyvin Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun kestävän johtajuuden valintakriteereihin. Hän on osoittanut sitoutumisensa yritykseensä ja ansainnut paikkansa. Prosessit ja toimenpiteet tukevat kestävää kehitystä. Ne innostavat työntekijöitä parempiin suorituksiin ja lisäävät siten tuottavuutta ja kannattavuutta. Tätä kautta sidosryhmien luottamus ja toiminnan kestävyys edistyy.
Voittaja on edelläkävijä ja innostava ihmisjohtaja. Hän osaa tunnistaa toiminnan haasteet ja kilpailutekijät ja etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota voittajan itsensä korostamattomuuteen ja kohottamattomuuteen. Voittajaa kuvaavat sanat lämpö, lähestyttävyys, inhimillisyys ja empaattisuus. Hän inspiroituu toisista ihmisistä ja sallii myös epäonnistumiset.
Hän on aidosti läsnä kuunnellen ja arvostaen työntekijöitään. Hänen mukaansa karismaa on olla oma itsensä. Huumori ja nauru edistävät hänen mukaansa luovuutta.
Kansainvälisessä ympäristössä hänen aikaansaava, aito asenteensa on arvostettava. Voittaja toimii esimerkkinä siitä, miten inhimillinen johtaminen on hyvää, vahvaa ja eteenpäin vievää johtajuutta.
Palkinnoksi Vuoden Nuori Johtaja saa CxO Professional Oy:n tarjoaman vuoden mittaisen huippujohtajan mentorointipaketin.
CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja ja johtamisaktivisti Toni Hinkka on löytänyt tiensä mm. Iisalmen Sanomien ja Keski-Uusimaan blogistiksi. Neliosaisessa Joulupukin Johtamispaja -blogisarjassa hän antaa johtamisvinkkejä Joulupukin näkökulmasta ja hyvin jouluisessa hengessä.
Kannattaa lukea!
Reino Myllymäki
Olen viime aikoina päässyt monissa yhteyksissä keskustelemaan karisman merkityksestä myynnissä. Johtopäätökseni asiasta on se, että vakuuttavuus on paitsi vahvin, myös pysyvin myyjän tarvitsemista taidoista. Brändit ja tuotteet vaihtuvat, mutta karisma se vain kasvaa ja kehittyy. Jos vain haluat.
CxO:n henkilökohtaisen vakuuttavuuden malli jaetaan kahdeksaan luokkaan. Käsittelen tällä kertaa niistä läsnäoloa; siis sitä, että ihmiset kokevat sinun huomioivan heidät sataprosenttisesti. Huomioit toiset siis ammattilaisina ja ihmisinä, tunteineen ja tarpeineen niin ammatissaan kuin sen ulkopuolellakin. Loppujen lopuksi me myymme aina ihmisille. Kaikkien ostopäätösten takana on ihminen, jonka olet joko vakuuttanut tai jättänyt kylmäksi.
Läsnäolo muodostuu kolmesta ominaisuudesta: positiivisuudesta, vuorovaikutuksesta ja keskittymisestä.
Positiivisuus tarkoittaa sitä, että säteilet iloa ja myönteisyyttä ympäristöösi. Myyjän tulee siis tuoda asiakkaan päivään iloa ja ratkaisuja hänen ongelmiinsa. Jos prospekti kokee päivänsä parantuneen kohtaamisestanne, on kaupan todennäköisyys kasvanut moninkertaiseksi.
Vuorovaikutus tarkoittaa sitä, että kohtaat toiset tasaveroisina ja kuuntelet enemmän kuin puhut. Jos jotain olen myynnistä oppinut, olen oppinut sen, että asiakas samaistuu ja vakuuttuu vain ihmisestä, jonka kokee vertaisekseen. Ole siis yhtä älykäs, kokenut ja itsevarma kuin asiakkaasikin. Ei enempää, ei vähempää. Maailman helpoin tapa tehdä itsestään älykäs vaikutelma on olla hyvä kuuntelija, joka ymmärtää syvällisesti kuulemansa. Tunnin tapaamisessa riittää hyvään myyntityöhön vallan mainiosti se, että myyjä on äänessä 5-10 minuuttia.
Keskittyminen tarkoittaa sitä, että saat toiset kokemaan, että huomiosi on täysin heissä. Silmät siis asiakkaissa, ei kalvoilla, saati seinillä. Jokainen läsnäolija pitää huomioida samanarvoisena, ei pelkästään oletettua päätöksentekijää. Aloitteleva vakuuttaja osaa pitää huomion silloin kun hänelle puhutaan, edistynyt puhuessaankin ja todellinen ammattilainen myös silloin, kun hän ei itse ole aktiivisessa roolissa.
Tässä äärimmilleen tiivistetysti vakuuttavan myyjän läsnäolon aakkoset. Lisää kuulet ilmaisessa webinaarissa 8.6. klo 8. Lue lisää.
Ollessani pörssiyhtiön yhtiöitetyn tietohallinnon toimitusjohtaja – ja sitä ennen tietohallinnon osastopällikkö – ovista lappasi sisään monenlaista konsulttia. Osan olen unohtanut, osa teki lähtemättömän vaikutuksen.
Niitä, jotka väittivät, ettei työnantajani tiennyt todellisia IT-kustannuksiaan, oli useampi kuin yksi. Muistan sanoneeni yhdelle, että “Tosiaan, palkanlaskenta ei ole tänä vuonna veloittanut mitään henkilökuntamme palkkojen laskennasta. Lisäksi epäilen, että emme maksa konesalimme todellisia sähkökuluja, sillä maksamme konehallista samaa vuokraa kuin ikkunallisesta työhuoneesta”. No, ehkä olimme poikkeus maailmassa mutta sekin osoittaa, että yritykset eivätkä tietohallinnot ole samanlaisia.
Jotkut konsulttifirmat ovat tunnettuja siitä, että ne tekevät kaupat seniorikonsulteilla mutta asiakas saa lopulta juniorikonsultteja, jotka menetelmämappi kainalossa tulevat pusertamaan yritystä johonkin tunnettuun muottiin.
Alaveteliläinen lääkäri Leena Furubacka kirjoitti Keski-Pohjanmaa-lehden kolumnissa siitä näkökulmasta, että hänen mielestään sama hoito ei riitä jokaiselle potilaalle. Hän kertoi erään psykologin sanoneen: “Jos hoidat kahta ihmistä samalla tavalla, hoidat toista väärin. Jos hoidat kolmea samalla tavalla, hoidat todellisuudessa itseäsi”.
Lausahdus pani miettimään. Monikohan konsultti on yrittänyt “hoitaa” minun vastuulla olevaa pörssiyhtiön tietohallintoa samaan tapaan kuin kymmeniä muita? Mietin myös, syyllistynkö itse samaan? Vaikka todennäköisesti en, saatan silti kantaa mukanani ennakkokäsityksiä asioista. Ja toivon tulevani tässäkin suhteessa paremmaksi.
Hoitakaamme siis asiakasta eikä ongelmaa.
Tunneäly on haastavin ja samalla vaikuttavin älykkyyden laji
Tunneäly on vaikuttavin älykkyyden laji. Tunneälykäs toiminta ei arjen pyörityksessä ole aina ihan helppoa, mutta sitä – kuten kaikkia muitakin vaikuttavuuden 30 ominaisuutta – voi kehittää.
Ota ensimmäinen askel ja tiedosta, mistä oikein on kyse.
Tunnealy muodostuu tunneälyguru Daniel Golemanin mukaan neljästä osasta. Tämänkertaisessa videoblogissa (5:21 min) Toni avaa nuo neljä osaa, määrittelee siis tunneälykkään toiminnan. Koska itsensä kanssa toimeentuleminen ja toiminnan sopeuttaminen on vasta puolet tunneälystä, Toni kutsui newyorkilaisen alteregonsa keskustelemaan kanssaan tunneälystä…
Toni, vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Muistan lukeneeni suomalaisesta perheestä, joka muutti Washingtoniin. Oli syksy ja koulut olivat alkamassa, joten juuri kaupunkiin muuttaneella perheellä oli kiire saada lapsi kouluun muistaakseni Adams Morganin kaupunginosassa. Se vain ei meinannut onnistua.
Yhdysvalloissa ei ole väestörekisteriä. Miten todistaa asuvansa jossain, jos ei ole väestörekisteriä? Amerikkalaiset ovat luovia, se onnistuu sähkölaskua näyttämällä. Heidän läpitunkemattoman logiikkansa mukaan kukaan ei ole niin tyhmä, että hankkisi huvikseen sähköliittymän.
Suomalaisperheen ongelma oli siinä, että he olivat juuri muuttaneet eikä heillä ollut ensimmäistäkään sähkölaskua. Heidän piti puhua sähkölaitos ympäri lähettämään yhden dollarin sähkölasku, jonka maksamalla heillä oli koululaitoksen kaipaama todiste asuinpaikasta. Lapsi pääsi kouluun kaksi viikkoa myöhässä.
Huvittavia nuo amerikkalaiset, eikö?
Meillähän on Väestörekisterikeskus, jossa kaikkien suomalaisten tiedot luuraa. VRK oli edistyksellinen, kun se lanseerasi vuonna 1999 HST-kortin, jolla saattoi allekirjoittaa sähköisesti sitä sun tätä. Hankimme kortteja ja teimme kaksi sovellustakin, joista toinen taisi olla ensimmäinen sähköistä allekirjoitusta hyödyntävä B2B-softa YIT:n ja Inspectan välillä.
Sitten kävi niin, että HST ei mennytkään läpi, vaan pankkien TUPAS-tunnistus voitti kisan. TUPAS-tunnistetta käytät todennäköisesti veroilmoitusta täyttäessäsi, on siellä toki muitakin tunnistautumiskeinoja. Mutta aika moneen paikkaan on standardoitu pankkien tunnistautumismenetelmä siksi ainoaksi.
Pankkitunnuksia saatat joutua käyttämään, kun muutat vaikkapa puhelin- tai laajakaistaliittymäsi ominaisuuksia itsepalveluna. Entä jos liittymä on sellaisen seniorin hallussa, jolla ei koskaan ole ollut pankkitunnuksia. Tai jolle pankki ei henkilön korkean iän vuoksi sellaisia myönnä?
Entä jos olet maahanmuuttaja, jolla ei ole pankkisuhdetta täällä?
Aika huvittavia ollaan me suomalaiset, eikö?
Lähetä kommentteja, ideoita, palautetta tai yhteydenottopyyntö: toni.hinkka@cxopro.fi.
Toni Hinkan ja Eerik Lundmarkin 20.10.2014 alkanut blogisarja Karisman 30 elementistä tuli päätökseensä tänään.
Erikoiseksi asian tekee se, että blogisarja tuli valmiiksi vasta sen jälkeen, kun sen pohjalta kirjoitettu kirja – Karisma. 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta – julkistettiin 4.6.2015 Aulangolla.
Voit löytää keinot henkilökohtaisen vaikuttavuutesi parantamiseen joko lukemalla blogipostaukset CxO:n blogista tai tilaamalla kirjan. Kirjaa varten blogitekstit on korjattu ja täydennetty, joten kirja on varsin kannattava ostos. Tilaa kirja!
Reino Myllymäki
Johtaja paasasi siitä, että firmassa pitää saada säästöjä. Useasta samaan tarkoitukseen käytettävästä tietojärjestelmästä pitää päästä eroon hankkimalla uusi, mielellään käyttötarkoitukseen hyvin sopiva valmisjärjestelmä.
Hetken tauon pidettyään johtaja alkoi paasata toisesta asiaan liittyvästä näkökohdasta. Hänen mielestään uuden tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton yhteydessä pitää kuunnella tietojärjestelmää käyttäviä ihmisiä ja tehdä järjestelmästä mahdollisimman hyvin tekemisiä vastaava.
Johtajat ovat puun ja kuoren välissä. Heitä ahdistaa – jos ahdistaa – johdettaviensa suunnasta tuleva palaute. Heidän niskassaan ovat omistajien asettamat paineet tuottavuudesta ja niin edelleen. He eivät tunne firmansa tekemisiä useinkaan riittävän hyvin ja myös tietotekniikka on usein hepreaa tai sanskriittia.
Blogikirjoituksen alun asetelmassa on tavoitteita, joita kaikkia on jokseenkin mahdoton pitää. Usean itse kehitetyn tai toimintaan sovitetun tietojärjestelmän korvaaminen yhdellä uudella järjestelmällä on toki mahdollista. Mutta liki mahdotonta valmisjärjestelmällä. Liki mahdotonta siksi, että aina joskus markkinoilla on järjestelmiä, jotka sopivat kuin nenä päähän jonkin yrityksen liiketoimintaan.
Mutta jos valmisjärjestelmä pitää ottaa käyttöön siten, että kaikkia kuunnellaan, kaikkien mieltymykset otetaan huomioon, eikä kenellekkään tule pahaa mieltä, ollaan taas mahdottomilla teillä. Räätälöidyn tai omaan toimintaan sopivaksi kehitetyn järjestelmän avulla se saattaisikin onnistua, mutta valmisjärjestelmästä silloin ei ole kyse, eikä säästöistä ole todennäköisesti tietoakaan.
Valmisjärjestelmä tai omaperäisten prosessien ja toimintatapojen toteuttaminen – vain toisen voit saada.
Se joka yrittää korvata viisi järjestelmää yhdellä uudella, saa varautua siihen, että kohta sovellussalkussa on kuusi järjestelmää.
Jokaisen kehityshankkeen ja investoinnin yhteydessä kehotan asiakasta kysymään itseltään: “Minkä ongelman tämä ratkaisee?” Jos keskustelu etenee tästä pidemmälle, kysyn: “Mistä yrityksenne kilpailuetu tulee?” Viimeksi mainittuun jos tulee vastauksia, kehityshankkeessa keskitytään tuon kilpailuedun säilyttämiseen ja uusien kilpailuetujen löytämiseen, jolloin kaikki muu voidaan tehdä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Sitä varten, ettei kaikille tulisi lopuksi paha mieli, on olemassa muutosjohtaminen.
“Vastavirtaan nousee lohen suku…” Näillä sanoilla alkaa Juhani Siljon (1888-1918) runo “Vastavirtaan” runokirjassa “Selvään veteen”, joka julkaistiin kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1919.
Sanat “vastavirtaa nousee lohen suku” lausuttiin minulle joskus, kun tietohallintojohtajana kerroin edustamani yrityksen ratkaisuista, jotka olivat kovasti valtavirran vastaisia. Emme ulkoistaneet, kun muut ulkoistivat. Rakensimme Business Relationship Managementia jo vuonna 1997, kun muut siitä eivät vielä puhuneet. Se tuli ITILiin ja CobiTtiin 2011-2012.
Vastavirtaan kulkeminen vaatii voimaa ja energiaa. Mutta vastavirta on se, josta kilpailuetu syntyy. Muiden tavoin toimimisesta saa korkeintaan tasoitusta niiden suhteen, joilla asiat ovat sekaisin. Kilpailuetu syntyy, kun osaa oikealla tavalla tehdä asiat toisin kuin muut.
Tuusulanjärven Viikkouutisten toimittaja Jan Pippingsköd nosti taannoin blogissaan esiin amerikkalaisen tietojenkäsittelytieteen professorin Cal Newportin ajatuksia.
Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa roikkuminen on turhaa ja itse asiassa haitallista, koska se heikentää keskittymistä olennaiseen. Hänen mukaansa paras keino vaikutuksen tekemiseen on kääriä hihat ja ryhtyä töihin. Sen sijaan, että keskittyisimme vakuuttelemaan tärkeyttämme, keskitytään tekemään tuottavia töitä. Markkina palkitsee sellaisesta, mikä on arvokasta ja harvinaista.
Tämähän on ihan valtavirran vastaista. Niin monen mielestä sosiaalisessa mediassa näkyminen on välttämätöntä. Minusta siellä vain huudetaan eikä juuri kukaan kuuntele.
Mitä sitten tekevät muut, jos lohi on se, joka nousee vastavirtaan? Vastaus löytyy myöhempää Siljon runosta: “Virran mukaan taipuu kaikki muut…” Niinpä. Valtavirtaan on helppo mennä ja siellä oleminen on helppo perustella: “kun kaikki muutkin”. Olemme kuin pikkulapsia, jotka haluavat jotakin sillä perusteella, että kaikilla kavereillakin.
Ryhdistäydytään. Kääritään hihat ja ryhdytään tekemään jotain arvokasta. Vastavirtaan siitä, hus!
Kirjoitin viime viikolla siitä, miten kannattaa toimia kun sinulle tullaan kertomaan kiusaamisesta (lue tästä). Tämä kirjoitus on jatkoa siihen.
Tilanne on siis se, että olet vastaanottanut tiedon, tarkentanut sitä kysymyksillä, saanut lisäinformaatiota ja luvannut selvittää asian perin pohjin ensi tilassa.
Toki tässä on niin paljon muuttujia, että en voi tietää, mitä on juuri teidän tapauksessanne tapahtunut ja mitä kiusaamisesta syyttänyt on esittänyt toiveekseen. Sovella siis näitä ohjeita oman tilanteesi erityispiirteet vahvasti huomioiden.
Ensin lyhyesti pahimmat sudenkuopat, joihin tiedän joidenkin langenneen:
- Menet kimpaantuneena syyttämään syytettyä kiusaajaa kiusaajaksi.
- Haukut hänet ensin ja kuuntelet vasta sitten – jos sittenkään.
- Kokoat koko tiimin kasaan ja ryhdyt käsittelemään asiaa julkisesti.
- Paljastat sinulle kertomaan tulleen ja pahimmassa tapauksessa vielä kerrot mitä hän on sinulle sanonut.
- Koet tapahtuneen syväksi loukkaukseksi omaa johtajuuttasi vastaan, martyrisoidut ja vaivut synkkyyteen.
Noilla keinoilla varmistat maineesi menetyksen johtajana. Sitten siihen oikeampaan ratkaisumalliin.
- Pysähdy pohtimaan ja pohdikin pontevasti. Esitä itsellesi ainakin seuraavat kysymykset:
- Kiusaamistapahtumakuvaus: Onko sinulla omakohtaisia havaintoja, jotka tukevat väitettä? Entä havaintoja, jotka tukevat vastakkaista? Ellei omakohtaisia, onko toisen käden tietoa? Onko se tieto oletettavasti luotettavaa? Voisitko jostain saada luotettavaa tietoa todisteeksi? Mistä? Miten, tilannetta turhaan paljastamatta? Kuinka nopeasti?
- Kiusaajaksi syytetty/syytetyt: Onko sinulla omakohtaisia havaintoja, jotka puhuvat sellaisen käyttäytymisen tai luonteenlaadun puolesta, että syyte voisi olla totta? Entä havaintoja, jotka tukevat vastakkaista? Ellei omakohtaisia, onko toisen käden tietoa? Onko se tieto oletettavasti luotettavaa? Voisiko jostain saada luotettavaa tietoa todisteeksi? Mistä? Miten, syytettyä tai uhria paljastamatta? Kuinka nopeasti?
- Kiusaamisilmoituksen tehnyt uhri: Onko sinulla omakohtaisia havaintoja, jotka puhuvat sen puolesta, että hän on kärsinyt kiusaamisesta? Alentunut tuottavuus, virheet, unohtelu, sairauspoissaolot, alakulo tai pahantuulisuus? Onko sinulla omakohtaisia havaintoja siitä, miten hän kohtelee toisia ihmisiä? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että kiusaamisväite on itse asiassa kiusaamista väitettyä kiusaajaa kohtaan (näitäkin joskus näkee, ikävä kyllä)? Onko toisen käden tietoja? Kuinka luotettavaa se tieto on? Mistä tietoa voisi saada lisää? Miten luottamusta rikkomatta?
- Hanki nopeasti, mutta rauhallisesti ja hosumatta viitteitä sekä väitteen puolesta ja vastaan. Ole skeptinen.
- Kun kyselet muilta ihmisiltä asioita, tarkenna väitteitä kysymällä: onko havaintosi omakohtainen? Onko todisteita, todistajia tai muistiinpanoja? Jos epäilet, voit kysyä tilanteeseen näennäisesti epäoleellisesti liittynyttä seikkaa (kuten millainen sää silloin oli tai missä huoneessa tämä tapahtui?). Jos tilanne on ollut aito, voi tällainen epäoleellinenkin seikka jäädä ihmisen mieleen ja palautua sieltä takeltelematta?
- Ymmärrä, että omat tunteesi ja henkilömieltymyksesi vaikuttavat arviointikykyysi. Niin kaikilla ihmisillä tapahtuu, tunnusti sen tai ei. Etsi itsellesi luotettu sparraaja, joka on riittävän etäällä tapauksen osapuolista (tällä eliminoidaan tunne- ja ennakkoasenneharha). Tällainen sparraaja voi olla henkilöstöhallinnon edustaja, toinen johtaja tai joskus täysin ulkopuolinen ammattilainen. Riippuu tilanteen vakavuudesta ja oman organisaation osaamisesta ja laajuudesta.
- Etene vasta kun olet tilanteen vakavuuteen nähden riittävän varma.
Edellä kuvatun tekemiseen voi mennä tunneista viikkoihin. Riippuu tietenkin omasta ja muiden kalenterista. Omaa kalenteria kannattaa kuitenkin raivata, koska mikä voisi olla johtajalle tärkeämpää, kuin omien johdettaviensa suojeleminen henkiseltä väkivallalta?
Kuuntele CxO webinaaritallenne 28.4.2017 Narsistivapaa organisaatio tästä.
CxO Mentor Oy:n, Project-TOP Solutions Oy:n ja Pasaati Oy:n yhteistyössä Projektiyhdistyksen kanssa järjestämä Onnistunut Projekti 2015 -tapahtuma tiistaina 28.4.2015 Helsingin Eteläranta 10:ssä veti sananmukaisesti salin täyteen.
Tapahtuman puheenjohtajana oli vanhempi mentori Mitro Kivinen CxO:sta.
Johtava mentori Reino Myllymäki tarjosi tutkimustuloksia ja käytännöllisiä neuvoja projektien onnistumiseen.
Tunnelmia Onnistunut Projekti 2015 -tapahtumasta löytyy tapahtuman verkkosivujen uutisista ja esitykset löytyvät pdf-muodossa tapahtuman ohjelmasta.
Liisa Tiainen
Kuvat: Eerik Lundmark
CxO Academy Vantaa kokoontui aamiaisen äärelle keskiviikkona 11.2.2015, jolloin puhumassa oli johtamisaktivisti Toni Hinkka aiheenaan Johtajuuden kolme lakia. Sattumalta samana päivänä julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä hänen juuri samaa aihetta käsittävä kolumnikirjoitus, jonka otsikkona oli Johtajan kolme lakia.
Toni Hinkka kertoi saaneensa idean television scifi-genren historiaa käsittelevästä sarjasta ja erityisesti robotiikkajaksosta, jossa esiteltiin Isaac Asimovin kehittämät robotiikan kolme pääsääntöä, jotka ovat olleet tieteiskirjallisuudessa tarpeen, jotta robotit kehittyessään eivät pääsisi ottamaan valtaa ja tuhoamaan ihmiskuntaa.
Hinkan mukaan johtajuudelle on kehitettävissä samaan tapaan kolme pääsääntöä, jotka ovat:
- Johtaja ei saa toiminnallaan tai laiminlyönnillään vahingoittaa yritystä tai yhteisöään.
- Johtajan tulee auttaa johdettaviaan menestymään, kunhan se ei ole ristiiriidassa ensimmäisen säännön kanssa.
- Johtajan tulee varjella toimintakykyään ja kehittymistään, ja hän saa tavoitella henkilökohtaista menestymistä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa ensimmäisenja toisen säännön kanssa.
Näitä kolmea johtajuuden lakipykälää testattiin sitten viiden esimerkkitapauksen kautta. Esimerkkitapauksista puolet oli yleisön ehdottamia ja äänestyskäsittelyssä käytettiin Socrative-palvelua. Selvisi, että näin yksinkertaisenkaan lain tulkinta ei ole mitenkään yksiselitteistä. Mutta yhtäpitävästi selvisi, että päätöksenteon laatua parantaa päätösvaihtoehtojen testaaminen näitä johtajuuden moraalisääntöjä vastaan.
Samaan tapaan kuin Asimov joutui määrittelemään myös “nollannen pääsäännön”, joutui sen tekemään myös johtamisaktivisti Toni Hinkka. Hänen mukaansa johtajuuden nollas sääntö voisi kuulua: “Toiminnalla ei saa aiheuttaa vahinkoa ihmis- tai yhteiskunnalle”.
Hinkan “pelinavaus” johtajuuden moraalisääntöjen määrittämiseen aiheutti runsaasti keskustelua aamiaistapahtumassa, toivottavasti myös mediassa ja johtajien keskuudessa tulevina vuosina.
Hinkan esitys löytyy CxO Materiaalipankista ja pdf-muodossa suoraan tästä.
Kolmen viikon kuluttua esiintymisvuorossa on vanhempi mentori Eerik Lundmark, joka puhuu paikkariippumattoman työnteon lisääntymisen seurauksista johtamiselle otsikolla Etäjohtaminen. Lue lisää ja ilmoittaudu!
Reino Myllymäki
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Integer tincidunt lorem id quam tristique, in convallis diam tempus. Aliquam ligula mi, iaculis vitae aliquet id, blandit fermentum turpis. Curabitur non enim quis ante tincidunt laoreet. Aliquam mattis a leo vel auctor. Vivamus pretium ut ante sed vestibulum. Phasellus eu urna at metus accumsan malesuada. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Nunc vitae porta urna.
Sed consequat rutrum nulla, eget tincidunt nulla consectetur a. Duis suscipit, nulla eu vulputate convallis, justo felis dictum nunc, non efficitur metus metus nec eros. Maecenas cursus auctor arcu, ut commodo diam ullamcorper nec. In vestibulum, nunc in feugiat placerat, dui sem porttitor orci, quis efficitur risus arcu consectetur leo. Vivamus pellentesque sapien a dolor blandit egestas. Suspendisse vestibulum neque eget mollis consectetur. Quisque ac ultricies odio, eu semper dolor. Mauris odio augue, facilisis in velit nec, sodales laoreet arcu. Duis magna risus, pretium nec justo sit amet, dictum semper augue. Vivamus est orci, accumsan in sapien et, ultricies euismod arcu. Nunc feugiat iaculis nisi sed finibus. Aenean bibendum dictum eros in luctus. Pellentesque vitae nisl ac libero ultricies vestibulum. Morbi dictum leo vitae quam dictum, in suscipit ipsum mattis. Aliquam ac ligula dui.
Suspendisse eget orci diam. Integer luctus tristique arcu sed maximus. Etiam luctus tempus quam, quis luctus justo facilisis non. In iaculis est mi, quis lacinia purus porttitor eget. Etiam vitae maximus lorem. Nam sit amet odio ac leo dictum pharetra. Maecenas ut lacinia nisi. Pellentesque eleifend ex felis, ut euismod neque eleifend at. In eu odio malesuada, fringilla turpis sed, volutpat risus. Sed at velit vel augue fermentum tristique. Quisque eget tortor ac lectus porta dignissim. Mauris quis scelerisque lorem. Maecenas pellentesque tempus tempus.
Etiam cursus scelerisque neque. Morbi vitae viverra tortor. In id turpis id quam laoreet gravida. Etiam et nunc quis mi eleifend dapibus. Aenean ac est sapien. Integer venenatis tempor odio in tempus. Vivamus et nibh viverra, vehicula nulla eu, gravida ante. Morbi faucibus porttitor mi, sed eleifend nunc fringilla ut. Nunc eget metus molestie, dapibus velit ac, tempor ex. Morbi sed libero eget nunc hendrerit tincidunt. Suspendisse ut felis sagittis, molestie dui sed, sagittis tellus. Cras pharetra, nisl eget tincidunt semper, eros felis tincidunt nulla, ut ullamcorper massa risus vitae lacus.
Vuosia sitten olin pelaamassa golfia Kulloon kentällä. Lähestymislyöntini meni oikealle päätyen karheikkoon noin 30 metrin päähän viheriöstä. Satoi vettä. Pallon ja reiän väliin jäi kaksi bunkkeria. Ei näyttänyt hyvältä.
Otin käteeni kaverilta aikanaan ostamani 60-asteisen lobby-mailan, jolla tiesin saavani aikaiseksi korkeita noin 30-35 metriä pitkiä lyöntejä. Vaikka ruoho oli raskasta, osuma oli kuitenkin hyvä ja pallo lensi kauniissa kaaressa viheriölle ja pysähtyi.
Jokainen golfia pelaava tietää itseluottamuksen merkityksen. Jos pelkäät lyödä, sattuu kauheita. Itseluottamus golfin tapauksessa koostuu ainakin kahdesta komponentista: uskot sekä itseesi että pelivälineisiisi.
Jos tuossa lyönnissä ei itseluottamus olisi ollut kunnossa, paksupohjainen maila olisi helposti kolahtanut pallon kylkeen, jonka jälkeen palloa olisi etsitty metsästä kymmeniä metrejä viheriön takaa.
Itseluottamus on karisman kulmakiviä. Itseluottamus pohjaa itsetuntoon. Tunnemme omat vahvuutemme ja rajotteemme. Emme yritä peitellä niitä, vaan hyväksymme ne. Ymmärrämme, että vahvuuksiamme voi parantaa, heikkouksia lieventää ja rajoitteita muuttaa.
Tämän kirjoituksen alussa kertomani tarina oli ehdolla 4.6.2015 julkistettavaan Karisma-kirjaan mutta se ei päätynyt sinne, vaan se korvattiin toisella golfhenkisellä tarinalla. Kirjaa voi tilata jo nyt.
Ymmärsin salaisuuden, jolla jokainen voi luoda itselleen kyvyn saada haluamansa tehtävä tai työpaikka, edetä urallaan. Kyvyn, joka ei ole kenenkään ulottumattomissa. Parasta, että se ei vielä lainkaan aikaa, mutta on aina läsnä. Tämä oivallus muutti minunkin elämäni.
Koulutin mentoroivan johtamisen saloja. Sellaisen johtamisen, jossa esimies johtaa ja kohtelee ihmisiä yksilöllisesti, jotta he onnistuvat tehtävissään ja kasvavat täyteen potentiaaliinsa. Mahtava ryhmä: älykkäitä, avoimia, nälkäisiä oppimaan, jaamme samat arvot ja eivät päästä kouluttajaansa helpolla. Nam.
Aiheena oli johtajan työkalupakki. Kurssilaisten oli esitettävä jokin malli, josta hän arvioi olevan meille muille hyötyä johtamistyössämme. Hyviä, mieleenpainuvia muutamassa minuutissa omaksuttavia malleja kaikki. Ne eivät kuitenkaan ole tämän jutun juoni.
Päivän aluksi kysyin oppilaideni kuulumisia. Heistä kaksi olivat pettyneitä, kun olivat saaneet kuulla jääneensä hyviksi kakkosiksi unelmoimiinsa johtajapesteihin. Tämä mielessäni katsoin työkaluesityksiä vakuuttavuussilmälasieni läpi. Sisällöt ja asiaosaaminen olivat timanttia, mutta…
Esiintymiset olivat perussettiä, jollaista voisi kuvitella näkevänsä väsyneenkyllästyneessä viikkopalaverissa; Esitän tämän tässä nyt pois, jotta pääsen taas kahvini ja korvapuustini ääreen. Tyypeiltä, joiden CV on pörssiyhtiön johtoryhmätasoa.
Otin tietoisen riskin. Kerroin avoimesti ja suoraan kaikki vakuuttavuuden perusvirheet, joita heidän esityksissään huomasin. Varauduin torjuntaan, jopa suuttumukseen.
Pieni puolustautumisreaktio: eihän tämän pitänyt olla esiintymistaidon harjoitus! Ei pitänytkään, mutta mestari harjoittelee aina. Mikä olisikaan parempi paikka harjoitella, kun tällaisen kovan ja hyvää tarkoittavan jengin edessä.
Mestari harjoittelee aina! Mikä erottaakaan paremmin johtajan päälliköstä? Jokainen viikkopalaveri, kurssiesitys, illanistujainen, myyntitapaaminen, kehityskeskustelu – mikä tahansa kohtaaminen – on mahdollisuus harjoitella vakuuttavuustaitoja. Omaan vakuuttavuutensa miettiminen tekee tylsimmästäkin palaverista mielenkiintoisen. Ehkä kykenet muuttamaan puuduttavan sähköiseksi.
Riittävästi kun harjoittelee, on vakuuttavuus kuin lempivaatteet – ne ovat aina päällä täysin huomaamattakin ja ne tekevät itselle varman olon, joka säteilee muihin ihmisiin.
Valitaanko seuraavaksi ylennettäväksi hänet, joka sai muutkin nuokkumaan vai hänet, joka sähköisti joka kerta koko tiimin?
Menevätkö pasmat työhaastattelussa sekaisin vaikean kysymyksen tullen, vai hallitsetko tilanteen suvereenisti paikkaamalla sisältövajeet ensiluokkaisella vakuuttavuudella? Hallitsetko vakuuttavuuden niin automaationa, että voit valjastaa aivokapasiteettisi sisällön miettimiseen. Ei se Kimikään kisassa mieti, missä se vaihdekeppi mahtoikaan olla.
Jos halut menestyä, sinun pitää aloittaa johtajatason vakuuttavuuden kehittäminen välittömästi ja sinun pitää harjoitella ainoastaan aina.
Toni Hinkka, mentori- ja karismakouluttaja
Seuraava Mentoroiva Johtaja kurssi alkaa (lue lisää).
Seuraava Karisma Master Class jo muutaman viikon päästä (lue lisää).
Ps. Koulutuspäivän lopuksi sain erittäin lämpimät kiitokset kurssilaisilta ottamastani riskistä. Jatkossa kaikki koulutukseni sisältävät aiheesta riippumatta myös osallistujien vakuuttavuusarvioinnin.
Syksyllä tipahti kutsu linnan juhliin. Ei kuitenkaan pressanlinnaan, vaan Vanajanlinnaan. Siellä mekin sitten olimme perjantai-iltana. Iltalehti otsikoi: “Julkkikset juhlivat itsenäisyyttä Vanajanlinnassa”. Ehkäpä. Vaimoani, Mika Walkamoa ja “Pekkis”Allista lukuun ottamatta en tuntenut ketään muuta koko juhlassa. Onkohan julkkisten tuntemuksessani jotain vikaa?
Kun ruokailut olivat ohitse, bändit alkoivat soittaa. Ensimmäinen kohtaamamme bändi soitti alakerran pienessä salissa, samassa jossa oli aiemmin illalla ruokatarjoilu. Pöydät oli tyhjennetty ja osasta pöydistä otettu jopa pöytäliinat pois – hyvästä syystä. Tila täyttyi ääriään myöten svengaavasta porukasta ja pöydilläkin tanssittiin.
Tässä tilassa soitti bändi, jolla oli hyperaktiivinen solisti. Kappaleet olivat hyviä, ote rento ja myös bändillä oli hauskaa. Aika nopeasti solistilta katosi yltään sekä pikkutakki että silmälasit. Sekä kitaristi, basisti että rumpali hymyilivät leveästi. Kaikilla oli hauskaa.
Juhlasalissa soitti toinen bändi. Tämänkin bändin solisti oli eräänlainen jokaisen unelmavävy. Komea ja piti kiiltävän tumman pukunsa takin päällään koko sen ajan, jonka häntä havainnoin. Kappaleet olivat hyvinkin samantyyppisiä kuin toisessa salissa, ehkä pari pykälää tanssittavampia kuin toisessa, olihan tässä salissa pieni tanssilattia.
Tällä solistilla oli paha maneeri. Jokaisen kappaleen päätteeksi ja hieman ennen kuin yleisö ehti taputtamaan hän sanoi: “Kiitos paljon, kiitos, kiitos!” Bändillä oli yrmeät ilmeet, hymy ei viipynyt huulilla. Oltiin selvästi töissä eikä ollut hauskaa. Ei ollut yleisölläkään, jota oli ehkä puolen salin verran.
Taas kerran näki konkreettisesti, että jos töissä on hauskaa, se tarttuu asiakkaisiinkin. Kun on hauskaa, syntyy tuloksia.
Bändien solistien nimien kaivaminen kaipasi hieman salapoliisityötä. Pienessä salissa ollut bändi oli kuulemma “vanha XL5” ja tuolla vihjeellä mukaansa tempaava hyperaktiivinen solisti osoittautui Mica Ikoseksi. Juhlasalin solisti esitti oman biisinsä “Ota kiinni ja vie takaisin turvaan”, mikä paljasti tuon hieman ylimielisen oloisen solistin olevan Mikael Konttinen.
Mikael Konttisen maneereista huolimatta Vanajanlinnan juhlat olivat mielestäni hyvin ja ammattimaisesti järjestetyt viiden tähden pippalot. Kiitos Vanajanlinnalle vielä kerran kutsusta!
Kuuntele, miten Pukki oppi kantapään kautta, että ”Jos et ole maailmanluokan luonnenäyttelijä, älä yritä peitellä tunteitasi, vaan selitä avoimesti mistä kenkä puristaa. Johdettaviesi arvailut ja spekuloinnit luovat mitä ihmeellisimpiä teorioita, joista iso osa on paljon pahempia kuin todellisuus.” Lopussa viisi vinkkiä.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Yhdistysmaailma on tärkeä työllistäjä ja harrastusten järjestäjä. Mitä seurauksia on yhdistyksen toiminnan kriisiytymisellä? Entä mitkä ovat yhdistystoiminnan sudenkuoppia? Miten yhdistys- ja yritystoiminta eroavat toisistaan ja mitä seurauksia näillä eroilla on toisaalta juridisesta näkökulmasta, toisaalta johtamisen näkökulmasta? Mitä yritystoiminnasta voisi ottaa oppia yhdistystoimintaan, entä toisinpäin?
CxO Academy Vantaa kokoontuu aamiaistilaisuuteen keskiviikkona 8.10.2014 klo 8.30-9.30, jolloin toimitusjohtajamme Toni Hinkka ja johtava mentoriimme Reino Myllymäki puhuvat näistä kysymyksistä otsikolla Yhdistystoiminta kriisissä? Mistä pelastus? Kokeneet mentorimme ovat myös yhdistysaktiiveja. Tule kuulemaan heidän näkemyksiään ja neuvojaan; he lupaavat julkistaa myös Yhdistystoiminnan 10 käskyä.
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia mutta edellyttävät ennakkoilmoittautumista. Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtumakalenterissamme.
Liisa Tiainen
Mikä on se yksi asia, mikä ei myynnissä muutu? Tuotteet vaihtuvat, brändi muuttuu, eivätkä asiakkaatkaan pysy samoina. Se yksi asia mikä ei muutu, olet sinä. Paitsi, että sinun pitää muuttua. Vakuuttavammaksi.
Ostamisen psykologinen hyväksyntäpäätösjärjestys on aina sama (Chitwood 1996):
1) myyjän vakuuttavuus
2) brändisi
3) tuotteesi
4) hinta
5) ostoajankohta.
Vakuuttava kykenee myymään brexitin briteille. Karismaton ei edes säästöä saitureille.
Ostaja arvioi sinut silmäräpäyksessä. Voinko luottaa tähän ihmiseen? Voinko kunnioittaa tätä ihmistä? (Amy Cuddy, Harvard Business Review, 2016). Tämä salamannopea alitajuinen reaktio on meillä evoluution perintöä. Savannilla meidän piti tehdä pienistä signaaleista salamannopeita päätöksiä, jotka määrittivät sen, jäimmekö lisääntymään. Ne jotka tekivät parhaimmat luotettavuusarviot, asuvat geeneineen meissä, heidän jälkeläisissään.
Ensivaikutelma määrittää koko myyntiprosessin onnistumisen. Ensivaikutelman perusteella ostaja on joko puolellasi tai sinua vastaan. Hän siis etsii alitajuisesti perusteita joko hyväksyä tai hylätä argumenttejasi. Hän on joko puolellasi tai sinua vastaan. Valtava ero kaupan onnistumisessa brändistä, tuotteesta ja hinnasta riippumatta.
Tähän väliin loistouutiset:
1) Henkilökohtaista vakuuttavuutta eli karismaa voi kehittää. Varsin helposti jopa.
2) Niin harva on karismaansa systemaattisesti kehittänyt, että pienellä vaivailla voi saada merkittävää henkilökohtaista kilpailuetua.
Henkilön vakuuttavuus ja vaikuttavuus muodostuvat joukosta ominaisuuksia, jotka on harjoitettu automaatiotasolle. Jotkut harvat ovat saaneet nämä kasvatuksessaan, muut voivat ne opetella iästä riippumatta. Vakuuttamistaidot ovat yllättävän ilmeisiä, kun ne tiedostaa. Harjoitusvaikutukset ovat välittömiä, mutta mestariksi tuleminen vaatii systemaattista harjoittelua.
Karisma on menestyjien näkyvä salainen ase. Koska systemaattinen karisman kehittäminen on vielä varsin uutta, on helppoa nostaa itsensä erottuvalle tasolle. Karisma kulkee aina mukanasi, minne sitten päätätkin mennä ja mitä tulevaisuudessa haluakin tehdä.
Vakuuttamis- ja vaikuttamistaidot ovat yksi tärkeimmistä menestystekijöistä kaikissa vuorovaikutusammateissa etenkin johtamisessa ja myynnissä puhumattakaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Mistä myyjän karismassa on kyse? Mistä se muodostuu? Miten sitä voi kehittää? Konkreettisia vinkkejä. Tämän kuulet ilmaisessa webinaarissa 8.6.2017 klo 8:00 – 8:50 (lue lisää ja ilmoittaudu).
CxO Uutiskirje 8.5.2014 on ilmestynyt!
Tämänkertaisessa uutiskirjeessämme neuvomme johtajaa miettimään viestivälinettään ja kerromme pari mielenkiintoista uutista Suomalaisen Johtamisen Päiviltä 9.-10.6.2014. Olemme nimittäin saaneet päivien puhujista vahvaa positiivista palautetta. Lisäksi sorvasimme hinnoista entistä asiakasystävällisempiä.
Lue tuorein CxO Uutiskirje uutiskirjearkistostamme tai lataa pdf.
Tutustu myös Suomalaisen Johtamisen Päivien ohjelmaan ja puhujin osoitteessa: www.suomalainenjohtaminen.fi.
Reino Myllymäki
CxO Uutiskirje 20.11.2014 on ilmestynyt!
Tällä kertaa kerromme Vuoden Nuori Johtaja 2014 -valinnasta ja muistutamme siitä, että kun johtajasta tuntuu pahalta, kannattaisi miettiä miksi. Tarjoamme myös tarkistettua Paras Neuvoni Johtamiseen Ikinä -kirjaa ennennäkemättömin volyymieduin – jopa lahjapaketoituna.
Lue tuore uutiskirjeemme joko uutisarkistosta tai pdf-muotoisena suoraan tästä.
Antoisia lukuhetkiä!
Reino Myllymäki
Kolumni julkaistu Iisalmen Sanomissa 30.4.2017
Asiaa luotettavuudesta henkilökohtaisen vakuuttavuuden ja vaikuttavuuden, ts. karisman tärkeänä tekijänä.
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen. Olemme tehneet karismakoulussa yhden kierroksen ja palaamme läsnäoloon.
- Läsnäolo – Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on vähintään kahden ihmisen välinen vaikutussuhde, jossa kaikki osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Se ei siis ole yksisuuntaista monologia vaan kaksisuuntaista dialogia.
Vaikuttaminen taas on koko karisma-ajatuksen ydintä – karismaattinen ihminen vaikuttaa toiseen ihmiseen ja oppii toiselta ihmiseltä jatkuvasti lisää. Vuorovaikutuksen rikkaus onkin eräs karisman keskeisiä mittareita.
Vuorovaikutus on tasa-arvoista. Se, että toinen yrittää karismallaan nousta toista tärkeämmäksi tai hallitsevammaksi, toimii tarkoitustaan vastaan ja vähentää karismaa.
Vanha neuvo viisauteen ja karismaankin on se, että opettele ensisijaisesti hyväksi kuuntelijaksi. Karismaattinen ihminen osaa säädellä kuuntelun ja puhumisen suhdetta kuhunkin tilanteeseen sopivaksi.
Pelkkä kuuntelu ja muun viestinnän havainnointi eivät kuitenkaan riitä. Tärkeämpää on kokonaisuuden hahmottaminen. Ihminen, joka tuntuu todella ymmärtävän keskustelukumppaninsa viestin syvällisen merkityksen ja joka antaa tälle tilaa, koetaan yleensä hyvinkin karismaattiseksi.
Harjoitus: Sinulla saattaa olla hyvin virheellinen käsitys kuuntelun ja puhumisen suhteestasi. Puhuessa kun aika saattaa rientää nopeammin kuin kuunnellessa – etenkin jos keskustelukumppanin rytmi ei ole sinulle täysin sopiva. Kellota muutama keskustelusi – kuinka monta prosenttia ajasta sinä olit äänessä? Tulos saattaa olla sinulle aika suuri yllätys.
Äärimmäisen vuorovaikutteista alkavaa viikkoa.
Silloin tällöin mutta silti harmillisen usein sitä törmää tilanteeseen, jossa on säästetty aikaa. Ajan säästäminen on sinänsä OK, kunhan sitä ei tehdä väärässä paikassa.
Tiedottamattomuus eli tiedonkulun katkokset ovat usein seurausta ajan säästämisestä väärässä paikassa. Ajatellaan, että nyt ei ole aikaa viestiä tehdystä linjauksesta, päätöksestä, ratkaisusta, kokeilusta tai jostain muusta olennaisesta asiasta. Ehkä ajatellaan ottaa asia myöhemmin puheeksi, mutta sitten asia unohtuu.
Voi myös käydä niin, että asia kyllä viestitään mutta epäselvästi. Asia löytyy toista asiaa primääristi koskevan viestin yhteydestä tai viestistä, jonka otsikko on harhaanjohtava. Tai asiasta on viestitty niin, että eri ihmiset käsittävät asian eri tavalla.
Kun joku toinen henkilö sitten törmää tällaiseen asiaan, jonka yhteydessä tiedon kulku on katkennut, seurauksena on hämmennystä, ihmettelyä, kyselyjä ja suuttumusta. Alussa säästetty aika käytetään nyt kymmen-, sata- tai tuhatkertaisesti asiasta keskusteluun.
Jos tätä henkilöä vielä syytetään yhteisen sopimuksen tai sääntöjen rikkomisesta – siis sellaisten, jota hänen olisi pitänyt olla sopivassa, vaan ei ollut eikä tiennyt edes olemassaolosta – aletaan jo lähestyä loukkauksen rajaa. Tahattoman ehkä mutta loukkauksen kumminkin. Tällaisesta toipuminen alkaa jo vaatia anteeksipyyntöjä toisilta osapuolilta. Joka tapauksessa aikaa kuluu helposti se tuhatkertaa tiedottamisessa saatua säästöä enemmän.
Kannattaa siis – olipa kysymys yhdistys- tai yritystoiminnasta – miettiä jokaisen muita ihmisiä koskevan päätöksen, ratkaisun tai kokeilun yhteydessä tiedottamista ja varata sille aikaa. Ongelmia ennalta ehkäisevään työhön ajan käyttäminen on ajan säästöä.
Blogikirjoittajan ja johtamisaktivisti Toni Hinkan kirja “Yhdistysjohtamisen opas” julkaistaan lauantaina 24.9.2016 klo 11-11.30 Kokoushotelli Gustavelundissa. Tervetuloa!
Professori ja puhekilpailu? Mikä ihmeen yhdistelmä se oikein on?
Nuorkauppakamaritoiminta on mielenkiintoinen juttu. Se tarjoaa monenlaisia eväitä monenlaiseen toimintaan joskus jopa hyvin erilaisillekin ”nuorille”.
Minä liityin nuorkauppakamaritoimintaan, jonkun mielestä ehkä liian myöhään, vasta professorina. Tässä kohtaa olisin helposti voinut todeta, että minulla ei enää ole täällä mitään uutta opittavaa ja unohtaa koko jutun. Niin ylpeä ei sentään koskaan saa olla.
Esiintyminen ja esiintymisvalmennus, johtamisvalmennukset ovat sellainen asia, mitä itsessään voi aina kehittää kerrasta ja vuodesta toiseen olipa sitten toimitusjohtaja, professori tai nuori menestyjä. Koskaan ei saa olla niin valmis johtaja tai esiintyjä, että muuttuisi ylpeäksi tai voisi todeta, että tämän minä jo osaan niin hyvin, että kehittämisen varaa ei enää ole.
Puhekilpailuun lähtiessä en odottanut, kuinka hyvä juttu se oikeastaan on esiintymistaidoille. Itseasiassa voisin sanoa että puhekilpailua parempaa esiintymisvalmennusta saa ihan oikeasti etsiä. Varsinkin silloin kun alatkin edetä kilpailusta ja voitosta toiseen Suomen- , Euroopan- ja Maailmanmestaruus tasoilla.
Jokainen onnistuminen ja jokainen voitto on samalla mieletöntä itsensä ylittämistä. Uuden tyyppisten puhe-esitysten pitäminen, kyky naurattaa tai itkettää ihmisiä on upea kokemus, johon kannattaa jo ihan uhallaankin lähteä mukaan.
Ihan upeaa on myös huomata miten mahtavat tukijoukot puhekilpailun taustalle voikaan saada. Aiemmin puhekisan voittaneita huippu osaajia kuten Petri Eklund tai Hannu Nikupeteri tai jopa oikeita johtamisen valmentajia kuten johtamisaktivisti Toni Hinkka. Kyllä tässä professorinkin on syytä olla superkiitollinen saamastaan avusta, sparrauksesta ja myös oman kamarin, Oulun Tervaporvarit, upeasta tuesta.
Minulla on ollut tapana joka kerta ennen puhekisaa ostaa lasillinen kuohuviiniä ja kilistää se tulevan voiton kunniaksi. Tyyliini kuulu niin ikään luoda ennakkovisio, jossa juhlitaan jo tulevaa voittoa ja jossa kuvittelen hakevani puhekisan palkintoa siellä palkintogaalassa fanfaarien saattelemana.
Kippis siis Tampereen kisoihin ja sitten Kanadaan, hyvä me, hyvä me, hyvä Suomi….nyt vain peukut pystyyn ja voittoa hakemaan.
Minna Pikkarainen
Connected Health Professori
Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamari
CxO:n vakuuttavuusmalli muodostuu kahdeksasta luokasta. Viime viikolla käsittelin läsnäoloa (lue tästä). Tänään keskityn innoitukseen. Siis siihen, että ”tärkeinä pitämäni asiat ja ajatukset tarttuvat muihin”. Tässä tapauksessa saan asiakkaan innostumaan tuotteestani tai palvelustani niin paljon, että hän sen ostaa. Ensin hänen tulee kuitenkin ostaa minut.
Innoitus muodostuu viidestä ominaisuudesta: arvoista, missiosta, sitoutumisesta, energiasta ja tunteen siirrosta.
Arvot tarkoittavat sitä, että tiedät mikä on sinulle tärkeää ja millä keinoilla voit toimia. Ihmiset haistavat toisen ihmisen arvomaailman aika helposti. Mitä enemmän kokee arvojen heijastavan omia arvoja, sitä luotettavampana toista ihmistä pitää. Jos arvoja ei ole koskaan oikein miettinyt, ei niitä voi mitenkään sanoina, painotuksina ja eleinä heijastaakaan.
Missio tarkoittaa sitä, että tiedät elämäsi tarkoitukset. Kyllä, monikossa. Sinulla voi olla monta tarkoitusta työssäsi ja suhteessa perheeseesi ja ystäviisi, jopa yhteiskuntaan. Ihminen, jolla on vahva missio, myy kuin häkä ihmisille, jotka jakavat hänen arvonsa.
Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että arvosi toteutuvat sanoissasi ja teoissasi. Ajattelet ja toimit siis kaikissa tilanteissa yhdenmukaisesti heijastaen omia elämäntarkoituksiasi. Tämä jos mikä, muodostaa luotettavan ja uskottavan vaikutelman. Mieti vaikka hienoja esimerkkejä Nelson Mandelaa tai Barac Obamaa. Jos haluat päinvastaisen esimerkin, voit miettiä Donald Trumpin sekoiluja.
Energia tarkoittaa sitä, että sinussa on virtaa, joka lataa ihmiset ympärilläsi. Kun yllämainitut asiat ovat kirkkaana mielessä, keskityt luonnostaan asioihin, joista saat itsellesi virtaa ja innostusta. Samalla luovut monesta turhasta, virtaa kuluttavasta asiasta ja ajatuksesta. Kun virtapiikkisi on riittävän korkealla, se säteilee muihin ihmisiin.
Energian siirto tarkoitta sitä, että kykenet tartuttamaan tunnetilasi kanssaihmisiin. Tähän liittyy yksi luonnonlaki: voit tartuttaa vain sellaisia tunteita, joita sinussa itsessäsi aidosti on. Eläydy, näytä tunteesi, ne tarttuvat. Valitse tunteesi kuitenkin tarkkaan; negatiiviset tunteet eivät myy mitään.
Tässä äärimmilleen tiivistetysti vakuuttavan myyjän läsnäolon aakkosia. Kuuntele Toni Hinkan maksuton webinaaritallenne aiheesta tästä.
Cxo Academy Vantaa kokoontui aamiaistilaisuuteen CxO:n toimistolle keskiviikkona 8.10.2014, jolloin esiintymisvuorossa olivat toimitusjohtaja Toni Hinkka ja johtava mentori Reino Myllymäki ja aiheena yhdistystoiminnan johtaminen otsikolla Yhdistys kriisissä? Mistä pelastus?
Järjestömaailma ei ole vähäpätöinen tekijä Suomessa se tuottaa eri arvioiden mukaan 3-7 % bruttokansantuotteesta eli 6-14 miljardia euroa. Yhdistyksiä Suomessa on 135 000. Keskimääräinen suomalainen käyttää yhdistystoimintaan 11 päivää vuodessa.
Usein yritys- ja yhdistystoiminnan asioita sekoitetaan keskenään siten, että yritystoiminnassa totuttuja asioita odotetaan myös yhdistystoiminnasta. Niiden välillä on kuitenkin olennaisia eroja: yritystoiminnan tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa, mitä yhdistystoiminnan taas ei ole tarkoitus tehdä, vaan sillä tavoitellaan jotain muuta, yleensä arvoa jäsenkunnalle tai jollekin asialle.
Yritystoiminnassa johtajien voi olettaa olevan ammattijohtajia – vaikka aina näin ei tietenkään ole. Yhdistystoiminnassa johtajiksi pääsevät kuitenkin halukkaat tai uhrautuvat, eikä johtamiskyvykkyyksillä ole välttämättä mitään asemaa tässä. Yrityksessä henkilökunta on työsuhteessa yritykseen nähden, yhdistyksessä toimijat ovat puolestaan jäseniä. Töitä tehdään yrityksissä asiakkaille, yhdistyksissä jäsenille tai muulle kohderyhmälle tai asialle.
Koska yhdistyksen jäsenillä ei ole työsopimusta, ei heillä ole myöskään työntekijän lojaliteettivelvollisuudesta tai kilpailukieltosopimuksesta johtuvia velvoitteita. Lisäksi yhdistymisvapaus nauttii perustuslain suojaa. Niinpä jokainen voi olla jäsenenä niin monessa yhdistyksessä kuin haluaa – tai ajankäyttö tai arvot antavat periksi. Yhdistymisvapaus on myös niin kutsuttu negatiivinen vapaus: yhdistys saa päättää säännöistään ja hyväksyä jäseneksi otettavat.
Myös tekijänoikeuksiin työsopimuksen puuttumisella on merkitystä. Kun yritys voi työntekijänsä kanssa sopia tekijänoikeuksien siirrosta työsopimuksessa, yhdistystyksiltä tällainen sopimisen paikka puuttuu. Lähtökohtaisesti yhdistyksillä ei ole mitään tekijänoikeutta jäsentensä tekemiin teoksiin – eikä edes käyttöoikeutta niihin, ellei yhdistys ja jäsen ole niin sopineet. Tosin käyttöoikeuden voi tulla antaneeksi huomaamattaan, esimerkiksi lähettämällä verkkosivuvastaavalle valokuvia laitettavaksi yhdistyksen verkkosivuille.
Myös johtaminen on yrityksissä ja yhdistyksissä erilaista. Yrityksissä voi käskyttää – vaikkei se hyvä tapa olekaan muulloin kuin kriisitilanteissa – mutta yhdistyksissä käskyttäminen voi johtaa jäsenkatoon. Yrityksissä huonoa johtamista voi olla pakko sietää, yhdistyksissä siitä halutaan eroon mahdollisimman pian. Yritykset pyrkivät pitkäjänteiseen kehittämiseen, johon taas yhdistykset ani harvoin pääsevät. Toisaalta yritykset pyrkivät myös yhteen organisaatiokulttuuriin ja johtamisjärjestelmään, yhdistyksissä jyllää kulttuurisekamelska sen mukaan mistä yrityksestä hallituksen jäsenet esimerkiksi tulevat ja johtamisjärjestelmä puuttuu.
Kriisi on vakava paikka yhdistykselle. Kriisiytynyt yhdistys menettää jäseniä ja toiminta kärsii, lamaantuu ja tämän seurauksena yhdistys saattaa jopa tuhoutua. Toisaalta yhdistyskriisit aiheuttavat paljon pahaa mieltä ja usein myös viattomat kärsivät.
Yhdistystoiminnan sudenkuoppia on paljon: Yhdistyksen toiminnan tarkoitus voi hämärtyä, pätemättömät innokkaat voivat päästä kontrolloimattomaan valtaan, syntyy valtaklikkejä ja oppositio vaiennetaan. Tyydytään vain paikallisesti parhaaseen osaamiseen, joka ei ole oikeasti edes välttävällä tasolla. Toisaalta ei uskalleta hyödyntää jäsenistön tai hallituksen jäsenten oikeaa osaamista. Työkuormaa syntyy vastuunkantajille usein kohtuuttomasti. yritysmaailmasta tuodaan helposti toimimattomia malleja ja turhaa byrokratiaa. Jos yhdistyksessä on vapaaehtoisten lisäksi palkattua työvoimaa, näiden välille syntyy helposti kitkaa. Ongelmista vaietaan eikä kriisejä osata selvittää. Pahimmillaan yhdistys tarjoaa ongelmaihmisille, esimerkiksi narsistista persoonallisuushäiriötä kärsiville, temmellyskentän.
Yhdistystoiminta voi hyödyntää monia yritysmaailman käytäntöjä. Mitään yleispätevää sääntöä on tästä vaikea kirjoittaa mutta esimerkiksi strategiatyökalut ja päätösten perusteleminen voivat käydä hyvinkin samaan tapaan kuin yrityksissä.
Lopuksi puhujat paaluttivat yhdistystoiminnan 10 kultaista käskyä:
- Muista koko ajan yhdistyksen tarkoitus
- Muista, että kaikki on vapaaehtoista
- Tiedota, tiedota ja tiedota
- Kunnioita eriäviä mielipiteitä
- Ratkaise kiistat välittömästi ja avoimesti
- Keskustele laajasti asioista ennen päätöksentekoa
- Palkitse reilusti, läpi-näkyvästi ja jääviydettä
- Johdon pitää olla näkyvissä ja tavoitettavissa
- Toimi siten, että kaikki voi olla julkista
- Ymmärrä, että maailma muuttuu ja niin myös yhdistys
Tämän kertainen aamiaistilaisuus keräsi 14 osanottajaa. Erikoisena piirteenä oli osanottajien korkea tuusulalaisuusaste. Palautteen keskiarvosana (asteikolla 1-5) oli 4,6 eikä mitään osa-alueita voi oikein nostaa esille, sillä kaikki olivat hyvin lähellä keskiarvoa.
Aamiaistilaisuudessa keskustelun pohjana käytetyt kalvot löytyvät pdf-tiedostona tästä ja CxO Materiaalipankista löytyvät kaikki CxO Academyn materiaali vuodesta 2010 lähtien.
Kolmen viikon päästä 29.10.2014 klo 8.30 vanhempi mentori Kai Tihilä puhuu otsikolla Raportointi – juhlaa vai arkea? Lue lisää ja ilmottaudu!
CxO Academy Kirjat -sarjan neljäs kirja – Pentti Salmelan kirja Hiljainen tieto, innovaatio ja IT – julkistetaan keskiviikkona 12.11.2014 klo 13. Ilmottaudu julkistustilaisuuteen tai tilaa kirja ennakkoon!
Liisa Tiainen
Saan itsenikin välillä kiinni siitä, että tyrmään jonkin ajatuksen suoralta kädeltä perustuen omiin huonoihin kokemuksiini: ”Ei se ennenkään ole onnistunut”. Onneksi olen opetellut saamaan ajatuksesta kiinni ennen kuin se on muodostunut toisten kuultaviksi sanoiksi.
Pitäisi aina muistaa, että olosuhteet ja ihmiset muuttuvat. Ennen ei tosiaankaan ole sama kuin nyt. Jos jokin ei ole onnistunut aikaisemmin, se ei tarkoita missään nimessä sitä, etteikö homma voisi toimia nyt.
Otetaan esimerkiksi vaikka urheilusuoritus. En onnistunut riman ylittämisessä viime hypyllä. Jos ajattelen, etten siitä johtuen voi onnistua tälläkään kerralla, niin en varmasti onnistukaan.
Vielä pahempaa on luoda ihmisistä ennakkokäsityksiä. Tyrmäämme helposti ideoita ja mielipiteitä vain sen perusteella, kuka ne esittää. Tätäkin pahempaa on se, että vierastamme jotain ihmisryhmää sen ryhmän jonkin toisen yksilön tekemäksi luultujen asioiden vuoksi.
Ehkä samalla tavalla ideoiden ennakkotyrmääminen on ajatusrasismia?
Saulin ja Jennin ikäero on liian suuri. Punainen on kaunis väri. Maria on huono laulaja. Bensavero on liian korkea.
Edellä esittämäni väitteet ovat jokun mielipiteitä, eivät tosin minun. Merkittävää niissä on se, että ne ovat mielipiteitä, jotka esitetään kuin ne olisivat tosiasioita. Niissä heijastuvat sanojansa arvomaailma ja maku.
Yhteiskunnallisten asioiden käsittelyprosessi alkaa siitä, että asia nostetaan esiin epäkohtana tai muutettavana asiana. Asiasta kerätään tietoa tosiasioiden muodossa. Ratkaisuvaihtoehdoista keskustellaan. Yksi ratkaisuvaihtoehto valitaan. Noin se menee tai sen pitäisi mennä.
Tosiasioiden kerääminen on ongelmallinen vaihe. Tosiasiat ovat mitattuja suureita, faktoja tai tutkittua tietoa. Eivät mielipiteitä. Mielipiteiden paikka on ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa, ei tietoa päätöksenteon tueksi kerättäessä. Mielipide ei ole tosiasia, se on… mielipide.
Saulin ja Jennin ikäero on reilut 28 vuotta. Punainen mielletään veren, rakkauden, intohimo, vaaran ja kuoleman väriksi. Maria sai Kullervo Linna -palkinnon vuonna 2010. 1,274 euroa litralta maksava bensiini sisältää reilut 50 c energiasisältöveroa, 14 c hiilidioksidiveroa, vajaa 1 c huoltovarmuusmaksua ja vajaat 24 c arvonlisäveroa siten, että verojen osuus hinnasta on hiukan alle 70 %.
Jos tarkoitus on esittää mielipide mielipiteenä, olisi mielipiteen esittäjän syytä aloittaa mielipiteensä lausuminen sanoilla: “Minun mielestäni….” Näin ei tehdä, koska omille mielipiteille halutaan totuuden leima. Samalla vesitetään koko oma argumentointi mielipiteiden esittämisen tasolle, sillä aikansa kuunneltuaan ihmiset tajuavat, kenen argumentit ovat tosiasioita, kenen mielipiteitä.
Erota tosiasiat ja mielipiteet toisistaan!
CxO Mentor Oy järjestää Suomalaisen Johtamisen Päivät 9.-10.6.2014 Helsingin Messukeskuksessa.
Kyseessä on Suomalaisen johtamisen huipputapahtuma, jossa maamme parhaat johtajat ja johtamisen vaikuttajat hakevat vastauksia kysymyksiin: Mitä on hyvä johtaminen? Millainen on hyvä johtaja? Mitä vaikutuksia hyvällä johtamisella on yrityksille, julkiselle sektorille, kolmannelle sektorille ja yhteiskunnallemme? Miten hyväksi johtajaksi voi kehittyä? Mitä organisaatioiden tulee tehdä johtamisen kehittämiseksi?
Tilaisuudessa ovat puhujina mm. Matti Vanhanen, Tapani Ruokanen, Tiina Tolvanen, Frank Martela, Leena Linnainmaa, Henrik Dettmann, Anne Berner, Mika Anttonen, Jenni Nevasalo, Anna-Kaisa Ikonen, Jorma Uotinen, Anni Vepsäläinen ja Toni Hinkka.
Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Tekes, Keskuskauppakamari, Suomen Nuorkauppamarit, Perheyritysten liitto, ICT Leaders Finland sekä Wakaru ja Suomen Kuvalehti.
Tapahtuman verkkosivut on avattu osoitteessa www.suomalainenjohtaminen.fi ja ilmoittautuminen tapahtumaan on käynnissä.
Reino Myllymäki
Tässä on kahdeksansivuinen pikaopas kiusaamisesta pelastamiseen johdolle, henkilöstöhallinnolle ja työsuojeluorganisaatiolle.
Mikäli koet tulleesi kiusatuksi, voit hyödyntää opasta antamalla sen esimiehellesi tai hänen esimiehelleen tahi henkilöstöhallinnon tai työsuojeluorganisaation edustajalle samalla kun kerrot tilanteestasi.
Saat oppaan kiusaamiselta pelastamiseksi välittömästi käyttöösi, kun kirjoitat sähköpostiosoitteesi oheiseen kenttään ja klikkaat valikosta tarvettasi kuvaavan vaihtoehdon.
Opas on ilmainen eikä sen lataaminen edellytä sinulta mitään. Emme luovuta tietojasi kenellekään ulkopuoliselle missään tilanteessa.
Minulla särähtää korvassa aika pahasti aina, kun joku puhuu tehokkuudesta ja johtamisesta samanaikaisesti. Ryhdyn heti tarkkailemaan tämän puhujan tapaa kohdata toinen ihminen. Onko hän läsnä, kuunteleeko hän ja antaako hän tilaa vuorovaikutukselle.
Pahimmat hosujohtamisen esimerkit
Kamalimmillaan tehokas johtaminen näkyy esimerkiksi silloin, kun:
- Johtajan kalenteri on täysin tukossa tapaamisia viikko tolkulla eteenpäin. Jos joku hänen johdettavistaan kaipaa apua, voi sitä hyvällä tuurilla saada ensikuussa. Mitä, jos johdettavalla on akuutti hätä?
- Johtajalla on niin sanotusti ovi auki, muttei silmät ja korvat. Jos joku tulee hänen puheilleen, hän tuskin vilkaisee ja vielä vähemmän kuuntelee. Silmät, korvat ja ajatukset voivat keskustelunkin aikana olla tietokoneella. Mitä, jos johdettavalla on oikeasti tärkeää asiaa?
- Johtaja pikakävelee, joskus jopa juoksee, paikasta toiseen. Puhuessaan kasvokkain tai puhelimessa hän on hengästynyt. Näin hän tartuttaa stressiä käytävillä kohtaamisiinsa ihmisiin. Mitä jos johdettavat kaipaisivatkin lievennystä omiin stresseihinsä.
Muutamia meille useimmille varmaan tuttuja näkyjä. Aivan toinen asia on se, ettei hosujohtaminen ole lainkaan vakuuttavaa ja vielä vähemmän vaikuttavaa. Hosuminen ja tehokkuus eivät saisi olla synonyymejä johtamisen kontekstissa.
Viisi vinkkiä vaikuttavaan johtamiseen
Miten siis voit olla vaikuttava, vakuuttava ja tehokas johtaja samanaikaisesti? Tässä viisi vinkkiäni:
- Johtaja, ole läsnä. Silloin kuin kohtaat johdettaviasi ja kollegoitasi kasvokkain tai moderneilla viestintävälineillä, anna hänelle kaikki huomiosi edes hetkeksi. Sillä osoitat välittämistä ja arvostamista. Asiakin tulee selkeämmin ymmärretyksi puolin ja toisin. Käännä siis nenä ja napa toiseen ihmiseen, älä vilkuile mitään muuta, kuin häntä ja malta kuunnella puhumatta päälle. Älä edes ajattele mitään muuta kuin sen hetkistä keskustelua.
- Johtaja, varaa aikaa perustehtävääsi – johtamiseen. Olen käynyt lukuisten johtajien kanssa läpi heidän viikkokalenteriaan. Ne ovat usein täynnä kaikkea muuta, kuin tärkeimmän perustehtävän hoitamista. Missä on aika, jolloin voi olla kiireettömässä ja luovassa vuorovaikutuksessa johdettaviensa ja kollegoidensa kanssa? Tällainen aika pitäisi löytyä jokaiselta päivältä ja sitä pitäisi olla useampia tunteja.
- Johtaja, varaa aikaa toiseen perustehtävääsi – ajatteluun. Johtaminen on suunnan määrittämistä, suunnan näyttämistä ja suunnasta harjautumiseen reagoimista. Tämä edellyttää aikaa ajatella. Ajattelu taas vaatii aikaa ja rauhaa. Jos jätät ajattelun tekemättä, tuhoudut. Jos hoidat syväpohdinnat esimerkiksi kokouksissa, rikot räikeästi kohta yksi, läsnäoloa. Nosta siis jalat pöydälle tai lähde kävelylle – ajattelemaan.
- Johtaja, varaa aikaa perustehtäväsi perustaan – palautumiseen. Minusta tuntuu, että monet johtajat eivät tiedä edes perusasioita ihmisen fysiologiasta. Tässä pikakertaustiivistys: Kunto paranee rasituksen jälkeisessä levossa. Tämä koskee myös vuorovaikutus- ja ajattelurasitusta. Uni, ravinto ja liikunta ovat perusedellytyksiä älykkäälle toiminnalle. Lepo- ja univaje altistavat tyhmiintymiselle, sairastelulle ja loppuunpalamisille. Pidä siis huolta tärkeimmästä työvälineestäsi: kropastasi, jossa aivosikin asuvat.
- Johtaja, toimi esimerkkinä. Jos näytät organisaatiollesi esimerkkiä siitä, miten levitetään stressiä, kohdellaan ihmisiä ylimielisesti heitä huomioimatta ja miten puolitetaan luovuus ja älykkyys, saat sellaisia ihmisiä ympärillesi. He, jotka ovat riittävän viisaita, etsivät jonkin toisen organisaation, jossa asiat ovat paremmin.
Johtaja, pidä huolta siitä, että olet ensisijaisesti vaikuttava johtaja. Älä astu tehokkuuden miinakentälle.
Lähetä oma kysymyksesi: johtamisaktivisti@cxopro.fi.
Joskus jaksan seurata urheilukilpailuja televisiosta. Seiväshyppyä ja miksei korkeushyppyäkin seuratessa on hauska nähdä, kenelle milloinkin iskee rimakauhu.
Seiväshypyssähän edetään aloituskorkeudesta tietyllä ohjelmalla eteenpäin niin, että rima nousee alussa 10 senttiä, sitten viisi ja lopulta vielä vähemmän. Jokaisen korkeuden pitää ylittää, ellei jätä väliin. Niin kisa etenee kunkin hyppääjän osalta siten, että ensin hypätään korkeuksia, jotka yleensä menevät yli, kunnes tullaan henkilökohtaiseen ennätystulokseen, joka on kerran tai pari ylitetty.
Joillekin rimakauhu iskee jo tässä vaiheessa. Hyppääjä kokee tavoitteen liian suureksi suhteessa sen hetkisiin rahkeisiin. Jotkut taas saavat flow-tilan päälle ja hyppäävät ensin ennätyksensä yli, sitten tekevät uuden ennätyksen pariin kertaan ja lopuksi tekevät uuden kisa- tai maailmanennätyksen.
Vaan miten regoisi kuka tahansa seiväshyppääjä, jolla aloituskorkeuden jälkeen – tai vaikka suoraan aloituskorkeudeksi! – asetettaisiin rima korkeudelle 6,5 metriä? Miesten ennätyshän taitaa olla 616 cm ja naisilla 506 cm.
Lähtisikö yrittämään? Olisiko yritys ponneton limbo? Vai yrittäisikö tosissaan?
Eräässä Talo 90 -järjestelmän (nykyään Talo 2000) käsikirjoituksessa (ei tullut lopulliseen teokseen) oli mielestäni osuva lausahdus:
Liian löysät tavoitteet eivät kannusta yrittämään,
liian kireät luovat mahdottomuudentunteen.
Niinpä. Liian löysiin tavoitteisiin emme valmistaudu tosissaan, joskin ylimielisyyskin voi johtaa siihen, että rima putoaa tältäkin korkeudelta. Mutta kannattaako mahdotonta lähteä edes yrittämään?
Sama koskee kehityshankkeita. Jos tavoitteet – ominaisuudet, kustannukset, aika – ovat liian kireät, epäonnistuminen näyttää helposti niin todennäköiseltä, että yritetään vain muodon vuoksi. Silloin ei synny tulosta. Samaan lopputulokseen päädytään, jos tavoitteet ja resurssit eivät ole balanssissa. Puku pitäisi ommella mutta värkkiä löytyy vain nenäliinaan.
Kehityshankkeen valmisteluvaiheen tekemisiin kuuluu Business Casen tai ainakin sen kustannuspuolen laadinta. Usein tästä kehityshankkeen kustannusarviosta jää ammattitaidon tai kokemuksen puutteen vuoksi kustannuseriä pois tai kustannuserät ovat alimitoitettuja. Joskus niitä jätetään tahallaan pois, jolloin kysymys on jo epärehellisyydestä. Kollektiivinen epärehellisyys saattaa kasvaa jopa kulttuuriksi, kuten seuraava minulle kerrottu tarina kertoo:
Kysyivät, laittaisinko Venäjälle rakennettavan tehtaan IT:n kuntoon.
Kysyin, paljonko siihen on varattu rahaa.
“Ei yhtään, sillä muuten budjetti ei olisi mennyt läpi!”
Eli joskus aloittamaan pitää päästä vaikka epärehellisin keinoin. Nämä tapaukset ovat kuitenkin luku sinänsä, sillä huomioon otettavia asioita on aika paljon ja rehellinenkin voi tehdä virheitä. Yleensä kustannusarvio on ali- eikä ylimitoitettu.
Jos kustannusarvion alimittaisuus selviää alkumetreillä, se saattaa synnyttää projektiryhmässä mahdottomuuden tunteen, joka vie jalat alta koko yritykseltä. Siksi tasapainoinen budjetti ja järkevä Business Case ovat onnistuvan projektin kulmakiviä.
Jos nämä asiat askarruttavat, apu voi löytyä kirjoistamme Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? tai Onnistunut tietojärjestelmäprojekti. Tutustu myös kehityshankkeen valmistelun palveluihimme.
Tällä kertaa esittelemme CxO Johtajaturvan, jolla yritys hankkii aikaa yllättäen tyhjentyneen vakanssin täyttämiseen oikealla ihmisellä. Julkistamme myös Motivoiva Johtaja -koulutuksen, jossa yhden intensiivipäivän kuluessa esimies oppii käyttämään omia ja tiiminsä yksilöiden motivaatiotekijöitä hyväksi tehostaessaan toimintaa. Kerromme myös missä ovat etäjohtamisen onnistumisen avaimet.
CxO Uutiskirjeen voit lukea uutiskirjearkistossa.
Antoisia lukuhetkiä!
Reino Myllymäki
Olemme julkaisseet viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen. Ensimmäinen kirjoitus ilmestyi maanantaina 20.10.2014. Lomien ympärillä jäi muutama viikko väliin, mutta muuten olemme pitäneet itsemme kurinalaisina.
Palaamme toki karisma-aiheeseen, kun saamme uutta tietoa. Nyt keskitymme karisman osalta levittämään oppia mentoroinneissamme ja koulutuksissamme.
Aikaisemmat kirjoitukset löytyvät täällä aiemmin julkaistuista blogeista. Laajemmin ja syvällisemmin asiaa on käsitelty uutuuskirjassa: Karisma – 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta (lue lisää).
30. Innoitus – Missio
Missio on strategiatyössä usein käytettävä termi. Se tarkoittaa olemassaolon tarkoitusta tai oikeutusta; kansankielellä elämäntehtävää tai elämän tarkoitusta.
Karismaattisilla ihmisillä vaikuttaa olevan aika selkeä käsitys siitä, miksi he ovat olemassa ja mikä heidän tehtävänsä on. Kun tietää paikkansa maailmassa, on paljon helpompi esiintyä varmasti ja olla jämäkkä päätöksissään.
Mission määrittely pohjautuu arvioihin. Jos elämäntehtäväsi on ristiriidassa arvojesi kanssa, se ei tuota karismaa. Silloin olet sisältä rikki ja ulkoinen olemuksesikin on säröinen.
Karisma on katsojan silmissä, samoin on laita mission kanssa. On todennäköisempää, että kanssasi saman mission jakava pitää sinua karismaattisempana kuin vastakkaisella maailmankatsomuksella varustettu.
On monia maailmanhistorian merkkihenkilöitä, joiden missio on aika helppo tunnistaa: Jeesus, Muhammed, Nelson Mandela, Mahatma Gandhi, Äiti Teresa, Martin Luther King. Ikävä kyllä listaan voidaan lisätä myös Adolf Hitler, Josef Stalin, Saddam Hussein, Idi Amin ja Mao Zedong.
Tehtävä: Oletko koskaan yrittänyt määritellä omaa missiotasi, elämäntehtävääsi? Pyri tekemään se viimeistään nyt. Kirjoita yksi lause, jonka arvelet sopivan arvoihisi. Makustele sitä viikko tai kaksi. Voit testata myös ystävilläsi, onko tuo tehtävä osa sinua.
Olen mieltänyt yhdeksi elämäntehtäväkseni suomalaisen johtamisen parantamisen (muut elämäntehtäväni liittyvät läheisiini ja itseeni). Oma ammattini johtamisen ammattimentorina kiertyy sen ympärille. Vapaa-aikanikin pyörii usein johtamiskysymyksissä. Lukemani ammattikirjat liittyvät johtamiseen. Jokaisen romaanin ja elokuvan katselen johtamislasien lävitse. Kirjoitan blogeja, kolumneja ja kirjoja, joissa johtaminen on keskeinen avainsana. Julkiset ammatilliset esiintymiseni liittyvät poikkeuksetta johtamiseen. Olen jopa brändännyt itseäni johtamisaktivistina. Tämä kaikki tulee luonnostaan, kun missio on selvillä ja kirkas. Se, vaikuttaako se karsimaani, on sitten muiden arvioitavissa.
Äärimmäisen missiollista alkavaa viikkoa!
Ps. Karisma – 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta on nyt myynnissä täällä (julkaistu 4.6.2015). Saat kirjan omistuskirjoituksella 30 €:lla toimituskuluineen, kun kirjoitat kampanjakoodikenttään “blogilukija”.
Mielialat tarttuvat todella helposti. Johtajien mieliala tarttuu vieläkin voimakkaammin. Mieti siis minkälaisen tunnelman haluat joukkoihisi tartuttaa.
Mitä saapuu huoneeseen, kun Pukki tupsahtaa piipusta?
Kuuntele, miten Pukki oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
CxO Mentor Oy julkisti uuden tuotteensa: CxO Johtajaturvan.
CxO Johtajaturva sisältää osa- tai täysipäiväisen sijaisjohtajan, joka hoitaa tehtävää, kunnes sille saadaan vakituinen tekijä. Palveluun kuuluu myös asiakkaan tukeminen rekrytoinneissa mm. profiloinnein ja haastatteluihin osallistumalla sekä tehtävään valitun tukemisen mentoroinnin avulla.
Palvelu kehitettiin havaittuun asiakastarpeeseen. Useammallakin asiakkaalla on käynyt niin, että tehtävä on jäänyt ilman tekijäänsä yllättävän tapahtuman takia. Tai sitten vapautunut vakanssi on täytetty kiireessä, jolloin tehtävään on tullut valituksi myöhemmin siihen sopimattomaksi havaittu henkilö.
Oikeiden ihmisten löytäminen vie aikaa ja CxO Johtajaturvan perimmäinen tarkoitus on antaa yritykselle aikaa tuon tehtävän perusteelliseen suorittamiseen. Lisäksi palveluun sisältyvä uuden johtajan mentorointi nopeuttaa tehtävään perehtymistä ja tulosten saavuttamista. Tarvittaessa toimitamme sijaisjohtajallekin oman mentorin, joka toimii sijaisjohtajan varamiehenä.
Oikeiden ihmisten löytäminen on tärkeää:
“En tiedä, minne meidän pitäisi olla matkalla, mutta tämän tiedän:
jos saamme oikeita ihmisiä oikeille paikoille ja väärät ihmiset pois,
keksimme kyllä keinon matkata jonnekin suurenmoiseen paikkaan.”
– Jim Collins: “Hyvästä paras” –
Lue lisää CxO Johtajaturvasta!
Reino Myllymäki
Veho Oy Ab:n konsernin johtoryhmä kokoontui päiväksi kehittämään yhteistoimintaansa. Aiheena oli jokaisen henkilökohtaisen vaikutusvoiman ja sitä kautta koko johtoryhmän toiminnan vaikuttavuuden tehostaminen. Päivää luotsasi Toni Hinkka CxO Professional Oy:stä.
Veho Hyötyajoneuvot -liiketoiminnan johtaja Juha Ruotsalainen:
”Vehon johtoryhmän vaikutusvoimapäivä CxO Professional Oy:n johdolla oli todella mukava ja käytännönläheinen tapa käsitellä erittäin tärkeää asiaa. Lähestymistapa auttoi minua näkemään ja myös tuntemaan jo tietämäni asiat kuin uusina ja edelleen erittäin mielenkiintoisina.”
Juha Ruotsalainen
Nuorkauppakamarin johtamisjärjestelmän kehittäminen ja päivittäminen 2000-luvulle aloitettiin tammikuussa 2014. Kehittämisavuksi saatiin CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja ja johtamisaktivisti Toni Hinkka. Lue silloinen uutinen aiheesta tästä linkistä.
Nuorkauppakamarin johtamisjärjestelmä oli suorastaan erinomaisessa kunnossa verrattuna useimpiin tuntemiini suomalaisiin yhdistyksiin. Silti kehittämiskohteita tunnistettiin nopeasti varsin paljon. Vuosikymmenten aikana ehtii kerääntyä kaikkea turhan monimutkaista. Moni hyväkin toimintamalli ehtii vanhentua, kun maailma ympärillä muuttuu. Siksi minulla kesti useamman tapaamisen ennen kuin ymmärsin, mikä oli se juurisyy, josta kehitys kannattaa aloittaa. Tämä perustavaa laatua oleva oivallus liittyi monikärkisyyssekavuuteen, johtamisaktivisti Hinkka toteaa.
Kehittämistyötä tehtiin pääosin nelikolla puheenjohtaja Irene Lamberg, toimitusjohtaja Timo Wallenius, tuleva puheenjohtaja Johanna Lundán ja mentori Toni Hinkka. Työtä tehtiin välillä nelikon työpajoissa ja välillä Hinkka järkeili asioita kahden kesken Lambergin tai Walleniuksen kanssa. Lisäksi Hinkka haastatteli muista yhteyksistä tuntemiaan nuorkauppakamarilasia lisänäkemyksen saamiseksi. Suuri kiitos avusta etenkin Niina Hämäläiselle, Minja Kiviselle ja Tiina Naskalille.
Puheenjohtaja Irene Lamberg taas toteaa: Ulkoisen kyseenalaistajan avulla ymmärsimme nopeasti mitkä ovat isoimmat kompastuskivemme. Niitä ei jääty kuitenkaan märehtimään, vaan nousimme nopeasti ylös kuopasta ja suuntasimme katseen tulevaisuuteen. Toni toisti kyllästymiseen asti jokaisen selittelymme osalta kysymystä ‘miksi?’. Riittävän monen toiston jälkeen vastaus joko löytyi tai sitten ymmärsimme jonkin toiminnon täysin turhaksi. ‘Miksi?’ on yksi kehittämisen tärkeimpiä kysymyksiä.
Kolme keskeisintä muutosta:
- Selkeytimme koko rakenteen siten, että sekä nuorkauppakamarilaiset ja kattojärjestö että etenkin ulkopuoliset näkevät rakenteen selkeänä omaan suuntaansa kolmen kärjen malli.
- Toimitusjohtajan rooli muutettiin toiminnanjohtajaksi, koska työnkuva oli jo valmiiksi hyvin lähellä tätä. Nyt asiointi yksityisen sektorin kanssa on helpompaa, kun he eivät miellä keskustelukumppaninsa roolia väärin. Toimitusjohtajalla kun on hyvin erilainen rooli yrityksissä ja nuorkauppakamarissa, jossa suurin osa normaaleista toimitusjohtajan vastuista on puheenjohtajalla.
- Kaikki avainroolit kirkastettiin: perustehtävä, tavoitteet, rajaus ja ennen kaikkea viestintä (RACI-malli). Lisäksi purimme mahdollisuuksien mukaan päällekkäisyyksiä, huomioiden kuitenkin sen, että rooleja pitää olla normaalia enemmän, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus oppia.
Lopputulosta puheenjohtaja Lamberg kuvaa seuraavasti: Yksin emme oli keksineet kyseenalaistaa oikeita asioita ja löytää niihin ratkaisuja. Oleellista on tehdä rajauksia, mutta hellällä kädellä, jotta rajojen ylikin voi hyppiä ja oppia. Sain myös omaan johtajuuteni ison tukun uusia eväitä ja konkreettisia työkaluja. Vahvimmin päivittäiseen käyttööni minulle on jäänyt päätöksentekomalli, jossa pitää aina kuvata ongelma, ratkaisuvaihtoehdot ja suositus. Olen todella ylpeä tekemästämme työstä ja CxO Mentorin avusta. Nyt on luotu hedelmällinen maaperä jatkokehitykseen, johon uudet vuosittaiset vastuuhenkilöt voivat istuttaa omat siemenensä.
Toiminnanjohtaja Timo Walleniuksella oli työssä keskeinen rooli, koska hänellä on eturivin paikka nähdä useampien vuosien yli: Itse ymmärsin yksinkertaistamisen tärkeyden kaikessa kehittämisessä simppelimpi malli ei mene niin helposti rikki. Myös yhdistyksen jatkuvuuteen ja osaamisen siirtoon osataan jatkossa kiinnittää ihan eri tavalla huomiota.
Johtamisjärjestelmäasiantuntija Hinkka kiteyttää: Työ oli haastavaa, mutta kivaa ja antoisaa. Irenen, Johannan ja Timon kanssa oli todella mukava työskennellä. Minua suorastaan imarteli se keskittyminen ja heittäytyminen oppimiseen, mikä heistä kaikista näkyi. Suomi saa näistä kolmesta johtajasta loistavat tulevaisuuden rakentajat.
Reino Myllymäki
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen.
14. Tunneäly – Itseohjaus
Nyt ollaan karisman kehittämisen kannalta, johtamisen ja yleensäkin ihmisten yhden vaikeimman kysymyksen äärellä. Kuinka ohjata ja johtaa itseään?
Itseohjaus voidaan jakaa viiteen perusasiaan: itsehillintään, luotettavuuteen, tunnollisuuteen, sopeutuvuuteen ja uudistumiseen (lähde: Consortium for Research on Emotional Intelligence in Organizations).
Itsehillintä on haitallisten tunteiden hallintaa. Tämä ei tarkoita tunteettomuutta – päinvastoin, tunteet ovat karisman kannalta yksi tärkeimmistä asioista (lue karismakoulu 6). Katso peiliin ja mieti, ovatko seuraavat asiat kohdallasi oikeasti kunnossa:
- Hallitsen tunnekuohuni ja haitalliset tunteeni.
- Pysyn tyynenä, positiivisena ja vakaana myös vaikeissa tilanteissa.
- Ajattelen selkeästi painetilanteissa.
Luotettavuus tarkoittaa rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. Astu peilin eteen myös seuraavan listan kanssa:
- Toimin eettisesti ja nuhteettomasti.
- Luon uskottavuutta aitoudella ja luotettavuudella (tätä käsitellään myös karismakoulun kahdeksannessa luvussa).
- Tunnustan omat virheeni ja puutun muiden epäeettiseen toimintaan.
- Puolustan tiukasti periaatteita, vaikka ne olisivat epäsuosittujakin.
Tunnollisuus on vastuuta omasta suorituskyvystä. Miten arvioit toimintaasi käsi sydämellä näissä asioissa:
- Pidän mitä lupaan.
- Pitää itseäni vastuullisena tavoitteitteni saavuttamisesta enkä sysää syytä muille.
- Toimin järjestelmällisesti ja huolellisesti.
Sopeutuvuus on joustavuutta muutoksessa. Anna itsellesi arvio:
- Käsittelen sujuvasti monitahoiset odotukset, muuttuvat prioriteetit ja nopean muutoksen.
- Sovitan tyylini ja taktiikkani tilanteen vaatimuksiin.
- Näen ja käsittelen ilmiöt ja tapahtumat joustavasti.
Uudistuminen on sujuvuutta ja avoimuutta uusien ideoiden ja tiedon käsittelyssä. Varsinkin tiukkoina aikoina tämä ulottuvuus on uhattuna. Mikä on itsearviosi uudistumisessa:
- Etsin tuoreita ideoita useista lähteistä.
- Sovellan ongelmiin omaperäisiä ratkaisuja ja kehitän uusia ideoita.
- Tarkastelen asioita uusista ja epävarmoistakin näkökulmista
Kovia vaatimuksia. Itsensä johtaminen on kaiken vaikuttamisen perusta. Se on niin vaikeaa ja toisaalta niin himoittua, että sille on omistettu lukuisia televisio-ohjelmia, kirjoja ja kursseja. Kun mietin tuntemiani huippujohtajia, heissä on ehkä yksi ainut yhteinen piirre. Se on kyky johtaa itseään.
Äärimmäisen itseä ohjaavaa alkavaa viikkoa.
Itseään toimeenpanomentoriksi kutsuva Senior Mentor Mitro Kivinen on liittynyt CxO:n mentorijoukkoihin. Mitro täydentää CxO:n osaamista strategioiden jalkauttajana ja vaikeasti hallittavien kokonaisuuksien ja kehitystehtävien johtamisen asiantuntijana. Lue lisää Mitrosta!
Löysin seitsemän vuoden yksin toimimisen jälkeen CxO Mentoreille, henkisesti samankaltaisten joukkoon. Minulle on tärkeää saada pallotella omia ajatuksiani muiden kanssa ja samoin koen tärkeäksi, että saan tehdä töitä yhdessä energisoivien ihmisten kanssa. CxO:ssa kaikkien arvot sopivat erittäin hyvin yhteen omien arvojeni kanssa ja kun vielä saan näin osallistua suomalaisen johtamisen parantamiseen, niin mikäs sen mukavampaa, Mitro tiivistää.
“Kävimme Mitron kanssa todella syvällisen keskustelun toistemme ja CxO Mentor Oy:n arvoista. Uskallan väittää, että arvomme kohtasivat ja käsityksemme niistä syveni. Kun tähän lisää sen energian, innon, kokemuksen ja ammattitaidon, joita Mitro edustaa, ei tarvinnut pitkään harkita. Olen varma, että Mitron avulla kirjoitamme uuden luvun suomalaisen johtamisen parantamisen historiaan”, kertoi puolestaan CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja Toni Hinkka.
Tervetuloa joukkoon!
Reino Myllymäki
Kirjoitin aikaisemmin, miten kannattaa toimia, kun sinulle tullaan kertomaan kiusaamisesta (lue tästä). Sitten kirjoitin siitä, miten voit edetä asiassa eteenpäin (lue tästä).
Tilanne on siis se, että olet vastaanottanut tiedon, tarkentanut sitä kysymyksillä, saanut lisäinformaatiota ja luvannut selvittää asian perin pohjin ensi tilassa. Tämän jälkeen olet tehnyt tarpeelliset selvitykset riittävän oikeellisen tilannekuvan luomiseksi. Nyt siis tiedät, kuka on tehnyt mitä ja kenelle. Sinulla on ehkä käsitys myös siitä, miksi.
Nyt on aika tehdä ratkaisuja. Eihän tilannetta voi jättää dantelaiseen limboon – ratkaisemattomaan välitilaan, joka on pahempi kuin pahinkaan lopputulos.
Ensin lyhyesti pahimmat sudenkuopat, joihin tiedän joidenkin langenneen:
- Irtisanot kiusaajan selustaasi varmistamatta.
- Siirrät kiusaajan ovelasti jonkin toisen ongelmaksi organisaatiossanne tai sen ulkopuolella. Suosittelet häntä lämpimästi, jotta joku hänet suostuu vahingossa vaivoikseen ottamaan.
- Ryhdyt savustamaan kiusaajaa pois organisaatiosta (ryhtyen itse kiusaajaksi).
- Toteat ”Parempi laiha sopu, kuin lihava riita” ja jätät tilanteen muhimaan ja pahenemaan entisestään.
- Pakenet itse paikalta (siis irtisanoudut) jättäen kollegasi ja johdettavasi suden suuhun.
- Liittoudut kiusaajan kanssa, koska näin varmistat, ettet itse joudu kiusatuksi. Ainakaan heti.
No, jätän oman päättelysi varaan sen miettimisen, mitä nämä vaihtoehdot tarkoittavat urallesi pidemmällä aikavälillä. Suomi on lopulta aika pieni maa – vielä pienempi ovat omat ammatilliset piirisi.
Sitten siihen vastuullisempaan ratkaisumalliin.
- Luo selviytymisperusta. Minun on vaikea kuvitella mitään henkisesti yhtä rankkaa, kuin taistelu narsistia vastaan. No, vielä rankempaa pitkällä aikavälillä on jääminen narsistin sielua syövyttävään vaikutuspiiriin. Syöpä on rankka vertauskohta. Hoidot voivat olla todella ankaria, mutta hoitamattomana tuhoutuu varmasti. Kun lähdette pelastautumisen tielle, valmistautukaa ja varustautukaa kunnolla. Toimikaa kuten huippu-urheilija ennen uran tärkeintä kisaa. Varmistakaa, että voitte keskittyä kerralla vain yhteen taisteluun.
- Ratkaisujen aika. Valitkaa strategianne eli miten aiotte voittaa tämän henkilökohtaisen sotanne. Pakenetteko vai taisteletteko? Miettikää kaikki vaihtoehdot riskeineen, tehkää valintanne ja kerätkää tarvittava aika, raha ja osaaminen. Alistuminen ja odottaminen eivät koskaan paranna tilannetta. Itse en ole pakenemisen kannattaja. Miksi syyttömän pitäisi kärsiä vielä lisää? Mieluummin kiusaajan pitäisi lähteä. Paras, mutta vaikein, vaihtoehto on laittaa kiusaaja aisoihin, ettei hän pääse muuallekaan tekemään tuhotöitään. Narsisti kun on parantumattomasti narsisti lopun elämäänsä.
- Taistelu. Esimiehellä on lain velvoittama velvollisuus puuttua tilanteeseen. Jos voitte, kääntykää esimiehen tai hänen esimiehensä puoleen. Se, onko esimiehellä osaamista ja rohkeutta, on sitten toinen asia. Onneksi apua on saataville esimiehellekin. Kaikkea ei pidäkään yrittää ratkaista itse. Ammattiapu on monesti se kaikkein halvin ja vähiten stressaava vaihtoehto. Kokenut ammattilainen osaa välttää monta juridista, psykologista, viestinnällistä ja johtamiseen liittyvää sudenkuoppaa. Kokemuksesta huolimatta ei kahta täysin samalla kaavalla ratkeavaa tapausta ole vielä tullut vastaani. Jos esimiesporras ei voi auttaa, avuksi voivat rientää viranomaiset. Aluehallintovirasto on taho, jonne voi ilmoittaa henkisestä väkivallasta työpaikalla. Jos esimiehet eivät ole ottaneet huolianne tosissaan, tässä vaiheessa hekin joutuvat laiminlyönnistään syytettyjen puolelle, vaikka muuten olisivat kuinka hyviä esimiehiä tahansa. Tämä vaihtoehto on samalla kielteisen julkisuuden varmistava vihoviimeinen oljenkorsi. Toistan ja korostan tässä esimiehen vastuuta. Tietoisesti, koska kiusaaminen on aina ensisijaisesti johtamisen ongelma. Pahinta mitä tiedän, on esimies joka kiusaa. Toiseksi pahinta on esimies, joka sallii kiusaamisen. Johtajan velvollisuus kun on suojella johdettaviaan. Johtajan perustehtävä on mahdollistaa johdettaviensa onnistuminen jopa menestyminen. Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan tehdä itse. Voitte kutsua ratsuväen paikalle.
- Jälkihoito. Kävi taistelussa miten tahansa, tarvitsevat osalliset aikaa ja apua eheytymiseen. Mitä rankemmat kokemukset, sitä enemmän ja syvällisempää. Kaikkea yhden ryhmäkeskustelutilaisuuden ja vuosikausien terapian väliltä. Johtamisen näkökulmasta teemme oletuksen, että narsisti pyrkii kostamaan aina. Hän kun on omasta mielestään jumalan veroinen ja häntä vastaan ei voi rangaistuksetta rikkoa. Siksi hoitamissani tapauksissa valmistaudutaan vastaiskuun heti alusta asti. Meillä on aina takataskussa todisteita, joilla voimme myöhemmin tarvittaessa puolustautua. Usein nämä ovat osoittautuneetkin kullan arvoisiksi.
Lisää aiheesta ilmaisesta webinaaritallenteesta Narsistivapaa organisaatio (kuuntele tästä), Vapaudu Narsistista –kirjasta (lue tästä) tai aiheeseen liittyvistä koulutuksista Oppia.fi.
“Kuka on Suomen karismaattisin” -kyselytutkimuksen tulos on selkeä. Karismaattisin suomalainen ja karismaattisin mies on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Suomen karismaattisin nainen on taiteilija Aira Samulin.
Presidentti Niinistön vahvimmiksi karismaominaisuuksiksi arvioitiin olemus, aitous ja rohkeus. Aira Samulinin karisma pohjautuu häntä äänestäneiden mukaan ennen kaikkea olemukseen, aitouteen, läsnäoloon ja rohkeuteen.
Ensimmäistä kertaa toteutettuun kyselyyn vastasi 1049 henkilöä, joista 168 mielestä presidentti Niinistö on karismaattisin suomalainen. Kyselyssä ei ollut valmiita ehdokasvaihtoehtoja. Ääniä sai yli 300 henkilöä. Karismaattisia henkilöitä löytyy eniten kulttuurista ja politiikasta. Mielenkiintoista äänien jakautumisessa on se, että enemmistö äänestäneistä oli naisia ja äänistä 80 % saivat miehet ja 20 % naiset.
CxO:n karismamentori Toni Hinkka tapasi tiistaina monien rakastaman Aira Samulinin hänen kotonaan Hyrsylän Mutkassa. Suomen karismaattisin nainen on säteilevän maineensa veroinen, iätön persoona. Hänen kiteytyksensä “Karisma ei löydy oman navan ympäriltä” on erinomainen vinkki kenelle tahansa, joka haluaa kehittää omaa vaikuttavuuttaan. Samulinin karismaa pääsivät todistamaan television välityksellä suomalaisuuden päivänä 12.5. myös kaikki Yle aamu-tv:n katsojat.
CxO Academy Vantaa aloittaa järjestyksessään kuudennen kevätkautensa 21.1.2015, jolloin on vuoden 2015 ensimmäinen aamiaistapahtuma.
Tarjolla on seitsemän mielenkiintoista aamiaistapahtumaa, jotka monipuolisesti käsittelevät tärkeäksi katsomiamme aihealueita ja jotka alustetaan CxO:n mentorien asiantuntemuksella, näkemyksellisyydellä ja kokemuksella.
Tarjolla:
21.1.2015 Reino Myllymäki: Mistä asioista tietohallinnon kannattaa viestiä johdolle. Miten, milloin ja missä?
Organisaatioiden tietointensiivisyyden kasvaessa johdon päätettäväksi tulee yhä enemmän tietoteknisiä asioita ja johdolla on yhä enemmän kiinnostuttava tietoteknisten palvelujen toimivuudesta. Tietohallinto tarvitsee johtoa tekemään periaatteellisia linjauksia ja päättämään investoinneista. Mistä asioista tietohallinnon kannattaa viestiä johdolle? Onko hyviä käytäntöjä, entä vältettäviä sudenkuoppia? Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon? Lue lisää ja ilmoittaudu!
11.2.2015 Toni Hinkka: Millainen on hyvä johtaja vuosimallia 2015?
4.3.2015 Eerik Lundmark: Etäjohtaminen
25.3.2015 Kai Tihilä: Talousjohtamisen trendit
15.4.2015 Reino Myllymäki: Saadaanko tietotekniikalla kilpailuetua?
6.5.2015 Eerik Lundmark & Toni Hinkka: Mitä johtajan on ymmärrettävä johdettavistaan?
27.5.2015 Kai Tihilä & Toni Hinkka: Väittely: numerot vai ihmiset?
Aamiaistapahtumat alkavat klo 8.30 ja kestävät tunnin.
Lisäksi on tarjolla toivottu iltauusinta:
14.1.2015 klo 18-20 Toni Hinkka: Narsisti – selviytymisopas.
CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja, johtamisaktivisti Toni Hinkka ja SafeHouse Oy:n toimitusjohtaja Markus Lustig julkaisivat ensimmäisen version narsistista persoonallisuushäiriöstä kärsivästä eli lyhyemmin narsistista selvitymisoppaan kesällä 2014. Opas on pikkuhiljaa täydentynyt ja täydentyy edelleen mm. käynnissä olevan kyselyn avulla.
Tule kuulemaan, miten narsistista voi selviytyä. Tarjolla on käytännönläheisen selviytymisoppaan askeleet.
Lue lisää kevään aamiaistapahtumatarjonnastamme ja ilmoittaudu tapahtumakalenterissamme. Aamiaistapahtumamme ja iltauusintamme ovat veloituksettomia mutta edellyttävät etukäteisilmoittautumista.
Kaikki em. tapahtumat järjestetään CxO Mentor Oy:n toimitiloissa, osoite Perintötie 2d (Avia Line 1), 01510 Vantaa.
Reino Myllymäki
CxO:n neljännen kirjan – Pentti Salmelan kirjoittaman Hiljainen tieto, innovaatio ja IT – ennakkotilauksia otetaan vastaan tiistaihin 11.11.2014 klo 12 saakka. Eli tuohon mennessä tulleet tilaukset pystymme toimittamaan niin, että uskomme toimitusten olevan perillä julkaisupäivänä 12.11.2014 tai välittömästi sen jälkeen.
Lue lisää kirjasta tai ennakkotilaa se hintaan 60 (sis. verot ja toimituskulut).
Reino Myllymäki
Maanantaiaamuna lähetin mentorointiasiakkaalle – aktorilleni siis – lupaamaani materiaalia tutustuttavaksi, jotta keskustelisimme sen pohjalta seuraavalla tapaamiskerralla. Iltapäivällä minulla oli toinen tapaaminen uuden aktorin kanssa. Käytännön syistä – hän oli yli 300 kilometrin päässä ja vielä flunssassakin – järjestimme tapaamisen Skypen avulla. Lähes jokaisella tapaamiskerralla saan itsekin lisätietoa ja opin aktorini kokemuksista.
Yhteydenpito asiakkaaseen puhelimella tai minun tapauksessani yleensä sähköpostilla tapaamisten välillä kuuluu CxO:n mentoroinnin perusprosesseihin. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Minimissään vaihdamme lupaamiamme esitysmateriaaleja tai lukuvinkkejä sekä varmistamme tapaamisaikoja ja -paikkoja sekä mentoroinnin teemoja. Mutta aina välillä aktori lähettää kysymyksiä sähköpostilla ja minä etsin vastauksia kysymyksiin verkostoltani.
Suurten etäisyyksien maassa on luonnollista, että syntyy mentori-aktori-pareja, jotka ovat kaukana toisistaan. Tapaaminen Skypen tai Lyncin välityksellä ei ole sama asia kuin fyysinen tapaaminen mutta sopii käytettäväksi silloin, kun ei ole logistisesti mielekästä tavata fyysisesti. Mentorointi näiden työkalujen avulla noudattaa samoja käytäntöjä kuin mentorointi fyysisesti tavatenkin.
Ajatus, että mentori on vanhempi kuin aktori, on tilastollisesti oikea mutta ei välttämättä edes tärkeä asia. Kokemuksen hankkiminen kartuttaa kyllä ikää. Mutta esimerkiksi sosiaalisen median käytössä alle 30-vuotias on kokeneempi kuin yli 50-vuotias, jälleen toki todennäköisyyksien valossa. Tämän vuoksi me CxO:ssa emme puhukaan juuri mitään mentorin ja aktorin ikäsuhteessa, vaan painotamme sitä, että mentorin tulee olla aktoria kokeneempi mentoroitavassa asiassa. Aktori voi olla taas jossain toisessa mutta mentoria kiinnostavassa asiassa tätä kokeneempi. Mentorointi on kokemustenvaihtoa puolin ja toisin, ja tänäänkin käyn tapaamassa aktoria, joka on minua vanhempi.
Miksi otin esille nämä kolme näkökulmaa? Syy on se, että halusin osoittaa, miten mentoroinnin käytännöt ja teoriat kohtaavat. Vesa Ristikankaan, David Clutterbuckin ja Jarmo Mannerin kirjassa Jokainen tarvitsee mentorin tuota ensimmäistä kutsutaan e-mentoroinniksi, toista virtuaalimentoroinniksi ja kolmatta käänteismentoroinniksi. Minusta erittely eikä nimittely ole tarpeen; ne kaikki ovat osa hyvää mentorointikäytäntöä ja CxO:ssa käytössä – kuten osoitin – joka viikko!
Veho Oy Ab:n konsernin johtoryhmä kokoontui päiväksi kehittämään yhteistoimintaansa. Aiheena oli jokaisen henkilökohtaisen vaikutusvoiman ja sitä kautta koko johtoryhmän toiminnan vaikuttavuuden tehostaminen. Päivää luotsasi Toni Hinkka CxO Professional Oy:stä.
Talousjohtaja Anssi Räsänen:
”Päivä oli hyvin erilainen aikaisempiin johtoryhmämme kehittämispäiviin verrattuna. Kukaan ei tiennyt mitä tulee tapahtumaan ja siksi tunnelma oli aluksi hieman jännittynyt. Mitä pidemmälle päivä eteni, sitä vapautuneemmaksi tunnelma muuttui ja purskahtelimme tuon tuosta nauruun.
Pelillistäminen avasi uusia ovia jo tutuissa henkilöissä. Kun vaikutusvoima-asioita, vuorovaikutushyveitä, käytiin läpi, katsoit kollegaasi toisin kuin arjen työssä.
Olen päivän jälkeen aika ajoin palannut materiaaliin ja löytänyt sieltä vastuksia siihen, miten voin toimia paremmin.
Ilman tätä johtoryhmän kehittämispäivää tammikuussa alkuvuotemme olisi ollut paljon vaikeampi. Opimme löytämään toisistamme uusia hyviä puolia ja vahvuuksia. Suuri haastava muutos saatiin paljon turvallisemmin keskusteltua läpi.
Näkyi, että päivän luotsi, Toni Hinkka, osaa asian todella syvällisesti. Syväymmärrys vaikutusvoimasta on selkeästi itse ja sydänverellä rakennettu. Aluksi myös kouluttajan jännitys näkyi, mikä kertoi minulle siitä, että hän hoiti osansa tosissaan, kaikkensa peliin laittaen.”
Anssi Räsänen
Tarkkaile kanssapelaajiasi. Kuka heistä suoriutuu mielestäsi parhaiten suhteessa tarkkailutehtävääsi (yllä)?
Suorita
1920-luvun maailmaan sijoittuvassa pelissä kaksoset eivät kaihda keinoja hankkiakseen paikkansa auringossa.
Linkki: Lady in Red
CxO Professional Oy on avannut verkkokaupan, jossa myydään johtamisen kirjallisuutta, henkilökohtaisia ja tiimiprofiileja sekä kursseja, joista tässä vaiheessa ovat myynnissä Karisma Master Class- ja Mentoroiva Johtaja -kurssit. Joitakin tuotteitamme voi edelleen ostaa tilauslomakkeella entiseen tapaan, mutta näiden määrää tullaan jatkossa vähentämään verkkokaupan hyväksi.
Verkkokaupan hinnat sisältävät arvonlisäveron, joka kirjoilla on 10 % ja muilla tuotteilla 24 %.
Verkkokaupan ainoana maksutapana on Paytrail, joka mahdollistaa niin verkko-, luottokortti- kuin laskupohjaisen maksamisen, osamaksu mukaan luettuina!
Reino Myllymäki
Onko sinulla varaa jättää arvokas palaute hyödyntämättä?
Saatko hyvää tarkoittavaa palautetta, joka varmistaa kehittymisesi? Vai onko sinulla kokemusta vain lyttäävästä palautteesta, mistä syystä olet päättänyt jättää palautteet huomiotta?
Parhaimmillaan palaute paljastaa meille vahvuuksiamme ja heikkouksiamme, joille itse olemme sokeita. Palautetta ei kannata pelätä – päinvastoin! Jokainen voi kehittää omaa kykyänsä vastaanottaa palautetta.
Kokeile jo tänään ja hämmästyt!
Toni, vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Sain yhdessä Jari Ylisen kanssa syksyllä 2008 ylläpidettäväkseni Tietohallinnon johtamisen käsikirjan, jonka jako lukuihin ei ole meidän eikä edeltäjiemme keksimää vaan periytyy jostain vuodesta 2004. No, joka tapauksessa yhden luvun nimi on Liiketoimintalähtöinen IT-strategia.
Liiketoimintalähtöinen IT
Kun kirjoitin kaikki tuon luvun artikkelit keväällä 2012, ratsastin tuolla termillä “liiketoimintalähtöinen IT-strategia”, osittain siksi, että se oli koko luvun nimi ja osittain siksi, että se tuntui muutoinkin hyvältä ajatukselta. Joskushan tehtiin itsenäisiä IT-strategioita, joiden linkki liiketoimintaan ja sen kehittämiseen oli vähäinen tai olematon. Kehitystä syntyi, kun saatiin tuosta IT-strategiasta liiketoimintalähtöinen. Hyvä juttu, vai?
No ei kokonaan. Liiketoimintalähtöinen IT-strategia tarkoittaa sitä, että liiketoiminta keksii asiat ja IT toteuttaa ne. IT-etiikkaseminaarissa kuultua “IT:n pitää sopeutua liiketoiminnan vaatimuksiin!” -lausahdusta kaikessa karmeudessaan olen siteerannutkin usein.
Liiketoiminnan ja IT:n “takaisinkytkentää” olen peräänkuuluttanut vuosia. Miten päästäisiin tilanteeseen, jossa IT:n mahdollistamat toimintatapamuutokset saataisiin liiketoiminnan strategioihin? Yksi keino on tehdä trendityötä ja ottaa sen tulokset käyttöön liiketoimintokohtaisen IT:n hyödyntämisstrategian teossa tai suoraan IT-strategian tai liiketoimintastrategian teossa. Yksi keino on Business Relationship Management -toiminnon perustaminen. Ja kolmas oli tietohallintotaustaisen kehitysjohtajan palkkaaminen. Sillä yksin liiketoiminnan “valopäiden” ts. innokkaiden nuorten johtajien varaan tätä kehitystä ei uskalla laskea.
Liiketoimintayhteistyö
Tästä asiasta keskustellessamme satuin avaamaan Tietohallintomalli-kirjan vuodelta 2012. Siinä on kokonainen luku liiketoimintayhteistyöstä. Luvun nimi jo osoittaa, että kirjanen – ja tietysti koko malli – on tehty tietohallinnon näkökulmasta. Tai siis: mallin tarkoitus on hallita organisaation tietohallintoasioita tietohallinnon sisäisestä näkökulmasta käsin.
Sillä jos tarkoitus olisi hallita organisaation tietohallintoasioita organisaation johdon näkökulmasta käsin, siinä lukisi “tietohallintoyhteistyö”. Tai: “liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö” tai pelkästään: “yhteistyö”. Mutta ei.
Lisäksi mallista puuttuu Business Relationship Management -näkökulma, joka löytyy sekä ITIListä että CobiTista. Puute ei paranna Tietohallintomallia suhteessa näihin, vaan päinvastoin. On ikävä havaita, että malli on latvasta laho varsinkin, kun sitä koulutetaan massiivisesti julkishallinnolle.
Palveluväylä
Virolaista X-Roadia kuvataan jonkinlaisena toimintoja yhteen kytkevänä tiedon valtatienä, jollainen se jossain määrin Virossa onkin. Viron X-Road käsittääkseni myös käy ronkkimassa tietoja suoraan tietokannoista.
Suomessa palveluväylän kuvaukset kuitenkin muistuttavat pilvessä olevaa tähtimäistä ratkaisua, jossa tähden sakaroista ollaan yhteydessä keskuspisteeseen tietoturvapalvelimien kautta. Tiedontuottajien tietokantoja ei mennä ronkkimaan suoraan vaan ne tuottavat tietopalveluja, joita voi kutsua väylän kautta. Palvelu on siis tavallaan väylän ulkopuolella.
Olisikin parempi, että Suomessa palveluväylää kutsuttaisiin X-Roadiksi, tuntemattomaksi tieksi.
Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran ICT Leaders Finland ry:n blogissa 19.1.2015.
Päätimme CxO:lla helmikuun ajan tarjota kirjojamme poikkeuksellisen edullisesti. Nyt kannattaa käydä kirjaostoksilla, sillä tämä tilaisuus ei välttämättä toistu. Joidenkin kirjojen osalta myymme nimittäin vain sen verran kuin varastoa riittää. Nopeat siis syövät taaskin hitaat!
Tarjoushintamme 1.-28.2.2015
- Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? Tositarinoita tuhon teiltä ja onnistumisen siemeniä. Lue lisää ja tilaa! Kirjan tarjoushinta on 25 (ovh 50 ).
- Onnistunut tietojärjestelmäprojekti. Osa 1: Neuvoja tietojärjestelmää hankkivalle. Lue lisää ja tilaa! Kirjan tarjoushinta on 20 (ovh 40 ).
- Paras neuvoni johtamiseen ikinä. Osa 1: Satojen johtajien parhaat neuvot kirjaksi koottuna. Lue lisää ja tilaa! Tarjoushinta 25 (ovh 50 ).
- Hiljainen tieto, innovaatio ja IT. Lue lisää ja tilaa! Tarjoushinta 50 (ovh 60 ).
Lisäksi myynnissämme on tuore kirja:
- Koukussa narsistiin. Kertomus kahden vuoden jaksosta, jonka aikana mitä hurmaavin mies osoittautui painajaismaiseksi narsistiksi. Hinta 25 . Lue lisää ja tilaa!
Kaikkiin hintoihin sisältyy arvonlisävero ja toimituskulut.
Reino Myllymäki
Suomalaisen Johtamisen Päivien 9.-10.6.2014 viides puhuja oli tutkija, filosofian tohtori, VTM ja DI Frank Martela.
Martela törmäsi eräässä suomalaisessa ohjelmistoyrityksessä ilmiöön, jossa johtajaa pidettiin tavallaan näkymättömänä. Siitä esityksen nimi: Näkymättömän johtajan kaiku – Miten innostusta johdetaan?
Martela muistutti, että tuottavuusero energisoituneen ja vähemmänenergisoituneen työntekijän välillä on jälkiteollisessa yhteiskunnassa suurempi kuin edeltävässä teollisessa yhteiskunnassa. Kymmenissä tutkimuksissa on Martelan mukaan osoitettu työssä koetun innostuksen yhteydet mm. tuottavuuteen. “Ihminen kaipaa yhteisöllisyyttä. Ihminen on siis pikemminkin suhdelo eikä yksilö”.
Martelan mukaan motivaatiota ei saada aikaan kepillä eikä porkkanalla. Sisäinen motivaatio lähtee ihmisen neljästä psykologisesta perustarpeesta, nimittäin omaehtoisuudesta, kyvykkyydestä, yhteisöllisyydestä ja hyväntekemisestä ja johtaa hyvinvointiin, sisäiseen motivaatioon ja tuottavuuteen.
Martelan mukaan pyrkimyksessä kohti joukkokukoistavaa Suomea 2023 kaivataan sisäistä paloa, jonka seurauksena on sekä taloudellista että henkilökohtaista menestystä ja onnellisuutta.
Elämän tarkoitukseksi Martela määritteli “että tekee itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille”.
Reino Myllymäki
Henkilökohtaisia vakuuttuvuus- eli karismakoulutuksia ja -profiileja tehdessämme ajaudumme usein keskusteluun siitä, mitä kannattaa kehittää. Niitä, missä olemme jo valmiiksi hyviä vai niitä, joita emme välttämättä edes tienneet olevan?
Kuten harva asia maailmassa, ei tämäkään kysymys ole mustavalkoisesti jokotai.
Vahvuuksien kehittämisen puolesta puhuu se ajatus, että valmiiksi vahvoissa asioissa voimme saavuttaa lisäharjoitteilla erinomaisuuden.
Heikkouksien kehittämisen puolesta puhuu ajatus siitä, että pienelläkin muutoksella voi tulla nopeita näkyviä muutoksia.
Usain Boltin kannattaa varmaan harjoitella edelleen lyhyen matkan juoksua. Toki ajan parantaminen entisestään on valtavan työn takana ja tuskin enää edes mahdollista. Jos Bolt rupeasi harjoittelemaan maratonille, voisi kehitys olla nopeaa, mutta tuskin hänestä koskaan tulisi siinä maailmaennätysmiestä.
Toinen näkökulma asiaan on ajatella vahvuudesta tai helppoudesta riippumatta panoksen määrällä saavutettavaa hyötyä. Jotta jaksaisi itseään kehittää, kannattaa valita asioita, joista saa nopeasti näkyviä muutoksia. Onnistumiset kun antava energiaa harjoitella lisää.
Päädyin tässä pohdinnassa käsittääkseni siihen, että sopivassa suhteessa vahvuuksia ja heikkouksia panos/tuotto-suhde huomioiden.
Keskiverto koulukiusaaja ja presidentti väittelyssä.
Yhdysvaltain presidentinvaalien väittely viime yöltä oli samanaikaisesti loistavaa TV-viihdettä ja kauhistuttavaa kuultavaa.
Koska olen karismankehittäjä ammatiltani, erittelen väittelyä karisman kannalta. Käytän pohjana käyttämäämme kahdeksaa karismaluokkaa.
- Läsnäolo. Molempien huomio oli juontajassa, kilpakumppanissa, studioyleisössä ja kamerassa varsin luontevasti. Clinton tosin veti pidemmän korren selkeästi rauhallisemmalla otteellaan. Trump menetti uskottavuutensa silmiensä pyörittämisellä. Läsnäolon yksi peruspilari on positiivisuus. Siinä Clinton loisti kun taas Trumpista en positiivisuutta löytänyt lainkaan.
- Innoitus, siis tarttuva into. Tämä pohjautuu ihmisen arvoihin, niihin sitoutumisessa ja niiden välittämisessä. Trumpia en pysty arvioimaan, koska en löytänyt mitään johdonmukaisuutta. Tai no, arvo se itserakkauskin kait on. Clinton taas vaikutti näiden suhteen olevan täysin yhdenmukainen.
- Viestintä. Clinton puhui selkeästi, ymmärrettävästi ja kiteytti hienosti viestinsä. Kehonkieli oli rauhallinen ja tuki sanomaa. Trump taas poukkoili kesken lauseiden ajatuksesta toiseen. Sanat ymmärsin vaan en sanomaa. Hauskana yksityiskohtana oli käsien tolkuton huitominen. Seurasin pitkään, pysyykö mikrofoni pystyssä ja melkein hän sen pudottikin väittelyn loppupuoliskolla. Kehonkielellä oli harvoissa kohdissa yhtymäkohtaan sanojen kanssa.
- Olemus. Puvut ja niiden värit olivat varmaan mietitty kummallakin taholla. Ryhdikkäitä olivat molemmat. Tärkeä osa olemuksesta on käytös. No, kuten ingressissä sanoin: koulukiusaaja Trump vastaan presidentti Clinton.
- Itsetunto. Itseluottamus on varmaan molemmilla kovalla tasolla, oli se sitten totuudenmukainen tai valheellinen. Vastaanottavuus on kysy vastaanottaa kritiikkiä. Clinton vastaanotti se rauhallisesti, Trump öykkärimäisesti.
- Tunneäly. Itsetuntemus eli totuudenmukainen omakuva. Clintonista vaikea sanoa, mutta Trump vaikuttaa selkeästi häiriöiseltä. Sosiaalisessa ymmärryksessä ja taidoissa Clinton lienee maailmanluokkaa. Trump, no, keskivertoa koulukiusaajatasoa.
- Rohkeus. Tuolla tasolla kumpikin ovat varmaan rohkeita: omaleimaisia, riskinottokykyisiä ja vallitsevia totuuksia kyseenalaistavia. Tässä voisin jopa antaa pisteen Trumpille, ellei hänen rohkeutensa olisi niin uhkarohkeaa ylilyöntiä koko maailman turvallisuuden suhteen.
- Aitous. Tietyllä tavalla Trump on varmaan aidompi. Eihän hän kykene mitenkään hillitsemään holtittomuuttaan. Aitouden peruspilareita ovat kuitenkin rehellisyys, avoimuus ja luotettavuus. Niistä ei Trumpissa ole häivääkään. Patologinen valehtelija.
Yhteenvetona sanoisin Clinton 7,5,Trump 0,5. Jokainen meistä arvioi karismaa omien arvojensa lähtökohdista. Niin minäkin. En tiedä jaanko Clintonin arvoja, mutta sen tiedän, että en jaa Trumpin arvoja. Yksi eniten halveksimiani ihmisryhmiä ovat koulu-, työpaikka- ja yhdistyskiusaajat, jotka pahimmillaan ovat omatunto-, empatia-, totuudenpuhumistajoitteisia narsistisia psykopaatteja. Olen kauhuissani ajatuksesta, että sellainen johtaisi yhtä maailman vahvimmista armeijoista.
Huomasimme viime viikolla, että suunnittelemamme CxO Uutiskirjeen ilmestymispäivä olikin helatorstai. Emme halunneet häiritä kenenkään vapaapäivän viettoa uutiskirjeellämme, joten siirsimme sen ilmestymään tiistaina 3.6.2014. Pahoittelumme viime hetken muutoksesta!
Tämänkertaisessa uutiskirjeessämme neuvomme kohtelemaan johdettavia hyvin peräti kymmenellä syyllä perustellen. Kerromme myös uudesta palvelukokonaisuudesta, jota kutsumme yritysohjelmaksi. Emme myöskään malta olla ottamatta esiin ensi viikolla (9.-10.6.2014) järjestettäviä Suomalaisen Johtamisen Päiviä. Vielä ehtii ilmoittautua ja päästä mukaan! Lue lisää: www.suomalainenjohtaminen.fi.
Uutiskirjeen voit lukea uutiskirjearkistostamme joko png- tai pdf-muotoisena tiedostona.
Seuraava CxO Uutiskirje ilmestyy 19.6.2014.
Reino Myllymäki
MEVO Start striimauskamera – Vaikutusvoimannostaja testaa ja demoaa
Mielenkiintoinen, ehkäpä jopa huikea, striimauskamera. Luo automaattisesti vaikutelman monikameratuotannasta ja vikkelästä kamerahenkilöstä.
Katso demo alta.
Tämä laite on saatu lainaksi Studiovarustamolta. Vain lainaksi, joten muuta palkkiota en ole saanut kuin ilon testailla.
Lue lisää: studiovarustamo.fi.
[ult_dualbutton btn_border_style=”solid” btn_color_border=”#ffffff” btn_border_size=”2″ button1_text=”Tilaa etävalmennus” icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Ftuote%2Fcxo-etavaikuttaja-verkkovalmennus%2F|||” btn1_background_color=”#004fe3″ icon=”Defaults-laptop” icon_color=”#ffffff” icon_align=”right” button2_text=”Ollaan yhteydessä” btn_icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Fyhteys%2F|||” btn2_background_color=”#004fe3″ btn_icon=”Defaults-headphones” btn_icon_color=”#ffffff” btn2_icon_align=”left” divider_text=”tai” divider_text_color=”#004fe3″ divider_bg_color=”#ffffff” btn1_text_color=”#ffffff” btn2_text_color=”#ffffff” btn1_heading_style=”font-weight:bold;” btn2_heading_style=”font-weight:bold;”]
Kun tilaat valmennuksen, anna verkkokaupassa koodi “niksinurkkaaja“, niin saat 20 % alennuksen. Tarjous on voimassa vain viidelle ensimmäiselle tilaajalle rajoitetun ajan.
Viestintä on vaikea taitolaji. Samoin viestimättömyys. Kerron pari valaisevaa esimerkkiä yhdistysviestinnästä viimeisen vuoden ajalta.
Uimaseuran toiminnanjohtaja kysyi naapuriseuran järjestämiin kisoihin vapaaehtoistuomariapua. Vastasin hänelle, että joudan kyllä tuomaroimaan. Hän välitti tiedon kyselijäseuralle. Homma toimi kuten pitikin.
Kisapäivä lähestyi. En saanut järjestävästä seurasta mitään informaatiota siitä, kelpaako apuni ja missä ja milloin pitäisi jossakin olla. Oletin siis, että panokselleni ei ollut tarvetta.
Eräs ystäväni oli selaillut tarkemmin kyseisen seuran sivustoa ja nähnyt siellä jossain maininnan, että olen kisoissa ratatuomarina. Hän sattui siitä ohimennen minulle mainitsemaan – pari tuntia ennen kisojen alkua.
Menin siis paikalle varmuuden vuoksi ja olihan minulla siellä rooli, jopa aika tärkeä.
Olisi toki ollut kohteliasta minullekin siitä ilmoittaa etukäteen. Sattuma pelasti tilanteen.
Toinen tapaus.
Ystäväni lähetti minulle viestin, jossa peräänkuulutettiin koulujen aloitukseen suojatiepäivystäjiä. Tärkeää hommaa, ajattelin itsekin kahden lapsen isänä. Laitoin heti sähköpostiviestin henkilölle, jolle ohjattiin halukkuudesta ilmoittamaan. Ok homma.
Suojatiepäivystysaamu lähestyi, mutta en saanut mitään vastausta viestiini. Oletin siis, että panokselleni ei ollut tarvetta. Aikaisemmasta kokemuksestani viisastuneena päätin kuitenkin tarkistaa tilanteen. Ajoin työmatkani reittiä, jossa oletin näitä liikenteenvaroittajia olevan, mutta en nähnyt ketään. Koska minulla ei ollut varusteita (huomioliivejä), ajoin töihin.
Myöhemmin päivällä kuulin ystävältäni, että vapaaehtoisia oli kuulemma ollut tarpeeksi. Hyvä homma, koska olisi painanut mieltäni aika pitkään, jos olisin kuullut jonkun lapsen jääneen yliajetuksi.
Kummassakaan tarinassa ei onneksi tapahtunut mitään katastrofaalista. Sille en voi mitään, että muistan tarinan yhdistykset ensisijaisesti välinpitämättömästä suhtautumisesta avunantotarjouksiin, vaikka ymmärrän, että yksittäiset, minulle tuntemattomat ihmiset ovat toimineet välinpitämättömästi. Huonoista kokemuksista huolimatta annan apuani pyydettäessä jatkossakin – myös näille yhdistyksille.
Yhdistyksen jokainen jäsen luo toiminnallaan ja käytöksellään mielikuvaa koko yhdistyksestä. Sama koskee yrityksiä.
Lisää tarinoita, oppeja ja neuvoja yhdistysjohtamiseen löytyy syyskuussa ilmestyvästä kirjasta Reino Myllymäki, Toni Hinkka: Yhdistysjohtamisen opas (Ketterät Kirjat, 2016).
Kuinka tarkkaan tiedät, mitkä ovat arvosi? Tunnetko kenties henkilön, jonka arvot pystyt kertomaan omia arvojasi paremmin? Jos et arvojasi ole koskaan kirkastanut, saatat kärsiä arvottomuudesta. Tämä on täysin turhaa ja voit muuttaa sen jo tänään.
Vaikka meillä kaikilla on vain yksi elämä, on meillä samanaikaisesti monia elämiä. Meillä on perhe-elämä, työelämä, sosiaalinen elämä ja elämämme yhteiskuntamme jäsenenä.
Jos näissä eri elämissä joudumme arvojemme kanssa ristiriitaan, voimme huonosti. Saatamme tuntea käsittämätöntä ahdistusta ymmärtämättä mistä se oikein johtuu. Arvokonflikti piilee usein henkisen pahoinvoinnin taustalla. Teemme tai joudumme tekemään asioita, joita sisimmässämme vastustamme.
Mitä ovat arvot?
Kun tiedät arvosi, tiedät mikä on sinulle tärkeää ja millä keinoin voit toimia. Arvoja selkeyttää professori Kari E. Turusen arvoluokitus:
- Arvokkaat inhimilliset kokemukset, kuten ystävyys ja rakkaus
- Arvostukset, kuten omaisuus, osaamiset ja asema
- Ihanteet, kuten avoimuus ja tasa-arvo
- Klassiset arvot, kuten totuus ja oikeudenmukaisuus
- Kansankielellä sanottuna arvot ovat asioita, joita pidämme tärkeinä.
Miksi arvojen kirkastaminen on tärkeää?
Kun ihmisellä on voimakas ja kirkas käsitys siitä, mitä hän haluaa ja tavoittelee, nämä arvot näkyvät kaikessa hänen toiminnassaan. Sanoissa, teoissa ja kaikissa valinnoissa, joita joudumme jatkuvasti tekemään. Pidämme usein selkeäarvoista ihmistä luonnostaan vakuuttavana ja karismaattisena. Etenkin, jos arvot heijastelevat omia arvojamme.
Ovatko kaikki arvot yhtä hyvä?
Asiaa valottaa oivallisesti George Orwellin Eläinten Vallankumouksen sitaatti:
”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia ja me siat olemme tasa-arvoisempia kuin muut”.
Ainakin vakuuttavuuden näkökulmasta itsekkäät arvot ovat vähemmän vaikuttavia kuin epäitsekkäät. Itsekkäät arvot kun eivät tuota hyvää muille ihmisille. Tähän sisältyy paradoksi: Kun toimii epäitsekkäillä arvoilla, todennäköisyys hyvän kertymisestä itselleen kasvaa merkittävästi. Jos päätät valita epäitsekkäät arvot itsekkäistä lähtökohdista, tämä tuskin toimii. No, voi täysin itsekeskeisillä arvoilla päästä vaikka suurvallan presidentiksi. Vaan pudotus korkealta voi olla lopulta erittäin raju.
Katso alla olevasta videosta, miten voit kirkastaa arvosi ja miten voit seurata niiden toteutumista.
Voit myös miettiä jotakuta omasta mielestäsi erittäin vakuuttavaa henkilöä. Mitä arvoja hänellä vaikuttaisi olevan? Kolahtaako niistä jokin sinuun?
Arvokasta viikkoa!
Toni Hinkka
Vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäen ja johtamisaktivisti Toni Hinkan yhteistyössä Suomen Nuorkauppakamarien kanssa kirjoittama kirja Yhdistysjohtamisen opas. Yhdistys ei ole yritys julkistettiin lauantaina 24.9.2016 klo 11 Kokoushotelli Gustavelundissa Suomen Nuorkauppakamarit ry:n aluevaalikokouksen yhteydessä.
Julkistustilaisuuteen osallistui parikymmentä henkeä ja sitä on mahdollista seurata Facebookin Yhdistysjohtaminen-ryhmään tallennetun videon avulla.
Kirjojen toimitukset alkoivat julkistuksen alla ja jatkuvat. Lue lisää kirjasta ja tilaa tästä!
Reino Myllymäki
Veho Oy Ab:n konsernin johtoryhmä kokoontui päiväksi Kirkkonummen Hvittorpiin kehittämään toimintaansa. Aiheena oli jokaisen henkilökohtaisen vaikutusvoiman ja sitä kautta koko johtoryhmän toiminnan vaikuttavuuden tehostaminen. Päivää luotsasi Toni Hinkka CxO Professional Oy:stä.
Vehon toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm:
”Tunnelman rakentaminen onnistui erinomaisesti; viidessä minuutissa koko johtoryhmä oli sisällä teemassa ja sen jälkeen päivä vei mennessään. Tapahtumien ja kehityspäivien onnistumisessa on lopulta aina kyse tunnelmasta.
Päivä eteni intensiivisesti ja rennon vapautuneesti. Yleensä ei tunnu hyvältä, jos on pelko mokata kollegoidensa seurassa, mutta CxO:n lähestymistapa auttoi meitä arvioimaan toisiamme luonnollisella tavalla ja todella rehellisesti. Konkreettiset tehtävät johtivat hyvin rakentaviin henkilökohtaisiin avautumisiin, mikä tuntui vapauttavalta sekä avautujalle että ympäristölle.
CxO:n vaikutusvoimapelillä oli iso rooli päivän onnistumisessa. Peli ja pelaajien roolit, ’name of the game’, avautuivat heti ensimmäisellä kierroksella. Kierros kierrokselta johtoryhmäläistemme vaikutusvoima kasvoi silmissä. Jokaisen karismaämpäri täyttyi karismahelmistä. Pelissä oli sopivassa määrin kilpailuhenkeä ilman, että kilpailu otti ylivaltaa.
Meille syntyi suorastaan himo pelata lisää ja lisää, jotta kykenisi suoriutumaan vielä paremmin. No, pelit jatkuvat, koska jokainen sai kotiin viemisikseen oman painoksensa Veholle strategian ja arvojen pohjalta räätälöidystä vaikutusvoimapelistä.
Minulla on CxO:n ammattimentoroinnista erinomaisia kokemuksia suoraan ja välillisesti useiden Vehon johtajien kehittymisen tukena useiden vuosien ajalta.
Suosittelen lämpimästi CxO:n Johtoryhmän Vaikutusvoima -konseptia ja ammattimentorointia.”
Kenneth Strömsholm
CxO Professional Oy toteutti digitalisaatiokyselyn yhteistyössä IT Forumin ja ICT Leaders Finland ry:n kanssa. Ajalla 18.11.2015-29.1.2016 saatiin yhteensä 60 vastausta. Kyselyn vastausaineiston perusteella luotiin Digitalisaatiobarometri 2015.
Vastausten mukaan sekä liiketoimintajohdon kiinnostus tietotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin että liiketoimintajohdon halu kyseenalaistaa vanhat toimintatavat on lisääntynyt vuoden 2015 aikana merkittävästi. Myös liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö on parantunut jonkin verran.
Tietotekniikkaa hyödynnetään sekä vanhojen toimintatapojen tehostamiseen että uusien toimintatapojen luomiseen. Katseet ovat vielä hiukan enemmän menneessä kuin tulevassa.
Lataa koko tutkimustiedote pdf:nä.
Reino Myllymäki
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Integer tincidunt lorem id quam tristique, in convallis diam tempus. Aliquam ligula mi, iaculis vitae aliquet id, blandit fermentum turpis. Curabitur non enim quis ante tincidunt laoreet. Aliquam mattis a leo vel auctor. Vivamus pretium ut ante sed vestibulum. Phasellus eu urna at metus accumsan malesuada. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Nunc vitae porta urna.
Sed consequat rutrum nulla, eget tincidunt nulla consectetur a. Duis suscipit, nulla eu vulputate convallis, justo felis dictum nunc, non efficitur metus metus nec eros. Maecenas cursus auctor arcu, ut commodo diam ullamcorper nec. In vestibulum, nunc in feugiat placerat, dui sem porttitor orci, quis efficitur risus arcu consectetur leo. Vivamus pellentesque sapien a dolor blandit egestas. Suspendisse vestibulum neque eget mollis consectetur. Quisque ac ultricies odio, eu semper dolor. Mauris odio augue, facilisis in velit nec, sodales laoreet arcu. Duis magna risus, pretium nec justo sit amet, dictum semper augue. Vivamus est orci, accumsan in sapien et, ultricies euismod arcu. Nunc feugiat iaculis nisi sed finibus. Aenean bibendum dictum eros in luctus. Pellentesque vitae nisl ac libero ultricies vestibulum. Morbi dictum leo vitae quam dictum, in suscipit ipsum mattis. Aliquam ac ligula dui.
Suspendisse eget orci diam. Integer luctus tristique arcu sed maximus. Etiam luctus tempus quam, quis luctus justo facilisis non. In iaculis est mi, quis lacinia purus porttitor eget. Etiam vitae maximus lorem. Nam sit amet odio ac leo dictum pharetra. Maecenas ut lacinia nisi. Pellentesque eleifend ex felis, ut euismod neque eleifend at. In eu odio malesuada, fringilla turpis sed, volutpat risus. Sed at velit vel augue fermentum tristique. Quisque eget tortor ac lectus porta dignissim. Mauris quis scelerisque lorem. Maecenas pellentesque tempus tempus.
Etiam cursus scelerisque neque. Morbi vitae viverra tortor. In id turpis id quam laoreet gravida. Etiam et nunc quis mi eleifend dapibus. Aenean ac est sapien. Integer venenatis tempor odio in tempus. Vivamus et nibh viverra, vehicula nulla eu, gravida ante. Morbi faucibus porttitor mi, sed eleifend nunc fringilla ut. Nunc eget metus molestie, dapibus velit ac, tempor ex. Morbi sed libero eget nunc hendrerit tincidunt. Suspendisse ut felis sagittis, molestie dui sed, sagittis tellus. Cras pharetra, nisl eget tincidunt semper, eros felis tincidunt nulla, ut ullamcorper massa risus vitae lacus.
Jokainen ansaitsee mentorin kehittyäkseen työssä ja kasvaakseen ihmisenä
”Mitä ihmettä minulla voi olla annettavaa mentorina?”
Aamu on vasta valkenemassa Vantaan Technopoliksessa. Neuvotteluhuoneeseen on saapunut kourallinen toisilleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä. Alkamassa on CxO:n Business Mentor -kurssi. Pian käy ilmi, että toimimme toistemme mentoreina ja aktoreina kurssin aikana. Edessä on teoriaa ja käytännön harjoittelua ja mielessä pyörii sata kysymystä. Mitä ihmettä minulla voi olla annettavaa? Muut vaikuttavat kovin kokeneilta. Eihän minun osaamiseni ole edes samalta alalta näiden muiden kanssa!
Hyväksi havaitut käytännöt ja toimintatavat auttavat
Kysymyksiin löytyy kuitenkin vastauksia ja epävarmuus omasta osaamisesta hälvenee nopeasti. Kurssin edetessä oivallamme, että jokainen voi olla mentori. Kukin meistä on omanlaisensa mentori, ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. On vain hyväksi havaittuja käytäntöjä ja toimintatapoja, joihin tutustumme kurssin edetessä. Suurin oivallus on, että jokaisella on jotain annettavaa toiselle. Myös ristiinpölytys eri alojen välillä on mahdollisuus, ei uhka tai este. Läsnäolo, kuuntelu, myötätunto, kannustus, kyseleminen, kyseenalaistaminen ja omasta kokemuksesta jakaminen ovat meidän kaikkien käytettävissä.
Pienessä ryhmässä oppii ja uskaltaa ottaa vaikeitakin asioita esiin
Pieni ryhmä on itsessään jo loistava oppimisen mahdollistaja. Jokainen saa äänensä kuuluviin. Oli upeaa huomata, kuinka nopeasti ryhmäämme syntyi luottamuksen ilmapiiri, jossa oli helppoa tuoda esiin myös hankalilta ja vaikeiltakin tuntuvia asioita. Kokemusten ja ajatusten jakaminen muiden kurssilaisten ja kurssin vetäjien kanssa oli kurssin ehdottomasti parasta antia. Lisäksi oli huikeaa havaita, kuinka mentoroinnin kautta myös mentori oppii. Hän tulee tietoisemmaksi omasta hiljaisesta tiedostaan ja omasta osaamisestaan. Aktori on oiva opettaja.
Mentori auttaa sekä työelämän kysymyksissä että inhimillisen kasvun mahdollistajana
Näen mentoroinnissa jotain syvästi inhimillistä ja universaalia. Jokainen ansaitsee mentorin. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi. Mentoroinnilla on paikkansa ei pelkästään työelämän kontekstissa, vaan myös ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen mahdollistajana. Me tulemme itseksemme, minuksi, vain vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Miten valtavan ylellistä ja ainutlaatuista on se, että joku antaa aikaansa juuri minulle, auttaa minua kehittymään ja kasvamaan!
Mentorilla on aikaa aktorille
Iltapäivä on jo pitkällä. Business Mentor -kurssin viimeinen kurssipäivä lähestyy loppuaan. Ilmassa on iloa, mutta myös haikeutta. On ollut hienoa viettää aikaa näiden ihmisten kanssa, jakaa kokemuksia ja ihmetellä uutta. Viime kädessä kyse on siitä, että annamme aikaa toisillemme, kuulemme toisiamme, ojennamme auttavan kätemme ja olemme valmiita jakamaan omastamme. Lämmin kiitos kurssitovereille ja kurssin vetäjille. On ollut etuoikeus viettää tämä aika kanssanne!
Blogin kirjoittaja Paula Salo-Valjakka on coach (CBC®), tutkija ja viestinnän ja vuorovaikutuksen ammattilainen. Otsikoinnit toimituksen.
Olitpa sitten johtaja, esimies tai missä tahansa tehtävässä ja haluat auttaa (kokemattomampia) kollegoja, asiakkaita tai ketä vaan onnistumaan sekä jakaa sinulle kertynyttä ainutlaatuista osaamista ja kokemustasi, CxO Certified Business Mentor™ -koulutus on juuri oikea sinulle. Siinä yhdistyy ainutlaatuisella tavalla mentoroinnin harjoittelu ja ihmiskeskeisen, valmentavan – mentoroivan johtajuuden filosofia ja käytännön kokemusten jakaminen. Tutustu ihmeessä!
[button2 size=”medium” width=”standard” link=”https://www.cxopro.fi/asiakaskokemuksia-certified-business-mentor/” animate=”none” color=”default” color_custom=”on” color_text=”#001087″ color_text_hover=”#001087″ color_bg=”#FAC000″ color_bg_hover=”#00FFFF” border_radius=”0″] Katso tästä osallistujien kokemuksia koulutuksesta [/button2]
Valtaosa ihmisistä kaipaa läheisen tukea ja kannustusta. Tämä vielä korostuu johtajissa ja yrittäjissä, jollainen Pukkikin on. Jos tukea ja kannustusta ei saa, alkavat ihmiset etääntyä toisistaan. Lopulta loppuvat rakkaus ja kunnioituskin.
Kuuntele, miten Pukki (tai ennemminkin ex-Muori) oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä avio-onneen.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Vieraileva blogikirjoittaja Marita Salmenautio nosti ansiokkaasti edellisessä julkaistussa blogikirjoituksessamme esiin yhden yhteiskuntaamme jäytävistä ongelmista: kokeneet osaajat eivät kelpaa työmarkkinoillamme. Asia tuli esille hieman toisessa muodossa viime maanantaina Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry mentorointiohjelman mentoritapaamisessa. Otin aiheeseen kantaa tavalla, joka lienee yhden blogikirjoituksen arvoinen.
Salmenaution kirjoituksen perusteella työmarkkinoille kelpaamattomuuden raja on viime aikoina rajusti pudonnut. Kun vielä hetki sitten yli 55-vuotias näytti olevan työmarkkinoilla kuin väärää rahaa, sama tuntuu nyt koskevan jo 50- tai jopa 45-vuotiaita. Mikäli näin on oikeasti olemassa, tehollisen työuran pituus on putoamassa vain noin 20 vuoden pituiseksi, kun sen odotusarvo aikaisemmin oli 35-40 vuoden tienoilla. Tämä merkitsee järkyttävää heikennystä huoltotaseeseemme ja elintasomme putoamista banaanitasavaltojen tasolle. Se merkitsee myös kohtuutonta osaamisen ja kokemuksen hukkaamista.
Mitä keinoja meillä on torjua tämä kehitys? Miksi ulosmittaamme yli 45-vuotiaat työmarkkinoilta?
Nuoruuden ihannointi
Yksi syy on tietysti perusteeton nuoruuden ihannointi. Työelämään siirtyminen tapahtuu alle 30-vuotiaana, jolloin ihmisen kuvitellaan olevan joustavampi ja energisempi kuin myöhemmin. 30-40-vuotiaana koetaan uran jyrkin nousujohteisuus, tehdään pisintä työpäivää, otetaan rajusti velkaa, hankitaan iso asunto-osake tai omakotitalo ja valvotaan yöt, kun pienet lapset itkevät.
Nuoruuden ihannointiin kuuluu myös oletus siitä, että koulusta työelämään siirtyvät tuovat yrityksiin mukanaan uutta tietoa ja osaamista. Tuovat kyllä, mutta sen merkitys on pahasti yliarvioitu. Ammatti- ja tiedekorkeakoulut ovat monessa asiassa – mm. johtamisen kehittämisessä ja tietotekniikan hyödyntämisessä – vuosia yritysmaailmaa jäljessä, jolloin tuoreimmat opit eivät löydy kouluista vaan työelämästä.
Henkilökohtaisen markkina-arvon testaus
Työnantajalla on myös paineita valita työtehtävään vanhemman sijasta nuorempi, sillä nuoremman palkkavaatimus on yleensä alempi kuin vanhemmalla. Pidämme automaationa, että palkkamme nousee vuosien kuluessa paitsi osaamisen ja kokemuksen myös iän karttuessa. Viimeksimainitulle ei ole mitään perusteita ja edellisellekin vain siltä osin, kuin työtehtävät sitä vaativat ja sen arvo voidaan ulosmitata käytännössä.
Onko siis jokin luonnonlaki, että palkka nousee iän myötä? Ei se ole eikä meidän tulisi sitä sellaisena pitää, sillä se on yksi syy, miksi vanhempia syrjitään työmarkkinoilla.
Heitinkin viime maanantaina, että meille jokaiselle pitäisi tehdä vaikkapa vuosittain testaus (vähän samaan tapaan kuin IFRS:ssä tehdään tase-erille), jossa tarkistetaan osaamisemme ja kokemuksemme suhteessa työtehtävän vaatimuksiin. Ja palkka määrättäisiin sillä perusteella. Samalla korostuisi se, että jokaisen tehtävä on parantaa omaa markkina-arvoaan osaamista kehittämällä. Jos alalla on työvoiman ylitarjontaa, on siirryttävä toiselle alalle.
Valtiopäivämies ja kotikaupunkini kirkkoherra Anders Chydenius totesi jo 1700-luvun lopulla John Lockea mukaillen, että työ on ihmisen omaisuutta ja hänellä on oikeus myydä se mahdollisimman kalliiseen hintaan. No, Antti oli aikakautensa uudistusmielisiä, ei edellä aikaansa mutta kehityksen eturintamassa.
Johtajan palkka?
Toinen romukoppaan heitettävä on käsitys siitä, että johtajan on saatava kovempaa palkkaa kuin johdettava. Miksi ihmeessä? Miten johtamistehtävän ja esimerkiksi asiantuntijatehtävän arvoa määritettäessä ei voida tulla päinvastaiseen lopputulokseen? Rakennustyömailla ainakin on ollut jo vuosia tosiasia, että työnjohtajat saavat huonompaa palkkaa kuin parhaat ammattimiehet ja -naiset.
Jokainen johtaja tarvitsee mentorin
Johtajat pitävät itseään vanhempia usein uhkana. Jos johdettava on johtajaa vanhempi, johdettavan pelätään kyseenalaistavan johtajansa auktoriteetin. Tämän epäkohdan korjaamiseksi tarvitsemme kulttuurimuutoksen: jokaiselle johtajalle itseään kokeneempi mentori, jonka ensisijainen tehtävä on edesauttaa johtajan menestystä! Näin erityisesti, jos jatkamme 30-40-vuotiaiden kollektiivista kuiviin imemistä. Nuoruuden, innokkuuden ja energisyyden pariksi tarvitsemme mentorien kokemusta, näkemystä ja päätöksentekotaitoa. Tarvitsemassamme kulttuurimuutoksessa on hyväksyttävää, että yli 45-vuotias siirtyy päätyökseen auttamaan muita, ensin täysiaikaisena ja myöhemmin osa-aikaisena.
Ymmärrä viisikymppisten arvo
Meidän ei myöskään tarvitse jatkaa 30-40-vuotiaiden kuiviin imemistä, jos ymmärtäisimme yli 50-vuotiaisiin liittyvän potentiaalin: lapset kouluikäisiä tai jo aikuisia, asuntolainat maksettu ja kokemusta rutkasti. Miksi palkata stressattu kolmekymppinen jos samalla rahalla saisi kokeneen viisikymppisen?
Työ synnyttää työtä
Kansantaloutemme dynamiikkaan liittyy vielä yksi väärin ymmärretty asia. Kuvittelemme helposti, että kansantaloudessamme on kiinteä (joskin suhdanteista riippuva) määrä työpaikkoja. Tästä käsityksestä kumpuaa maahanmuuttovastaisuuttakin: luullaan, että maahanmuuttaja vie suomalaisten työt. Tosiasiassa jokainen työllinen parantaa maamme huoltotasetta, lisää rahan liikkumista ja synnyttää uutta työtä ja työpaikkoja.
Työ synnyttää kysyntää, kysyntä synnyttää työtä. Työ synnyttää työtä.
Olen viime vuodet saanut työskennellä yrityksessä, jossa huomioon otetaan aluksi hulluiltakin tuntuvat ideat. Niitä puntaroidaan, saatetaan kokeillakin ja joskus ne päätyvät käyttöönkin. Vaikka optimismia viljellään, se tehdään kuitenkin useimmiten nykyhetken realiteettien pohjalta.
Kun epäonnistutaan, pieleen menemisen syyt kyllä selvitetään mutta ketään ei tuomita, vaan prosessin tavoitteena on oppiminen. Mokia ja virheitä tapahtuu siinäkin ympäristössä, mutta lähes poikkeuksetta asiat selvitetään.
Ja kun onnistutaan, muistetaan homman alkuunpanija ja jokaisen työpanos onnistumisen takana.
Tämä työympäristö on CxO.
Emme me täydellisiä ole, emme missään tapauksessa. Mutta muutaman päivän vierailu päinvastaisessa ympäristössä laittaa huomaamaan asioita, eikö?
Olin nimittäin muutaman päivän ympäristössä, jossa tyypillistä on, että väärinkäytösten uhri on syypää. Uudet ideat tapetaan alkuunsa. Realiteetteja ei tunnusteta ja asiat tehdään niinkuin ennenkin.
Riitoja ei koskaan selvitellä, koska kuvitellaan sopuisan yhteiselon paikkaavan haavat. Näin selvittämättömistä asioista tulee kiviä yhteiselon reppuun; anteeksi ei saada, koska anteeksi ei pyydetä.
Omasta mielestäni viimeksi mainitun ympäristön ongelmien juurisyy on suhtautuminen virheisiin ja epäonnistumisiin. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin. Kun virheet ja epäonnistumiset sanktioidaan ankarasti, kukaan ei myönnä virheitään. Epäonnistumisia ei voida käydä koskaan läpi, juurisyitä tunnistaa. Eikä koskaan kukaan pyydä eikä saa anteeksi.
Mielestäni johtajat tekisivät suuren palveluksen työnantajalleen ja yhteiskunnalle luomalla työyhteisöihin virheistä oppimisen ilmapiirin. Ympäristön, jossa ymmärretään, että epäonnistuminen on välttämätön vaihe eteenpäin pääsemisessä. Jossa virhettä sinänsä ei sanktioida; sanktioiduksi tulee virhe, jota ei myönnetä tai josta ei oteta oppia.
CxO Academy Vantaan syyskausi alkoi keskiviikkona 27.8.2014 johtamisaktivisti Toni Hinkan esityksellä Mitä opimme Suomalaisen Johtamisen Päiviltä? Aamiaistilaisuus, johon oli kerätty 9.-10.6.2014 Helsingin Messukeskuksessa järjestettyjen Suomalaisen Johtamisen Päivien keskeinen anti, keräsikin CxO:n toimistoon liki “tuvan täyteen” kuulijoita.
Toni Hinkka kävi esityksessään läpi kaikki Suomalaisen Johtamisen Päivien esitykset ja poimi niistä esiin mielestään tärkeimmät teemat, ajatukset ja opit. Puhujia oli kaikkiaan 16: Matti Vanhanen, Eerik Lundmark, Reino Myllymäki, Tiina Tolvanen, Frank Martela, Leena Linnainmaa, Henrik Dettman, Anne Berner, Paula Risikko, Mika Anttonen, Jenni Nevasalo, Anna-Kaisa Ikonen, Tapani Ruokanen, Jorma Uotinen, Anni Vepsäläinen ja tietenkin myös Toni Hinkka. Niinpä tähän uutiseen ei voikaan nostaa kaikkia arvokkaita ajatuksia esiin, vaan ne lukijan kannattaa käydä poimimassa Toni Hinkan esityksestä.
Monet ajatukset herättivät vilkkaan keskustelun Academyn aamiaisvieraiden joukossa. Ehkä yhteinen teema on se, että vaikka Suomessa johtajuus on maailman mittakaavassa hyvässä kunnossa, voisimme parantaa onnellisuuttamme ja kilpailukykyämme vielä todella paljon suomalaista johtamista parantamalla. Toni Hinkan mukaan Suomalaisen Johtamisen Päivien anti vastasi osanottajien ennakko-odotuksia: odotukset kirjattiin tapahtuman alussa ylös ja käytiin läpi tapahtuman lopussa. Tätä taustaa vasten Tapani Ruokasen esityksessään lausuma kommentti “Täällä Suomalaisen Johtamisen Päivillä esitetyt ideat näyttävät olevan modernin johtamisen perusta” on jotain, jonka johtamista kehittävien kannattaisi ottaa huomioon.
CxO Academy Vantaa kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 17.9.2014 klo 8.30. Silloin esiintymislavan valtaa vanhempi mentori Eerik Lundmark, joka puhuu kyvystä tunnistaa tunteiden merkityksiä ja näiden tietojen hyväksi käyttämisestä ongelmanratkaisussa otsikolla Tunne äly vai tunneäly? Lue lisää ja ilmoittaudu!
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia mutta tilojen rajallisuuden sekä tarjoilujärjestelyjen vuoksi niihin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Aamiaistilaisuuksien materiaali löytyy CxO Materiaalipankista.
Reino Myllymäki
Onneksi olkoon. Olet ottanut vastaan johtajuuden sinulle uudessa organisaatiossa. Saatat olla jo kokenut johtaja tai ehkä otatkin vasta ensi askeleitasi esimiehenä. Oli kummin tahansa, joudut suurennuslasin alle ja sinua tullaan koettelemaan. Muutaman vinkki ja ehkä varoituksen sanakin.
Viisi vinkkiä 100 ensimmäiseen päivää:
- Järjestä aikataulusi niin, että ehdit tapaamaan mahdollisimman monta organisaatiosi jäsentä ja rinnakkaisorganisaation kollegaasi mahdollisimman nopeasti kahden kesken. Tämä on tärkeää, jotta kykenet luomaan riittävän hyvän kokonaiskuvan välttääksesi yksisilmäisten päätösten ansan.
- Varo yksisilmäisten päätösten ansaa. Siis päätöksiä, jotka vaikuttava suppean tilannekuvan perusteella hirveän loogisilta, mutta samalla voivat olla tuhoisia jostain sinulle vielä tuntemattomasta näkökulmasta. Esimerkki 1: Henkilö A tulee ensimmäisenä päivänäsi kysymään lupaasi tarjota tiimille kuohuviinit hänen vuosipäivänsä kunniaksi. Mikä siinä, sanot. Myöhemmin sinulle selviää, että A:n kiistakumppani henkilö B sortui sen seurauksena oltuaan jo vuoden kuivilla. Esimerkki 2: Katsot risteyksessä vain oikealle ja lähdet ylittämään katua. Vasemmalta tulee kovaa vauhtia rekka…
- Tee ultra-avoimia kysymyksiä. Avoin kysymys on sellainen, johon ei voi vastata kyllä tai ei. ”Oletko mies?” on suljettu kysymys valtaosalle ihmisiä. ”Kumpaa sukupuolta edustat?” on vielä varsin suljettu ja vähän loukkaavakin. Hyvä esimerkki ultra-avoimesta kysymyksestä on ”Mitä kuuluu?”. Siihen kun voi teoriassa vastata melkein mitä vain ellei sitten ole kasvatettu vastaamaan aina vain pelkkää ”hyvää”. Mitä enemmän taustoita kysymystäsi, sitä enemmän rajaat vastaustilaa ja sitä huonomman tilannekuvan saat.
- Sparraa esimiehesi kanssa. Sinun kannattaa tehdä päätöksiä jo varsin aikaisessa vaiheessa, jotta johdettavasi saavat sinusta päättäväisen kuvan. Koska et vielä silloin voi tietää kaikkia päätöksesi vaikutuspiirissä olevia asioita, voit hakea tukea organisaation jo tuntevalta taholta.
- Hanki mentori tai mieluummin kaksi. Organisaation sisäinen, sen tavat ja lainalaisuudet tunteva, mentori voi auttaa sinut sinuiksi organisaation kanssa. Mutta varo, ettei hän siirrä sinuun piintyneitä jäänteitä ja että hän on varmasti jäävitön. Toinen mentori kannattaa ottaa organisaation ulkopuolelta. Henkilö, jolla on kokemusta vastaavasta tilanteesta, mutta jolla ei ole mitään jääviyssiteitä nykyiseen organisaatioosi. Ehkä jopa mentoroinnin ammattilainen?
Näillä neuvoilla vältät muutaman sudenkuopan ja saat nopeammin ostettua organisaatiosi luottamuksen. Onnea uudelle uralle!
Nostin itse CxO:n arvokeskusteluun vastavirtaan uimisen, jolla on tekemistä rohkeuden kanssa; se nostettiin myös arvona esiin.
On helppo kulkea myötävirtaan. Antaa vain mennä valtavirran mukana tehden vain, mitä muutkin tekevät ja tarjoten palveluja, joita asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat ilmoittavat tarvitsevansa.
Valtavirran katveeseen jää kuitenkin tärkeitä mutta vähälle huomiolle jääneitä alueita. Valtavirtaa kuljetaan punaiselle merelle; valtavirran katveista voi löytyä se sininen meri, jolle jokainen oikeasti kaipaa.
Applen ja Nokian matkapuhelintekemisiä seuratessa oli helppo vetää johtopäätös, että Nokian markkinatutkimusvetoinen tuotekehitys oli virhe ja Applen suurelta osin Steve Jobsin näkemyksiin ja tahtoon perustuva visionäärinen tuotekehitys on oikea ratkaisu. Tässä piilee viisautta. Henry Fordin kerrotaan tokaisseen: “Jos olisin kysynyt asiakkailta, mitä he halusivat, olisi vastaus ollut: nopeampia hevosia!”
Ei ole ihan helppo kehittää näkemystä, mitä sellaista asiakkaat oikeasti tarvitsevat, jota ne eivät tiedä vielä haluavansa. Mutta jos sen keksii ja signaalit osoittavat ratkaisun olevan oikea, on löydyttävä rohkeutta uida vastavirtaan ja tarjota jotain, mitä muut eivät (vielä) tarjoa.
Kilpailuetu syntyy harvoin – jos koskaan – sillä tavoin, että tehdään samoin kuin muutkin. Juhani Siljo on joskus kirjoittanut runoonsa viisauden: “Vastavirtaan nousee lohen suku.”
“Unohtumaton matka liikuttaa huomennakin”
Tiukkaa asiaa. Syvällistä itsetutkiskelua. Suuria tunteita. Pysyvä jälki, joka kantaa pitkälle.
CxO:n 11. Mentoroiva johtaja -kurssi oli monessa mielessä käänteentekevä oman johtajuuteni kehityspolulla. Johtajuuden nimenomaan laajasti käsitettynä, ei pelkästään työroolina.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla jokainen katseli maailmaa vielä omasta vinkkelistään. Kaiken nähnyt saneeraajakonkari puhui koteloituneesta tunneälystä. Luovan alan yrittäjä pohdiskeli, mitä seuraavaksi elämässään. Pitkän työuran tehnyt markkinointialan ihminen oli uuden uran alkutaipaleella. Päätoimittajakloppi imi näkemyksiä ja kokemuksia kokeneemmilta konkareilta.
Varovaisen odottava, mutta myönteinen tunnelma, jota Toni osasi vahvistaa lempeän lujalla ja rautaisella pedagogiikalla.
Toisella tapaamiskerralla tuli itku. Ryhmän luottamuspääoma oli kasvanut omien kokemusten jakamisen ansiosta sellaiseksi, että me kurssilaiset päätimme kuin yhteisestä päätöksestä pistää kaiken likoon. Jaettiin sellaisia kokemuksia, joita ei ole välttämättä kerrottu kenellekään. Saatiin tukea ja kannustusta. ”Aika kovia juttuja sinullakin on esimiehenä jo taustalla”, oli kaikkien huulilta.
Kollektiivinen oivallus, että olemme tässä suuremman äärellä.
Sankarisaneeraajasta alkoi kuoriutua suuri humanisti. Yrittäjän suunta alkoi hahmottua. Uuden uran alussa oleva huomasi, että itse luodut kehityskohteet voivat ollakin mahdollisuuksia. Päätoimittaja ymmärsi, ettei ole yksin.
Eri testit vahvistivat käsitystäni, mistä motivoidun, miksi innostun, miksi ärsyynnyn ja miksi teen työtäni. Samalla ymmärsin, että itsensä tuntemus on johtajan tärkein pääoma.
Harvoin jos koskaan neljä lähipäivää ja muutama keskinäinen mentorointihetki on tehnyt niin kokonaisvaltaista vaikutusta kuin mentoroiva johtaja -kurssi teki. Se toi myös ymmärryksen johtajana kehittymiseen: ei tarvitse olla paras, mutta joka päivä voi parantaa, pienin askelin. Päivä päivältä lite bättre.
Kurssimme onnistui siksi, koska jokainen uskalsi laittaa itsensä täysillä likoon. Toni ja Marja-Leena mahdollistivat sen harkitulla, sopivan haasteellisella ja keskustelevalla kurssirungolla.
Suurin kiitos Tapanille, Arille ja Viiville. Teitte lähtemättömän vaikutuksen.
Jarkko Ambrusin, päätoimittaja
Kun haluat sisäistää ihmiskeskeisen yksilöllisen johtamisen taidot, CxO Certified Business Mentor™ -koulutus on juuri oikea sinulle. Tutustu ihmeessä!
Teimme eilen kivan ja mielenkiintoisen harjoituksen Mentoroiva Johtaja -kurssilla. Nyt yön yli mietittyäni, luulen, että harjoitus saattoi olla monille yksi uramme tärkeimmistä puolituntisista.
Kahdeksanhenkisestä ryhmästämme kukin täytti yhden A3-arkin.
Minun paperini näytti tältä:
Häkellyttävää oli se, kuinka samankaltaisia asioita meillä kaikilla oli. Vaikka olemme profiileitamme hyvinkin erilaisia ja eritaustaisia.
Taidan vielä tarkentaa ”käyttöohjettani” hieman. Sen jälkeen laitan sen seinälle ja kommunikoin sen kaikille kollegoilleni ja vaimolleni. Ties vaikka minusta saataisiin jos mahdollista vieläkin innostuneempi, motivoituneempi ja tuottavampi.
Olette turistikierroksella skotlantilaisessa tislaamossa, jossa valmistetaan viskiä ikuisen elämän lähteen vedestä. Tislaamon omistajaan liittyy verisiä salaisuuksia.
Linkki: Water of Life
Minä olen sävelkorvaton, musiikillisesti lahjaton. Pidän kyllä musiikista, hyvästä kovinkin. Voi kunpa osaisin säveltää. Koska en osaa, pitää vähän huijata. Otan hyvän biisin. Lisään sinne tänne yhden nuotin, sävellajista, rytmistä ja rakenteesta ymmärtämättä ja välittämättä. Ehkä myös poistan jonkin sävelen. Teokseni on valmis.
Kuulostaako järjettömältä? Taitaa olla jopa laitonta, mikäli teoksen julkaisee.
Tarinan voisi kertoa maalauksesta, kuvanveistosta, arkkitehtuurista tai vaikkapa mopon virittämisestä.
Vaihdan tarinaan musiikin sijasta kirjoituksen: artikkelin tai blogin.
Minä olen kirjoitustaidoton, kirjallisesti lahjaton. Pidän kyllä kirjoituksista, hyvistä kovinkin. Voi kunpa osaisin kirjoittaa. Koska en osaa, pitää vähän huijata. Otan hyvän kirjoituksen. Lisään sinne tänne yhden sanan ja lauseen – kieliopista, tyylistä, rytmistä ja rakenteesta ymmärtämättä ja välittämättä. Ehkä myös poistan jonkin lauseen. Kirjoitukseni on valmis.
Kuulostaako järjettömältä? Taitaa olla jopa laitonta, mikäli kirjoituksen julkaisee.
Viestini on: kunnioitetaan alkuperäisteoksia olivat ne sitten taidetta tai asiaa.
Etääntyneisyyden ajan johtaminen – Osa 1:
Mikä on muuttunut, miksi vanhat mekanismit eivät toimi?
Tässä sarjan avaavassa jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä:
- Johtamiskäytäntöjen perintö ja sen vaikutus meihin?
- Johtamisen uudet vaateet – johtajan lisäarvo johdettaville?
- Hallinnan tunne ja vanhaan turvautuminen?
- Pohdintatehtävä: Omien kyvykkyyksieni kartta
Seuraavassa jaksossa aiheena: Johtamisote ja johtamisen rakenteet
Ilmoittaudu ja kutsu kollega mukaan tästä linkistä.
Erinomaista johtamista toivottaen
Eerik ja Toni
Tarvitaanko talousjohtajaa? Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta keskiviikkona 7.5.2014 klo 8.30-9.30 Senior Mentor Kai Tihilän johdolla.
Mikä on organisaation talousfunktion ja talousjohtajan merkitys? Onko talousjohtaja vain numerojen pyörittäjä vai organisaation avainhenkilö? Miten organisaatio voi saada talouden johtamisestaan enemmän irti? Vai tarvitaanko talousjohtajaa ja -funktiota ollenkaan?
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia, mutta edellyttävät etukäteisilmoittautumista. Ilmoittaudu tämän tapahtumakortin oikean yläkulman linkistä!
Tilaisuus on julkinen ja sen yhteydessä otetaan valokuvia. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan!
“Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.” Aaro Hellaakosken (1893-1952) runo on lyhyt; sen nimikin on Lyhyesti. Noihin sanoihin kuitenkin sisältyy aimo annos ajattelemisen aihetta.
Tänä talvena ei ainakaan täällä etelässä umpihanki ole tarkoittanut kovin mittavaa lumipeitettä. Tosin nykyajan kapeilla sivakoilla aika maltillinenkin lumipeite ilman koneella tehtyä latu-uraa osoittautuu helposti vaikeaksi reitiksi.
Vapaus kuvataan usein suureksi helpotukseksi, elämän ja tekemisen keventäjäksi. Hellaakosken runon viisaus on siinä, että vapaus kuvataan juuri siksi, mitä se oikeasti on. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Vapaus on työlästä.
Erilaiset standardit, tarkistuslistat, ohjesäännöt ja muut apuneuvot tekevät etenemisestämme helpompaa. Kehittämisessä tällaisia apuneuvoja ovat projektikäsikirja, projektiohjeet, Business Casen laadintaohjeet tai vaikkapa sopimusten tarkistuslistat. Ne auttavat meitä mutta ohjaavat samalla tietynlaiseen ajattelutapaan. “Tietä käyden tien on vanki”.
Usein määränpään löytäminen käy kätevimmin ja nopeimmin tietä pitkin. Mutta jos etsimme jotain uutta tai etsimämme ei ole tien varressa, on uskaltauduttava pois turvallisten teiden varrelta. Joskus on lakattava olemasta tien vanki.
Uusi ajattelutapa, uusi toimintatapa tai tulevaisuuden kilpailuetu harvoin löytyy tien varrelta. Siksi on joskus uskaltauduttava tien ulkopuolelle umpihankeen.
Kun umpihangessa hiihtää riittävän moni samasta kohtaa, siihen syntyy latu, hiihtäjän tie. Umpihanki lakkaa olemasta umpihanki, umpihangen kävijästä tulee taas tien vanki. Vapautta on ajatella niin kuin haluaa, mutta omiin ajatuksiinkin voi rakastua, jolloin menettää vapaudesta koituvan edun.
Eilen julkistettiin Vuoden Nuori Johtaja 2016 Finlandiatalolla. Lämpimät onnitteluni vielä kerran Miika Mäkitalolle ja kunniamaininnan saaneelle Minja Kiviselle. Odotan innolla, mitä saamme yhdessä aikaan.
Ensimmäisen kerran kilpailun historiassa teimme ehdokkaiden keskuudessa vakuuttavuusvaikuttavuustutkimuksen. Jokainen ehdokas sai mahdollisuuden arvioida omaa henkilökohtaista vakuuttavuuttaan CxO:n vakuuttavuusprofiilin avulla.
Meille tämä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa syvemmälle siihen, mikä tekee näistä huippujohtajista niin erityislaatuisia. Aineistoa on niin paljon, että jaan asian ruotimisen useampaan kirjoitukseen. Nyt pureudun tarkemmin innoitukseen, siis taitoon tartuttaa tärkeinä pitämiäni asioita ja ajatuksia muihin.
Tuhansia profiileja aikaisemmin tehdessämme on vastaajien keskimääräinen itsearvio innoituksen itseohjauksen suhteen ollut kaikista kahdeksasta karismaluokasta toiseksi heikointa. Kaikkien Vuoden Nuori Johtaja 2016 -ehdokkaiden osalta innoitus nousi kaksi pykälää helpommaksi. Finaalikymmenikön osalta innoitus on jo toiseksi helpointa. Ero on niin merkittävä ja selkeä, että tähän pitää olla jokin selitys.
Nuorilla huippujohtajilla on siis selkeästi erottuva kyky tartuttaa innostusta muihin. En vielä tunne heitä henkilökohtaisesti, joten pystyn vain spekuloimaan syitä.
Onko se synnynnäistä, siis geeneissä? Jokin vaikutus niilläkin varmaan on, mutta vakuuttavuudessa geeneillä on loppujen lopuksi erittäin vähän tekemistä.
Onko se kasvatuksen tulosta? Väittäisin, että lapsuusajalla on erittäin suuri merkitys. Pidän todennäköisenä, että näillä menestyjillä on ollut kannustavat vanhemmat ja innostavat opettajat. Siltä ne peruskyvykkyydet tarttuvat.
Onko heillä ollut hyviä ammatillisia esikuvia? Uskoisin, että näin on. Itselläni ainakin on ollut sekä innostavia että lannistavia esimiehiä urallani. Näiden vaikutusero on saanut minut ymmärtämään innostamisen tärkeyden.
Ovatko he systemaattisesti kehittäneet innoittamisen kykyään? Tätä en osaa edes arvioida, mutta keksin varmaan tavan ottaa selvää.
Sinulla ehkä heräsi mielessä kysymys, miten tätä innoittamisen kykyä voisit itse harjoitella. No, se lähtee ennen kaikkea omista arvoista. Tiedät mitä arvosi ovat ja sen jälkeen laitat kaikki tekosi ja sanasi toteuttamaan näitä selkeitä arvojasi. Innostus ja sen tartuttaminen ovat suoraa seurausta näistä.
Viime vuosi oli lämpimin Maapallon mittaushistoriassa. Pitäisi varmaan huolettaa ja huolettaakin, mutta kärvistely liki 20 asteen pakkasessa ohjaa ajatukset muualle. Sanotaankin, että newyorkilaisten huoli ilmastonmuutoksesta loppuu, kun kaduille sataa lunta.
Mitä kylmempää ulkona on ja mitä lämpimämpää sisällä, sitä suurempi on sisältä ulos kulkeva lämpövirta. Energiayhtiöiden liikevaihto kasvaa ja samoin tekee Suomen bruttokansantuote. Tämä näkökulma unohtuu kyllä sähkölaskua tuijottaessa.
Tänään alkavat Matka 2016 -messut Helsingin Messukeskuksessa. Ilmailumuseoyhdistys julkistaa siellä Hawk-suihkuharjoitushävittäjän ohjaamo-osan, 40 jalan merikontista räätälöidyn siirrettävän näyttelytilan sille ja ilmailumuseot.fi -sivuston. Olin tehnyt kovasti töitä niiden eteen ja varannut kaksi arkipäivää – torstain ja perjantain – ollakseni esittelemässä niitä Messukeskuksen seiskahallissa. Mutta pojalta peritty flunssa iski eilen päälle ja teki osallistumiseni mahdottomaksi. Pettymys on suuri, varsinkin taudin potemisessa aina välillä olevina helppoina hetkinä. Mutta kun horkka iskee päälle, en muista koko asiaa.
Omat henkilökohtaiset näkökulmamme estävät meitä näkemästä kokonaiskuvaa. Oma vahva henkilökohtainen näkökulmamme saattaa estää kokonaisuuden kannalta järkevien päätösten tekemisen. Pitäisi osaa aina välillä puistaa henkilökohtaiset asiat pois ja tutkiskella asioita objektiivisesti. Se on johtajalta vaadittava ominaisuus, jonka merkitys korostuu muutosjohtamisessa.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että BKT ei ole kovin hyvä hyvinvoinnin mittari…
Miten saat enemmän aikaan ja paremmin tuloksin?
Sinulle on luvassa vaikuttavia tehtäviä seuraavat 10 tai 30 vuotta… haluatko taidot, joista hyödyt valtavasti ja varmuudella koko työurasi?
Autamme sinua löytämään ja tuplaamaan oman luontaisen vaikutusvoimasi.
Tiedät miltä tuntuu, kun vaikuttava henkilö astuu huoneeseen. Hänet koetaan vakuuttavana ja häntä kuunnellaan. Muut pysähtyvät pohtimaan hänen ajatuksiaan ja pyrkivät löytämään hänen ideoidensa parhaat puolet tukien niitä. Läsnäolijat innostuvat hänen esittämistään asioista, jotka lähtevät etenemään. Tämä vaikutusvoimainen voit olla sinä. Tiimisi innostuu, esimiehesi kiinnostuu, johtoryhmä vakuuttuu.
Vakuuttamis- ja vaikuttamistaidot ovat keskeinen menestystekijä kaikissa vuorovaikutustehtävissä. Tiedostavalla harjoittelulla voit ratkaisevasti parantaa näitä taitojasi. Kykenet kasvattamaan vaikutusvoimaasi omiin luontaisiin ominaisuuksiisi pohjautuen.
Miksi sinun kannattaa kiinnostua vaikutusvoimastasi?
- Oman vakuuttavuutesi ydin kirkastuu, mikä kasvattaa varmuuttasi ja rauhallisuuttasi
- Kykenet tuomaan osaamisesi ja ajatuksesi vahvemmin esille ja sinua kuunnellaan
- Saat muut luottamaan tärkeänä pitämääsi; muut tukevat sinua ja saatte tuloksia aikaan
- Sinut koetaan läsnäolevana ja aidompana, mikä syventää vuorovaikutustasi ja luottamusta työyhteisössä
- Kun tiedät, miten voit kehittää vaikutusvoimaasi, voit harjoituttaa itsesi erottuvalle tasolle; tämä hyöty kulkee mukanasi koko loppuelämäsi
Vaikuttamis- ja vakuuttamistaidot on usein mielletty synnynnäisiksi ominaisuuksiksi. Käsitteeseen karisma on liittynyt ajatus kokonaisuudesta, josta on vaikea saada otetta. Turha itsekorostus tai negatiivinen manipulointi ovat esimerkkejä aiheeseen liitetyistä mielleyhtymistä. Ei ihme, että kiinnostus näiden taitojen kehittämiseen on ollut vähäistä.
Silti… ihmisten vuorovaikutus on kilpailukyvyn dynamo. Ajatuksensa, näkökulmansa, suunnitelmansa ja kannustuksensa vakuuttavasti ja innostavasti esiin tuovat henkilöt sekä heidän kykynsä yhteistyöhön ovat kasvun elinehto. Innostavien vakuuttamistaitojen harjoittelun tulisikin olla jo velvollisuus. Vähintäänkin tehtävissä, joissa johtaminen ja vaikuttaminen ovat toimen tarkoitus.
Vaikutusvoimasi kasvaa tietoisella, oikein kohdistetulla harjoittelulla, kun päätät ryhtyä toimeen
Koska positiiviset vaikuttamis- ja vakuuttamistaidot ovat työelämässä aivan keskeisiä, olemme luoneet niiden yhteiselle ilmentymälle oman, kuvaavan termin: vaikutusvoima. Jotta tätä kokonaisuutta voidaan tarkastella ja kehittää systemaattisesti, olemme luoneet vaikutusvoimasta mallin, jossa kahdeksan vaikutusvoimaulottuvuutta jakautuen 30 ominaisuuteen muodostaa kokonaisvaikutuksen. Malli on ainutlaatuinen.
Vaikuttamis- ja vakuuttamistaidot ovat yllättävän ilmeisiä, kun tiedostat ne. Kasvanut vaikutusvoimasi muodostuu joukosta ominaisuuksia ja taitoja, joista osa vaatii sinulta vain oivalluksen ja osan olet omaan persoonaasi pohjautuen harjoitellut itsellesi luontevaksi.
Oppimistyylisi huomioiva monimuotokoulutus varmistaa sen, että lähdet eteenpäin välittömästi vaikuttavampana ja harjoitteluun motivoituneena
Vaikutusvoiman selkeä mallinnus ja koulutuksen pedagoginen kokonaisuus lisäävät luottamustasi vakuuttavuuteesi, antavat välittömästi käyttöön otettavia keinoja vaikutusvoimasi lisäämiseen sekä herättävät motivaation taitojesi harjoitteluun. Tiivis päivän mittainen koulutus antaa sinulle
- kattavan käsityksen, mitä vaikutusvoima on ja mihin sitä voit käyttää
- ymmärryksen, miten oma vaikutusvoimasi ilmenee ja miten voit kehittää sitä
- palautetta, jonka avulla voit saada aikaan välittömiä ja huomattavia vaikutuksia
- harjoitteita ja motivaatiota vaikutusvoimasi itsenäiseen kehittämiseen
Koulutukseen tuotamme ja avaamme sinulle henkilökohtaisen CxO vaikutusvoima™ -profiilin. Profiili osoittaa vaikutusvoimaasi vahvistavat sekä heikentävät asiat. Nämä peilautuvat itsearvioosi, saamaasi 360-palautteeseen sekä tuhansien profiilien dataan. Vaikutusvoimaprofiilisi avulla hahmotat, mistä kehittymisesi kannattaa aloittaa.
CxO vaikutusvoima™ -peli varmistaa oppimistasi kokemuksellisesti. Pelin avulla jokainen harjaannuttaa havainnointikykyään sekä saa ja antaa palautetta toistensa vakuuttavuudesta. Kouluttajat antavat sinulle perusteltuja havaintoja vaikutusvoimasi ilmenemisestä pitkin päivää.
”CxO:n vaikutusvoimapelillä oli iso rooli päivän onnistumisessa. Peli ja pelaajien roolit, ’name of the game’, avautuivat heti ensimmäisellä kierroksella. Kierros kierrokselta johtoryhmäläistemme vaikutusvoima kasvoi silmissä. Jokaisen karismaämpäri täyttyi karismahelmistä. Pelissä oli sopivassa määrin kilpailuhenkeä ilman, että kilpailu otti ylivaltaa. Meille syntyi suorastaan himo pelata lisää ja lisää, jotta kykenisi suoriutumaan vielä paremmin.” – Kenneth Strömsholm, toimitusjohtaja, Veho Oy
Koulutusryhmät pidetään pieninä, jolloin havainnointi ja henkilökohtainen palaute ovat mahdollisia. Vuorovaikutus, keskustelu ja tekeminen ovat tärkeässä roolissa. Positiivinen henki ja kannustus leimaavat työskentelyä. Päivän aikana jokainen koostaa omaa harjoituspäiväkirjaansa, mikä varmistaa sen, että syntyneet oivallukset jäävät elämään.
Koulutuspäivän kulku 9-17 on seuraava:
8.45 Aamukahvi ja aamiaissämpylä
9.00 Aloitus, orientaatio, vaikutusvoimamalli ja sen ulottuvuudet, CxO vaikutusvoima™ -profiilien avaaminen ja kehittämisalueiden valinta
12.00 Monipuolinen buffet-lounas
12:45 Vaikutusvoiman ilmentämisen ja havainnoinnin harjoittelu CxO Vaikutusvoima™ -pelin avulla
14.00 Iltapäiväkahvit
14.15 Esiintymisen pikaklinikka, vakuuttavan puhetaidon kaava, keskustelu osallistujien ja kouluttajan havainnoista, kertaus ja palaute
17.00 Koulutuspäivä päättyy
Koulutus tapahtuu hyvien yhteyksien risteyskohdassa Vantaan Technopoliksessa aivan lentokentän vieressä.
Todellisesta asiakastarpeesta alkunsa saanut kokonaisuus on osoittanut toimivuutensa
Suuren yrityksen tietohallintojohtaja antoi mentorointitoimeksiannossa CxO:lle tärkeäksi tavoitteeksi oman vakuuttavuutensa parantamisen. Hän oli turhautunut siitä, että ei saanut muita mukaan näkemyksiinsä. Tästä lähti liikkeelle perusteellinen vaikutusvoimaan perehtyminen. Tärkeää oli tiedostaa tarve. Taustalla mainittakoon, että mentorointi tuotti tulosta ja tänä päivänä kyseinen henkilö johtaa menestyvää pörssiyritystä.
Pidämme huolta siitä, että:
- opit havainnoimaan ja harjoittelemaan vaikuttamistaitojasi, mikä avaa uuden huippukiinnostavan ulottuvuuden ajatteluusi ja elämääsi
- tunnet vaikutusvoimasi hyödyt, vahvuudet sekä kehittämiskohteet ja taitojasi kehittävä harjoittelu tuntuu innostavalta ja luontevalta
- vakuuttavuutesi ja vaikuttavuutesi kehittyvät siten, että ympäristösi huomaa sen
Seitsemän vuoden systemaattinen kehitystyö ja soveltaminen ovat jalostaneet CxO vaikutusvoima™ -konseptin asiakkaiden kiittämäksi, todistetusti toimivaksi menetelmäksi vaikutusvoiman kehittämisessä. Koulutukseen osallistuneet ovat kertoneet erityisesti päivän vuorovaikutteisuuden, keskustelujen ja itse tekemisen sekä niiden tuottamien oivallusten hyödyllisyydestä. Kolmen viimeisimmän koulutuksen palautteista laskettu arvosana koulutuskokonaisuudelle on 4,6 (asteikolla 1-5). Positiivinen innostus on ollut käsin kosketeltavaa sekä palautelomakkeista luettavissa.
Kyseessä on paljon enemmän kuin pelkkä esiintymis- tai puhetaidon kurssi. Toki nekin ovat hyödyllisiä, jos ne rakennetaan vaikutusvoimaprofiilisi tuntien. Olemme niin varmoja koulutuksemme toimivuudesta, että lupaamme vaikuttavuustakuun: palautamme kurssimaksusi, jos et ole tyytyväinen koulutukseen.
Loistava ja innostava päivä vaikutusvoiman ytimeen ja sen kasvattamiseen.
Miika Mäkitalo, toimitusjohtaja, M-Files, vuoden nuori johtaja 2016
Vehon johtoryhmän vaikutusvoimapäivä CxO Professional Oy:n johdolla oli todella mukava ja käytännönläheinen tapa käsitellä erittäin tärkeää asiaa. Lähestymistapa auttoi minua näkemään ja myös tuntemaan jo tietämänikin asiat kuin uusina ja edelleen erittäin mielenkiintoisina.
Juha Ruotsalainen, Veho Hyötyajoneuvot -liiketoiminnan johtaja, Veho Oy
Koulutuksessa keskityttiin minuun yksilöllisesti, sain monta oppia joita kannan mukana loppuelämän.
Roope Puurunen, myyntineuvottelija, Pohjois-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy
Koulutus antoi eväitä johtamiseen, kouluttamiseen ja esiintymiseen. Hyvä sisältö ja lämmin, luottamuksellinen tunnelma kohtasivat tässä koulutuspäivässä.
Viivi Lehto-Peltomäki, design manager, toimitusjohtaja, Musta Design Oy
Vaikutusvoiman merkitys kasvaa jatkuvasti työelämässä. Johtajana, esimiehenä, projektiorganisaatiossa, verkostomaisessa toiminnassa tai missä tahansa vuorovaikutustehtävässä tarvitset asiaosaamisesi rinnalle erinomaiset vuorovaikutustaidot. Saat oman osaamisesi näkyviin, muutkin innostumaan ja yhteistyön tuottamaan. Voit saada jo päivässä näkyviä muutoksia aikaan, mutta mestariksi kehityt vuosien mittaan. Systemaattinen vaikutusvoiman kehittäminen on vielä varsin uutta, joten sinun on mahdollista nostaa itsesi erottuvalle tasolle. Mitä aiemmin lähdet matkaan, sitä pikemmin olet perillä. Aloita siis nyt.
[button2 size=”large” width=”standard” link=”https://www.cxopro.fi/vaikutusvoima-ilmoittautuminen/” animate=”none” color=”default” color_custom=”off” border_radius=”0″] Vaikuta tulevaisuuteesi.
Katso tästä itsellesi sopiva koulutuspäivä ja ilmoittaudu tuplaamaan
vaikutusvoimasi [/button2]
Tervetuloa kasvattamaan vaikutusvoimaasi!
Toni Hinkka ja Toni Hinkka sekä CxO:n jengi
Toni Hinkka on johtamisen ammattimentori, innostava kouluttaja sekä paremman suomalaisen johtamisen puolestapuhuja. Kokemukset eri työyhteisöissä sekä yrityskonsulttina sadoissa asiakastoimeksiannoissa kertynyt näkemys siivittivät Tonin kehittämään johtajuuteen, johtamiseen ja vaikuttavuuteen liittyviä menetelmiä, jota hän on tehnyt kollegoineen päätoimisesti vuodesta 2010 lähtien.
Toni on vaikutusvoimakonseptin alkuperäinen innovaattori. Hän on mentoroinut, kouluttanut ja valmentanut vaikutusvoimaa sadoille vaikuttajille, johtajille ja myyjille. Toni on myös tuottelias tietokirjailija sekä kolumnisti ja blogisti useissa julkaisuissa.
Toni Hinkka on taitava onnistumisen sparraaja. Hänen avullaan ihmiset oivaltavat uutta itsestään, kanssaihmisistään ja työyhteisöstään.
Tutkijan uteliaisuus, tutkimusprojektien johtaminen sekä toiminta esimiehenä suuntasivat Marja-Leenan perehtymään syvällisesti ihmisten vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen. Hän tukee ja ohjaa yksilöitä ja työyhteisöjä kehittymisessä. Henkilöprofiloinnit, uramentorointi, työnohjaus sekä kouluttaminen sisältyvät kaikki repertuaariin. Marja-Leena on vaikutusvoimakonseptin ja henkilöprofiloinnin kanssakehittäjä ja kouluttaja vuodesta 2016.
PS 1
Vaikutusvoima ei ole mitään päälle liimattua, se lähtee aidosti sinusta itsestäsi. Tulet vakuuttavammaksi versioksi omasta itsestäsi. Huomaat itsessäsi konkreettisia muutoksia jo päivän koulutuksen jälkeen. Saat välittömän palautteen kouluttajalta ja muilta kurssilaisilta. Tämä on mahdollista, koska osallistujamäärä on rajattu ja koulutuksessa vallitsee syvän luottamuksen ilmapiiri.
PS 2
Kurssin anti on hintaluokassaan mittava: saat teorian, profiilit ja niiden avaamisen, käytännön pelillistetyn harjoittelun, esiintymisen pikaklinikan sekä henkilökohtaista palautetta ja ohjausta motivaatiotasi tukevassa kannustavassa ympäristössä. Energiatasostasi huolehditaan päivän ateriatarjoiluilla.
PS 3
Vaikutusvoima-konsepti on CxO Professional Oy:n kehittämä ja omistama ainutlaatuinen kokonaisuus. Samanlaista koulutuskokonaisuutta et muualta saa. Profiili tuottaa selkeän henkilökohtaisen palautteen ja kehittämisen pohjan. Vaikutusvoima-peli havainnollistaa vaikuttavuutta ja harjoittelua käytännössä. Kouluttajilla on pitkäaikainen kokemus konseptin kehittämisessä ja kouluttamisessa. Asiakastyytyväisyys koulutukseen on erittäin korkea.
Evoluution jäljiltä ryhdillä on yhä suuri vaikutus vaikuttavuuteemme.
Miksi tiedostamattamme annamme ryhdin vaikuttaa vaikutelmaan toisesta ihmisestä?
Katso napakka video, jossa Toni perustelee asian evoluution näkökulmasta.
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Lähetä kommentteja, ideoita, palautetta tai yhteydenottopyyntö: toni.hinkka@cxopro.fi.
Jarmo lähti Mentoroiva johtaja -kurssille, koska hänellä oli ”johtajakoulu” hakusessa eikä kurssi ollut liian pitkä. Hän lähti avoimin mielin hakemaan johtamisen työkaluja ja oli kiinnostunut myös profilointityökaluista itsensä tuntemisen lisäämiseksi. Jarmo on toiminut esimiehenä yli kymmenen vuotta ja hänellä on yhdeksän johdettavaa.
Avointa ja luottamuksellista kokemusten jakamista
Päällimmäiseksi kurssista jäi mieleen avoin keskustelu ja ajatusten vaihto – teoriaa ei ollut liikaa, vaan painopiste oli harjoituksissa ja niiden keskustelevassa purkamisessa. Toni rakensi luottamuksellisen rennon ilmapiirin, jossa oli helppo jakaa kokemuksia – sekä onnistumisia että epäonnistumisia – ja oppia myös muilta. Jarmo oppi lisää itsestään profilointien avulla.
Uusia johtamisen työkaluja käytäntöön
Vuotuisen kehityskeskustelun rinnalle Jarmo otti johdettaviensa kanssa käyttöön one to one -keskustelut. Hän aloitti ne ”miten minua tulisi johtaa?” sekä ”fiiliskeskustelupohjalla” hämmentäen ehkä aluksi johdettaviaan esim. pyytämällä kutakin listaamaan henkilökohtaisia onnistumisiaan. Strukturoitu keskustelu, siitä kummallekin osapuolelle nousevat action pointit ja niiden seuranta sekä lisääntynyt avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri on otettu hyvin vastaan. Jokainen johdettava varaa kuukausittain tapaamisen ja tuottaa siihen agendan. Jarmolla menee one to one -keskusteluihin yksi päivä kuukaudessa, ja hän kokee ne sen arvokkaiksi: kun on lähempänä johdettaviaan, vuorovaikutus paranee ja erilaisen asioiden ennakointi on helpompaa.
Vuosikelloa Jarmo oli ajatellut jo ennen kurssia. Kurssiin kuuluvat sovitut tapaamiset oman mentorin kanssa toivat positiivisia paineita työstää asioita eteenpäin tapaamisen välissä – sparrattavaksi seuraavassa mentorointikohtaamisessa. Yhdessä mentorinsa kanssa Jarmo piirsi IT-vuosikellon, joka jäsentää paitsi IT:n nivoutumisen liiketoimintaan myös muut IT:hen vaikuttavat syklit tehden näkyväksi erilaisia asioita, jotka vaikuttavat päivittäisiin tekemisiin. Tämä lisää toiminnan systemaattisuutta ja suunnitelmallisuutta.
Jarmo totesi, että Mentoroiva johtaja -kurssi sopii kaikille, jotka ovat esimiehiä (eikä välttämättä tarvitse olla esimieskään), ja joilla on työelämän kokemusta.
Jarmo Kaijanen toimii Indutrade Oy:n tietohallintojohtajana.
Kuuntele maksuton webinaaritallenne Mitä on mentoroiva johtaminen? Tai lue lisää Certified Business Mentor – koulutuksesta
Kehittämisen sekä erityisesti uusien tietojärjestelmien ja toimintatapojen käyttöönoton yhteydessä nousee muutosvastarinta merkittäväksi onnistumista häiritseväksi tekijäksi. Näin on helppo todeta, mutta onko se totta?
Muutosvastarinta on oikeasti suurelta osin oppimisahdistusta ja vähemmässä määrin perusteetonta tai omaa etua ajavaa jarruttamista. Oli kysymys kummasta tahansa, nille on lääkkeet muutosjohtamisessa. Käännänkin siksi asian toisinpäin: jos muutosvastarinta vaivaa, syy on puutteellisessa tai olemattomassa muutosjohtamisessa, ei vastustajissa.
Niinpä minkä tahansa muutoksen – uuden tietojärjestelmän tai toimintatavan käyttöönoton – yhteydessä on otettava huomioon myös muita kuin kovia asioita. Kun kokonaisarkkitehtuuri on käyttökelpoisin organisaation toiminnan mallintamismenetelmä, olen alkanut etsiä keinoja organisaatiokulttuurin – artefaktien, arvojen ja perusolettamusten – ottamiseksi huomioon kokonaisarkkitehtuurissa.
Kävin läpi Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu -kirjaa varten keräämäni ja myöhemmin täydentämäni aineiston ja löysin viisi tarinaa, joissa jokin organisaatiokulttuuriin liittyvä asia oli yksi epäonnistumisen syy. Viisi vajaasta sadasta ei ole paljon, mutta epäilen, että kulttuurilliset asioiden merkitys on todellisuudessa suurempi. Nämä asiat eivät vain nouse esiin, kun epäonnistumisia puidaan julkisuudessa.
Lupaan käydä nämä viisi tarinaa läpi ensi viikon perjantaina 16.6.2017 klo 8 alkavassa ilmaisessa CxO Webinaarissa, jossa aiheena on Organisaatiokulttuuri ja kokonaisarkkitehtuuri. Niiden lisäksi käyn läpi organisaatiokulttuurin sisällyttämistä kokonaisarkkitehtuuriin ja kerron ideoita organisaatiokulttuurin tutkimiseen. Näitä asioita olen käsitellyt myös tuoreessa Muutosjohtamisen opas -kirjassani.
Suomalaisen Johtamisen Päivien 9.-10.6.2014 toinen yllätysesiintyjä oli CxO Mentor Oy:n johtava mentori Reino Myllymäki.
Myllymäki perusti esityksensä kahteen näkökulmaan. Toinen näkökulma pohjasi CxO:n pitkäaikaiseen tutkimukseen tietojärjestelmäprojektien epäonnistumisesta. Juurisyy yhä useammin löytyy itse projektin ulkopuolelta, johtamisjärjestelmästä, projektikulttuurin puutteista, yritysjohdon asenteista tietotekniikkaa kohtaan ja esimerkiksi liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyöstä.
Toisaalta kansallinen kilpailukykymme on suurelta osin kiinni – paitsi johtamisen kehittämisestä – myös tietotekniikan soveltamisesta. Manuaalisten toimintatapojen automatisoinnin sijaan on kuitenkin alettava ottaa kaikki irti tietotekniikasta ja sen mahdollistamista uusista toimintatavoista, jotka tuottavat uutta tuottavuutta. Ajatuksesta, että IT:n pitää sopeutua liiketoiminnan vaatimuksiin, kannattaa päästää irti. Myllymäen mukaan kannattaisi edes hetkeksi jäädä miettimään, mitä syntyisi jos asiat käännettäisiin toisinpäin: liiketoiminta sopeutuisikin IT:n mahdollisuuksiin?
Myllymäen teesit ovat:
- Tietotekniikka-asiat kuuluvat normaalin johtamisen piiriin.
-
Manuaaliprosessien automatisoinnin sijaan on etsittävä aidosti uusia tietotekniikan mahdollistamia toimintatapoja.
-
Organisaatioihin tarvitaan sekä substanssin että tietotekniikan hallitsevia ammattilaisia
-
Kehitysjohtajiksi on palkattava kokeneita tietohallintojohtajia.
Toni Hinkka
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen. Aikaisemmat kirjoitukset löytyvät täällä aiemmin julkaistuista blogeista.
23. Rohkeus – Kyseenalaistaminen
Olemme käsitelleet aiemmissa luvuissa rohkeuden osa-alueista omaleimaisuutta (luku 7) ja riskien ottamista (luku 15). Nyt kyseenalaistamme.
Karismaattinen kyseenalaistaminen on vallitsevien käsitysten positiivista haastamista. Se ei ole lyttäämistä, lamauttamista tai toisten näkemysten väheksymistä ja mollaamista.
Vanha sanonta kuuluu: ”Jos et osaa, opeta. Jos et osaa opettaa, ryhdy kriitikoksi.” Kyseenalaistaja taas osaa kritisoida olemassa olevaa, osaa muuttaa ja muuttua, ja ehkäpä vielä opettaa sen muillekin.
Kyseenalaistajan sanavarastoon ei kuulu: näin se on aina ollut, itsestäänselvyys, luonnonlaki jne. Ennemminkin häneltä kuulee lauseita: entä jos, mitä jos, on myös toinen mahdollinen näkökulma jne. Taitava kyseenalaistaja käyttää ”joo, muttan” tilalla ”joo, ja” -sanaparia.
Kyseenalaistamisen mestari osaa kyseenalaista omia uskomuksiaan vähintään samalla innokkuudella kuin muiden. Vaikka hän epäileekin kaikkea, se ei kuitenkaan tee hänestä epävarmaa. Hän tuskin ajattelee itsestään, etten minä varmaan tuotakaan osaa. Ennemminkin hän uskoo kykenevänsä vaikka mihin, mutta toki hän osaa analysoida yrittämisen panos-/tuottosuhteen suhteellisen järkevästi.
Uskallan väittää, että valtaosa ihmiskunnan kehityksestä ja keksinnöistä on kyseenalaistamisen tulosta. Aina joku jossain miettii, että on oltava toinenkin, ehkä parempi, tapa tehdä jokin asia. Riittävän usein kuin kyseenalaistaa, osuu ennen pitkää johonkin aidosti elämäämme parantavaan innovaatioon.
Äärimmäisen kyseenalaistavaa viikkoa!
Älä koskaan ole niin kiireinen, ettet ehdi tervehtiä ja kuunnella kuulumisia.
Viljele kiitosta äläkä epäröi pyytää anteeksi.
Kuuntele, miten Pukki oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Tänään monelta kysytään: ”Mitä itsenäisyys teille merkitsee?” Kysymystä on toistettu niin monia kertoja, että kaipaan vähän vaihtelua. Vaihtelua asiaan kuin asiaan saa tarkastelemalla sitä päinvastaisesta suunnasta. Kysynkin siksi: ”Mitä itsenäisyys ei teille merkitse?”
Koska näin sohvan pohjalla blogia kirjoittaessani en saa tähän helpolla muita vastaajia, vastaan kysymykseeni itse. Näin todennäköisyys sille, että olen kysyjänä vastaajan kanssa samaa mieltä, paranee merkittävästi.
Itsenäisyys ei merkitse minulle sitä, että muista ei tarvitse välittää. Vaikka monia asioita on päätäntävallassamme, se ei tarkoita, että päätöksemme tai tekemisemme saisivat vahingoittaa muita. Monesti joudutaan tekemään kompromisseja.
Itsenäisyys ei merkitse minulle sitä, että minun pitäisi tehdä kaikki itse. Päinvastoin: mitä enemmän saan aikaiseksi asioita yhdessä muiden kanssa, sitä enemmän saamme aikaan. Yksi plus yksi lähentelee neljää.
Itsenäisyys ei merkitse minulle sitä, että minun pitäisi pärjätä ilman muita. En toki halua olla vaivaksi, saati taakaksi kenellekään, mutta olen osaamisine ja jaksamisine lopulta aika vajavainen. Kun täydennän itseäni muiden osaamisilla ja jaksamisilla, saamme taatusti enemmän aikaan.
Itsenäisyys ei merkitse minulle sitä, että minun itsenäisyyteni on tärkeämpi kuin muiden itsenäisyys. Olkaamme yhtäläisen itsenäisiä, jos näin haluamme. Kukin toiveidensa mukaan, kunhan ei aiheuta haittaa muiden itsenäisyydelle.
Itsenäisyyteni ei merkitse minulle sitä, että itsenäisyyteni tarvitsisi olla muuttumaton. Nuorempana halusin olla kovinkin itsenäinen. Nyt olen onnellinen siitä, että olen hyvinkin riippuvainen perheestäni. Jonain päivänä lapseni itsenäistyvät. Silloin joudun ajattelemaan kuulumistani perheeseen ja myös omaa itsenäisyyttäni uudella tavalla. Vapaus varmaan kasvaa, mutta vapaudenkaipuu tuskin. Ennemminkin ikävä.
Sama koskee Suomea. 99 vuotta sitten muutimme omillemme. 21 vuotta sitten liityimme EU-perheeseen. Nyt osa lapsista haluaa muuttaa omilleen. Nyt joudumme ajattelemaan kuulumista perheeseen ja itsenäisyyttämme uudella tavalla.
Nyt olen valmis. Tulkaa toimittajat kysymään, mitä itsenäisyys ei minulle merkitse.
Perusasioiden ja -tekemisten pitää olla kunnossa tai hukka perii. Käänteisesti ilmaistuna: perustan pettäessä romahtaa kaikki.
Muutama ajatusta avaava esimerkki ennen kuin menen johtamisen peruspeliin.
Parisuhteen peruspeliin kuuluvat mm. luottamus, avoimuus, rehellisyys, toisen kunnioittaminen, hyväksytyksi tuleminen, ystävyys, tilan antaminen, anteeksianto, huumori ja hassuttelu sekä henkinen ja fyysinen läheisyys ja hellyys molempien tarpeet ja rajat huomioiden. Kiitos ystävilleni lukuisista loistavista ajatuksista!
Urheiluseuran peruspeliin kuuluvat esim. läpinäkyvyys, rehellisyys, osaava ja motivoitunut johto ja toimijat, selkeät tavoitteet, riittävät resurssit, kunnossa olevat talous, pelisuunnitelma ja siihen sitoutuminen, erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen, tasainen taakanjako ja kaikkien kohtelu kunnioittavasti. ”Pelaajat pelaavat, valmentajat valmentavat, tuomarit tuomitsevat, johtajat johtavat ja vanhemmat pitävät suunsa kiinni.” Tällaisia ehdotuksia sain urheiluvaikuttajaystäviltäni. Kiitos!
Hyviä ehdotuksia tuli niin paljon, että jouduin yhdistelemään ja karsimaan.
Mitä on johtamisen peruspeli? Edellä esitetty lista vaikuttaa aika toimivalta ohjeistolta johtamiseenkin ja miksei ihan jokaiselle organisaation jäsenelle. No, tuon fyysisen läheisyyden ja hellyyden kanssa kannattaa työpaikalla olla pidättyväinen.
Listasta voisi tulla loputon, mutta nostan tähän kolme johtamisen peruspelin keskeistä pointtia: yhteinen strategia, kirkkaat perustehtävät ja tasapuolinen vuorovaikutus.
Strategia määrittää olemassaolon tarkoituksen (missio), suunnan johon mennään (visio) ja suunnitelman etenemisestä (prosessit ja projektit).
Jokaisen organisaation jäsenen pitää tietää kristallinkirkkaasti oman perustehtävänsä. Siis mitä hänen tulee tehdä ja miksi – mikä on hänen panoksensa kokonaisuuteen.
Edellä mainitut voidaan saada toimimaan vain hyvällä vuorovaikutuksella. Joka suuntaan, ei yksipuolisesti vain johdolta johdettaville. Hyvän vuorovaikutuksen ytimessä on läsnäolo, luottamus ja avoimuus.
Kun peruspeli on kunnossa, voin se päälle rakentaa kaikkea uutta, hienoa ja ihanaa.
Kirjoittaja kokee peruspelin sisäistämisen olevan itselleen tärkein johtamisoppi vuosikymmeneen
Puhelin on kuollut
Puhelin on myyjälle kuollut viestintäväline. Luurin tuhoon on monta syytä. Kerron tällä videolla, miksi puhelinta ei kannata enää käyttää ja lopussa esitän, miten kannattaa jatkossa toimia.
Katso video alta.
Käytän puhelinta niin vähän kuin mahdollista. Minulla on siihen bisnesperusteet mutta osa toki on henkilökohtaisia ja henkisiä.
Tein tämän ehkä vähän raflaavaväitteisen videon kahdesta syystä. Ensinnäkin haluan selittää ihmisille, miksi juuri minulle on ihan turha soitella. Toiseksi haluan auttaa niitä lukuisia hyvää tarkoittavia puhelinmyyjiä, jotka kokevat työnsä muuttuneen koko ajan vaikeammaksi.
Mennään aluksi syihin, miksi puhelimeen vastataan yhä harvemmin.
Olen keskustellut monen johtajan kanssa puhelimeen vastaamisesta. Valtaosa heistä on sanonut, ettei vastaa milloinkaan heille tuntemattomiin numeroihin ja hyvin harvoin tuntemiinsakaan.
Miksi?
Koska päivät ovat täynnä kohtaamisia ihmisten kanssa. Silloin olisi todella epäkohteliasta vastailla kesken kaiken puhelimeen. Kohtaamisten välissä taas pitää hoitaa viestintää ja valmistella seuraavia kohtaamisia. Myös edellisissä kohtaamisissa sovitut tehtävät pitää hoitaa. Ei vain yksinkertaisesti ole aikaa vastailla puheluihin, joiden tarkoitusta ei etukäteen tiedä.
Ihmiset ovat myös alkaneet ymmärtää, että keskeytykset pilaavat keskittymisen. Siksi puhelin on pistetty vähintään äänettömälle ja muidenkin viestintäkanavien ilmoitukset sammutettu.
Eräs suuren yrityksen johtaja sanoi minulle aika jyrkästi:
Johtaja, jolla on aikaa vastailla tuntemattomien soitteluihin, on täysin turha, koska hän ei keskity ydintehtäviinsä!
Toiseksi puhelinmyyjät ovat tuhonneet aktiivisuudellaan bisneksen itse itseltään. Random myyntipuheluita tulee päättäjille joka päivä niin paljon, että veisi tunteja vastata niihin kaikkiin. Jos joskus harvoin erehtyy vastamaan, se tuskin koskaan on vastaajalle mitenkään hyödyllinen.
Kolmanneksi huonot puhelinmyyjät pilaavat maineen kaikilta. Joiltakuilta menee minuuttitolkulla päästä asian ytimeen. Muistutus puhelinmyyjille: Jos et kykene ensimmäisen kymmenen sekunnin aikana kiteyttämään asiakashyötyä, olet menettänyt pelin.
Neljänneksi ja ehkä pahimpana tulevat huijarit. Näiden määrä on koko ajan lisääntynyt ja heistä on tullut taitavampia ja härskimpiä. Kun erehdyt vastaamaan pariin epämääräiseen kysymykseen kyllä, alkaa perusteeton laskutus.
Viidentenä syynä on tekninen kehitys. Ennen koronan tuomaa etäaikaa, oli harvalla valmiuksia videoetäkokouksiin. Nykyään lähes kaikki päättäjät – ainakin minun tuntemani – toimivat ihan luontevasti Teamsillä tai Zoomilla. Vuorovaikutus ja luottamuksen rakentaminen on niin paljon helpompaa, kun näkee ilmeet ja eleetkin. Luottamuksen rakentaminen on etäkokousvälineillä myös myyjille parempi luottamuksen rakentamisen vuoksi. Siis, jos hallitsee luottamuksen rakentamisen. Jos ei hallitse, on aika surkea myyjä.
Itse olen kokenut nuo kaikki yllä olevat. Siksi en vastaa milloinkaan puheluihin, joita ei ole ennalta sovittu tai joita ei löydy puhelinmuistiostani. Puhelimeni hoitaa karsinnan automaattisesti; tuntemattomien numeroiden soitot eivät näy minulle lainkaan. Ne siirtyvät suoraan vastaajaan, jonne harvoin kukaan jättää takaisinsoittopyyntöä.
Ehkä menetän tällä jonkin hyvän bisnesmahdollisuuden, mutta en muista yhtään hyödyllistä puhelua saaneeni ainakaan muutamaan sataan viime puheluun.
Miten siis myyjän kannattaisi toimia tässä puheluiden jälkeisessä ajassa?
Yksi: Lopeta häiritsevä soittelu. Käytä se aika järkevämmin.
Kaksi: Tee hieman taustyötä ja etsi se kanava, johon tavoittelemasi henkilö reagoi.
Kolme: Laita vaikuttavuutesi kuntoon etäkokouksia varten. Ääni, kuva, valaistus, yhteys ja tekniikan hallinta. Näistä olen puhunut muissa videoissani paljonkin.
Neljä: Tee oma tavoitettavuutesi mahdollisimman helpoksi. Modernit lähes ilmaiset ajanvaraussovellukset mahdollistavat sen, että asiakkaasi löytää sinut juuri silloin kun haluaa ja sillä kanavalla kuin hän haluaa. Jopa puhelimella.
Myyntityö on helpompaa, vähätöisempää ja tuloksellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kun vain ymmärtää, miten se kannattaa tehdä muuttuneessa maailmassa.
Katso vaikka, miten helppoa minun kanssani on sopia myyntikohtaaminen. Tässä on linkki, josta näet toimivan esimerkin.
Jos et usko, sovi aika kalenteristani ja näytä sinulle ilmaiseksi ja sitoumuksetta, miten tämä kaikki tapahtuu.
Vaikuttavuustakuulla!
[ult_dualbutton btn_border_style=”solid” btn_color_border=”#ffffff” btn_border_size=”2″ button1_text=”Tilaa etävalmennus” icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Ftuote%2Fcxo-etavaikuttaja-verkkovalmennus%2F|||” btn1_background_color=”#004fe3″ icon=”Defaults-laptop” icon_color=”#ffffff” icon_align=”right” button2_text=”Ollaan yhteydessä” btn_icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Fyhteys%2F|||” btn2_background_color=”#004fe3″ btn_icon=”Defaults-headphones” btn_icon_color=”#ffffff” btn2_icon_align=”left” divider_text=”tai” divider_text_color=”#004fe3″ divider_bg_color=”#ffffff” btn1_text_color=”#ffffff” btn2_text_color=”#ffffff” btn1_heading_style=”font-weight:bold;” btn2_heading_style=”font-weight:bold;”]
Kun tilaat valmennuksen, anna verkkokaupassa koodi “niksinurkkaaja“, niin saat 20 % alennuksen. Tarjous on voimassa vain viidelle ensimmäiselle tilaajalle rajoitetun ajan.
Ääni osana vaikuttavuutta – se välittää tunnetiloja
Oivalsin tilaisuudessa äänen merkityksen – sen voiman siirtää tunnetilojamme, myös niitä tiedostamattomia. Aito tunne kun tarttuu ympärillä oleviin. Sekä hyvässä ja pahassa, niin kuin moni meistä omakohtaisesti tietää. Aito innostus tarttuu ja pahaa oloaan on vaikea peitellä. Silloin kun sanat ja sävy ovat keskenään ristiriitaisia, sävy voittaa – pelkät sanat eivät riitä vakuuttamaan. Samanlaisuutta vaikuttamisen taitoon löytyi paljon. Ne kumpuavat ihmisen sisältä, olemisesta enemmän kuin tekemisestä ja niitä voi myös kehittää. Ne vastaavat kysymykseen ”miten”, kun asiasisältö (”mitä”) on jo hallussa. Ne ovat niitä asioita, joilla kuka tahansa voi erottua edukseen – kun vaan tietää miten. Muutos lähtee tiedostamisesta.
Kouluttaja Roni Malisen arvomaailma ja halunsa auttaa ihmisiä äänen kehittämisessä teki vaikutuksen. Hän havainnollisti meille, miten henkilökohtainen ”äänikoneemme” toimii ja mieleen jäi myös hauskoja harjoituksia – ammumiselta tai kurlaukselta kuulostavia harjoitteita.
Ääntänsä voi kuka tahansa kehittää
Tilaisuuden jälkeen kävin jututtamassa äänenkäytön huippuammattilaista, Business FM:n samettiäänistä, laulunopettaja Roni Malista. Löysimme heti yhteisen sävelen. Hän kutsui meidät Business FM aamulähetykseen keskustelemaan vaikuttamisen taidosta. Pyysimme Ronin vieraaksemme syksyn ensimmäiseen Vaikuttamisen taito -koulutukseemme avaamaan äänenkäytön saloja ja antamaan vinkkejä.
Henkilökohtaiset vinkit äänesi, ja muiden vaikuttavuutesi osa-alueiden kehittämiseksi
Palaute, jonka saimme koulutukseen osallistujilta, vakuutti meidät lopullisesti. Missä muualla voi saada henkilökohtaisen palautteen omasta äänestään ja vinkit sen kehittämiseksi? Toki osallistujat saavat henkilökohtaisen palautteen ja vinkkejä oman vakuuttavuutensa kehittämiseksi myös vaikuttavuuden muilta osa-alueilta. Luulenpa, että jo entuudestaan ainutlaatuinen vaikutusvoimakonseptimme profiilityökaluineen ja vaikuttamisen taito -peleineen sai yhden syventävän osion. Ja kouluttajaverkostomme laajeni aivan upealla tyypillä.
Toni Hinkka
P.S. Roni Malinen on lupautunut avaamaan äänenkäytön saloja myös muissa syksyn vaikuttamisen taito koulutuksissamme. Koulutuspäivät löydät täältä.
#vaikuttamisentaito #ääni #vaikuttaminen #viestintä #vuorovaikutus #tunteensiirto #viestintä
Videohaastattelussa saat vastauksen mm.:
- Miksi tunteisiin vaikuttaminen on suoranainen supervoima?
- Miten tunnevaikuttamista voi kehittää?
- Missä tunneasioissa voi mennä pahiten metsään?
Katso 2 min 59 sekunnin video alta. Sisältää tekstityksen.
Olkoon vaikutusvoima kanssasi!
Toni, vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Mieti mikä on päätehtäväsi ja varmista, ettei siihen kohdistu tarpeetonta ulkopuolista häiriötä.
Kuuntele, miten Pukki oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen. Aikaisemmat kirjoitukset löytyvät täällä aiemmin julkaistuista blogeista.
24. Aitous – Luotettavuus
Olemme käsitelleet aiemmissa luvuissa aitouden osa-alueista luonnollisuutta (luku 8) ja rehellisyyttä (luku 16). Nyt pureudumme luotettavuuteen.
Luotettavuus voidaan nähdä lupausten pitämisenä ja toisaalta ennustettavuutena.
”Pidä mitä lupaat ja lupaa vain mitä voit pitää”, kuuluu vanha elämänohje. Lupausten pitäminen korreloi vahvasti henkilön kunniakäsityksen kanssa. Mitä korkeampi kunniamotivaatio, sitä vaikeampaa on jättää luvattu tekemättä. Pahimmillaan tämä aiheuttaa sitä, että tehdään hölmöjäkin asioita, kun on kerran tullut luvattua.
Toimiva toimintaohje voisi olla se, että lupaat aina olettamaasi varovaisemmin. Jos arvioit asian kestävän viisi päivää, lupaa seitsemässä ja yllätä toinen positiivisesti vaikka olisitkin ylittänyt oman arviosi päivällä. Toki on paljon asioita, joissa lupauksessa pitää olla tarkka. Jos vaikka juna tulee ja menee asemaltasi varttia sovittua aikaisemmin, voi hieman harmittaa.
S-ryhmän entinen pääjohtaja Arto Hiltunen kirjoitti suositun kirjan johtamisen taito (Sanoma Pro, 2014). Kysyin häneltä kerran tavatessamme, mikä on hänen paras neuvonsa johtamiseen ikinä. Arto vastasi: ”Ole johdonmukainen ja ennustettava”. Hänen mukaansa johdettavien pitäisi kyetä varsin luotettavasti ennustamaan johtajansa päätöksentekoa.
Johdonmukaisuutta ei pidä käsittää väärin. Jos toisesta pystyy ennustamaan, että hän pettää aina tai jättää hommansa tekemättä, ei se karismaa kasvata. Arvaamattomuudestakin voi olla hyötyä, mikäli pystyy yllättämään positiivisesti.
Äärimmäisen luotettavaa viikkoa!
Toni Hinkan kirjoittama Joulupukin johtamispaja sisältää 24 hauskaa tarinaa Joulupukin kommelluksista ja siitä, mitä hän on jokaisesta kommelluksestaan oppinut.
CxO Academy -sarjaan kuuluva tietokirja julkistetaan Tuusulan Tietokirjapäivässä 28.11.2015 Kokoushotelli Gustavelundissa.
Lue lisää kirjasta! Kirjaa voi ennakkotilata jo nyt; kirjat annetaan postin kuljetettavaksi 27.11.2015. Kirjaa on mahdollisuus räätälöidä esimerkiksi yrityslahjaksi!
Reino Myllymäki
Uusi ryhmä innostuneena vaikutusvoiman elinikäiseen harjoitteluun
– vaikutusvoimakoulutus: käynnissä harjoittelu ja palaute karisma -pelin avulla –
Ryhmä oman vakuuttavuutensa kehittämisestä kiinnostuneita oli päättänyt tarttua härkää sarvista ja osallistua CxO Vaikutusvoima™ -koulutukseen. Intensiivinen ja keskusteleva koulutuspäivä 23.11. tuotti heille joukon omakohtaisia ahaa-elämyksiä kunkin vaikutusvoiman ilmenemisestä, vahvuuksista ja kehittämismahdollisuuksista.
Analyysi lähtötilanteesta tuotettiin osallistujille CxO Vaikutusvoima™ -profiilin avulla. Ennen kurssia jokainen oli työstänyt itsearvion sekä pyytänyt 360 -palautetta taustayhteisöistään. Profiilien tuloksista, osin yllättävistäkin, sekä kurssipäivän harjoituksista saatiin hyvät suuntaviitat vahvuuksien tunnistamiseen ja tärkeimpien harjoittelukohteiden valintaan. Valinnassa painotettiin sitä, että kehitystä ei suunnata vain heikoiksi koettuihin ominaisuuksiin. Omia vahvuuksia edelleen harjaannuttamalla on mahdollista saavuttaa sellaista erinomaisuutta, jolla oma persoonallinen vakuuttavuus on huippuluokkaa.
Vaikutusvoimakoulutus koettiin rohkaisevana ja innostavana, mikä todella motivoi vaikuttavuuden jatkuvaan tarkkailuun sekä harjoitteluun. Aiheen kattava käsittely soveltavalla otteella todettiin onnistuneeksi. Osallistujien palautteista kokonaisarvosanojen keskiarvoksi muodostui 4,8 (asteikolla 1-5).
Kurssin loppusanoina kerrattiin vaikutusvoiman kehittämisen sääntö numero 1:
Mestari harjoittelee aina.
– iloinen ja vaikuttava joukko päivän jälkitunnelmissa –
Ari Siljander
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Integer tincidunt lorem id quam tristique, in convallis diam tempus. Aliquam ligula mi, iaculis vitae aliquet id, blandit fermentum turpis. Curabitur non enim quis ante tincidunt laoreet. Aliquam mattis a leo vel auctor. Vivamus pretium ut ante sed vestibulum. Phasellus eu urna at metus accumsan malesuada. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Nunc vitae porta urna.
Sed consequat rutrum nulla, eget tincidunt nulla consectetur a. Duis suscipit, nulla eu vulputate convallis, justo felis dictum nunc, non efficitur metus metus nec eros. Maecenas cursus auctor arcu, ut commodo diam ullamcorper nec. In vestibulum, nunc in feugiat placerat, dui sem porttitor orci, quis efficitur risus arcu consectetur leo. Vivamus pellentesque sapien a dolor blandit egestas. Suspendisse vestibulum neque eget mollis consectetur. Quisque ac ultricies odio, eu semper dolor. Mauris odio augue, facilisis in velit nec, sodales laoreet arcu. Duis magna risus, pretium nec justo sit amet, dictum semper augue. Vivamus est orci, accumsan in sapien et, ultricies euismod arcu. Nunc feugiat iaculis nisi sed finibus. Aenean bibendum dictum eros in luctus. Pellentesque vitae nisl ac libero ultricies vestibulum. Morbi dictum leo vitae quam dictum, in suscipit ipsum mattis. Aliquam ac ligula dui.
Suspendisse eget orci diam. Integer luctus tristique arcu sed maximus. Etiam luctus tempus quam, quis luctus justo facilisis non. In iaculis est mi, quis lacinia purus porttitor eget. Etiam vitae maximus lorem. Nam sit amet odio ac leo dictum pharetra. Maecenas ut lacinia nisi. Pellentesque eleifend ex felis, ut euismod neque eleifend at. In eu odio malesuada, fringilla turpis sed, volutpat risus. Sed at velit vel augue fermentum tristique. Quisque eget tortor ac lectus porta dignissim. Mauris quis scelerisque lorem. Maecenas pellentesque tempus tempus.
Etiam cursus scelerisque neque. Morbi vitae viverra tortor. In id turpis id quam laoreet gravida. Etiam et nunc quis mi eleifend dapibus. Aenean ac est sapien. Integer venenatis tempor odio in tempus. Vivamus et nibh viverra, vehicula nulla eu, gravida ante. Morbi faucibus porttitor mi, sed eleifend nunc fringilla ut. Nunc eget metus molestie, dapibus velit ac, tempor ex. Morbi sed libero eget nunc hendrerit tincidunt. Suspendisse ut felis sagittis, molestie dui sed, sagittis tellus. Cras pharetra, nisl eget tincidunt semper, eros felis tincidunt nulla, ut ullamcorper massa risus vitae lacus.
Seurasin Uuden Musiikin Kilpailun alkueriä ja semifinaaleja satunnaisesti mutta finaalia sitäkin tarkkaavaisemmin. En ollut kuullut Sandhjaa aikaisemmin ja kun kuulin kappaleen finaalissa, päästin jonkin spontaanin mutta ei-kannustavan ja -kunnioittavan äännähdyksen.
Hieman jäi harmittamaankin Saara Aallon ties kuinka mones kakkossija. Silti Saaran kappale ei oikeastaan ollut juurikaan Sandhjan kappaletta parempi tai kummoisempi.
Kun Sandhjaa olen sitten kilpailun jälkeen kuullut soimassa radiossa, esitys on kerta kerran jälkeen kuulostanut paremmalta. Pelottaa, sillä kummasta on kysymys:
- Sandhjan kappale on oikeasti hyvä ja siksi se, vaikken sitä aluksi tykännytkään, kuulostaa koko ajan paremmalta.
- Sandhjan kappale kuulostaa koko ajan paremmalta, koska Eurovision laulukilpailut lähestyvät, toivon Suomen menestyvän niissä ja Suomea edustaa Sandhja.
Pelkään vuosien euroviisukokemuksella jälkimmäistä. Kun siihen lisätään etukäteishehkutus ja juontajien kommentit ennen ratkaisevaa esitystä, ilmiö saavuttaa kliimaksinsa hipoen toiveajattelua.
Kuinkahan usein tällaiseen törmää yritysmaailmassa? Joskus sen huomaa helposti, kun kehutaan tai puolustetaan viran puolesta ratkaisua, joka ei ole kelvollinen, on kallis tai pahasti myöhässä. Tähän syyllistyvät arvovaltaisetkin tahot.
Oikeasti onnistuminen ei ole meidän toiveistamme kiinni – vaan teoistamme.
Pari viikkoa sitten kirjoitin siitä, miten voit laatia oman käyttöohjeesi (lue tästä). Samalla Mentoroiva Johtaja -kurssilla mietimme myös, miten asian voi ottaa pomon kanssa puheeksi. Hyväilmapiirisessä yhteisössähän tämä ei ole mikään ongelma, kun avoin vuoropuhelu on normaalitila. Ikävä kyllä on paljon yhteisöjä, joissa ei ole totuttu tällaisista asioista puhumaan.
Tässä on kurssimme ideoima lista:
- Anna pomolle kiitosta silloin, kun hän sattuu toimimaan oikein. Hän ehkä ymmärtää, että kun kiitosta ei tule, että silloin on jotain vialla. Toisaalta, kun viljelee kiitosta, jää tilaa kritiikillekin.
- Kerro suoraan ja anna esimerkki: ”Kun johdat minua näin, silloin motivoidun tekemään parhaani. Kun taas johdat noin, silloin en saa itsestäni parasta irti.”
- Hyödynnä profilointityökaluja, jotka auttavat asian esille ottamisessa ja keskustelun jäsentelemisessä (katso tästä esimerkkejä profiloinneista).
- Hyödynnä kehityskeskustelut. Valmistaudu esittämään oman tarpeesi mukaisia asioita vaikka niitä ei valmiissa sisällysluettelossa olisikaan.
- Älä lykkää asian esiintuontia – kynnys vain kasvaa ajan kanssa.
- Esitä asiat keskustelun jälkeen myös kirjallisesta – tämä varmistaa, että asiat on ymmärretty samalla tavalla ja että ne eivät unohdu.
Pomon puheille mars!
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen. Aikaisemmat kirjoitukset löytyvät täällä aiemmin julkaistuista blogeista. Laajemmin ja syvällisemmin asiaa on käsitelty uutuuskirjassa: Karisma – 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta (lue lisää).
28. Tunneäly – Sosiaaliset taidot
Olemme käsitelleet aiemmissa luvuissa tunneälyn osa-alueista itsetuntemusta (luku 6), itseohjausta (luku 14) ja sosiaalista ymmärrystä (luku 22). Nyt pöydällä ovat sosiaaliset taidot, joilla äly ja tunne pannaan töihin, tuottamaan haluttua tulosta (Lähde: Consortium for Research on Emotional Intelligence in Organizations).
Sosiaaliset taidot kolahtavat kolmeen laariin: suunnan näyttäminen, toimintaedellytysten luonti ja etenemisen varmistaminen. Tämähän on kovin yksinkertaista, eikö totta? Katsotaanpa vähän tarkemmin.
Suunnan näyttäminen koostuu muutoksen johtamisesta ja innostavuudesta. Tehokas muutoksen johtaminen edellyttää muutostarpeen tunnistamista ja viestimistä, muutoksen esteiden poistamista, joukkojen kokoamista muutoksen toteuttamiseksi ja muilta odotettavan muutoksen mallintamista. Tämähän vaikuttaa kovasti manageroinnilta, ja sitä totisesti tarvitaan muutosjohtamisessa. Se vain ei riitä, sillä muutokseen tarvitaan energiaa, ja siinä innostavuus pannaan koetukselle. Karismaattinen ihminen astuu johtamaan, kun sitä tarvitaan, asemasta riippumatta. Hän johtaa esimerkillään ja luo intoa yhteiseen tavoitteeseen ja tarkoitukseen.
Toimintaedellytysten luonnissa keskeistä ovat yhteistyön ja kehittymisen tukeminen ja yhteyksien luonti. Yhteistyön tukemisen peruspilareita ovat osallistaminen, yhteistyöhengen ja keskinäisen kunnioituksen edistäminen, tehtäväfokuksen ja ihmissuhteiden tasapainotus, ja tehokas, avoin vuoropuhelu. Kehittymisen tukemisessa keskeistä on yksilöiden kehitystarpeiden tunnistaminen, heidän valmentamisensa, ja asiallisen palautteen ja tunnustuksen antaminen. Karismaatikot osaavat myös luoda johdettavalle ryhmälleen uusia yhteyksiä, sekä ilmiselvästi tavoitteisiin liittyviä että epävirallisia.
Etenemisen varmistamisessa on kaksi näkökulmaa, vakuuttavuus ja ristiriitojen käsittely. Vakuuttavuus koostuu monista ulottuvuuksista. Taitava suostuttelu, draaman kaaren hallinta, oman esityksen sovittaminen kuulijakunnan mukaan, tunnevihjeiden huomioiminen ja vaikeiden asioiden mutkaton käsittely ovat karismaattisen ihmisen tunnusmerkkejä. Hän hallitsee ristiriitatilanteet tahdikkaasti, tunnistaa konfliktiriskit ja estää niiden eskaloitumisen, rohkaisee avoimeen vuorovaikukseen ja luo win-win-ratkaisuja.
Äärimmäisen sosiaalisesti taitavaa viikkoa!
Ps. Karisma – 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta on nyt myynnissä täällä (julkaistu 4.6.2015)
“Niin on, jos siltä näyttää”, erään suuryrityksen tietohallintojohtaja tapaa sanoa. Sanonta on peräisin Urho Kekkosen vuonna 1975 tekemän taideteoksen nimen kautta italialaisen Luigi Pirandellon näytelmästä “Cosi è (se vi pare) – So It Is (If You Think So)”, joka julkaistiin suomeksi vuonna 1917.
Jokainen meistä tietää, että asiat eivät ole aina sitä, miltä ne näyttävät. Silti tuo sanonta sisältää ajattelemisen aihetta.
Tapauksia, joissa todellinen tilanne on jotain muuta miltä näyttää, on kirjallisuudessamme lukemattomia. Agatha Christien Hercule Poirot -tarinat eivät oikeastaa muuta olekaan ja sama pätee Michael Connellyn Harry Bosch -tarinoihin. Näissä dekkareissa poliisi sortuu usein siihen, että uskoo asioiden olevan sitä, miltä ne näyttävät.
Myös arkielämässä asioiden todellinen tila poikkeaa usein ulkopuolisen ensivaikutelmasta. Voi olla, että vaikkapa kehityshankkeen tai IT-palvelujen kuntoon laittamisessa on tehty suuri ja perustavaa laatua oleva oikeansuuntainen ponnistus, joka ei näy vielä kaikilta osin käytännön toiminnassa ja vielä vähemmän asiakkaiden mielikuvissa. Viimeksimainitut kun saattavat laahata jopa vuosia vanhoissa kokemuksissa, eivätkä perustu asioiden oikeaan tilaan.
Joskus kokemukset kannetaan mukana edellisistä työpaikoista tai vedetään muista firmoista, jolloin mahdollisuuskin, että ne perustuisivat todelliseen tilanteeseen, on pieni.
Oma lukunsa ovat hankkeet, joissa on osanottajien mielestä “hyvä pöhinä päällä”, vaikka ulkopuolisten mielestä hankkeissa ei tapahdu mitään – ainakaan oikeansuuntaista.
Niinpä asioiden kuntoonlaittajien pitääkin pitää huolta siitä, että asioiden todellinen hyvä tila näkyy myös asiakkaille ja muille avainhenkilöille. Se merkitsee tiedottamista, projektiviestintää, hissipuheita ja management by walking/coffee cup -toimintaa.
Jotta asiat näyttäisivät siltä, mitä ne ovat.
Vanhempi mentori Kai Tihilä puhuu CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudessa keskiviikkona 29.10.2014 klo 8.30 alkaen otsikolla Raportointi – Juhlaa vai arkea? Pitääkö raportoinnin olla hien pintaan nostava ja yli-inhimillisiä suorituksia vaativa suoritus? Jos näin on, kuinka varmistetaan, että lopputulos on ainakin vaivan arvoinen? Voisivatko asiat olla myös toisin?
Kai Tihilä on CxO:n taloushallinnon asiantuntija, joka on aamiaistilaisuuksien esityksistään aina saanut erinomaista palautetta. Kannattaa siis tulla kuulemaan!
Tilaisuus on veloitukseton mutta osanotto edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittaudu tapahtumakalenterimme kautta!
Reino Myllymäki
Suomalaisen Johtamisen Päivillä 9.-10.6.2014 julkistettiin Vuoden Mentori 2014. Vuoden mentori, suomalaisen johtamisen puolestapuhuja ja parantaja, on kokenut ja esikuvaksi kelpaava henkilö, joka sekä siirtää kokemustaan ja osaamistaan kokemattomammille että käyttää asemaansa hyväkseen niin, että muut voivat menestyä.
Vuoden Mentoriksi 2014 valittiin Anssi Vanjoki. Valintaperusteiden mukaan “Hän ei ole jäänyt laakereillaan lepäämään näyttävän Nokia-uran jälkeen, vaan antaa asiantuntemuksensa, suhteensa ja tukensa jälleen uusiin, vielä oraalla oleviin yrityksiin, jotka ovat matkalla menestykseen. Hän on jakanut osaamistaan useissa johtajuutta käsittelevissä esiintymisissä, opettajana yliopistolla sekä tukee suurta joukkoa nuoria yrityksiä kohti menestymistä. Hän on toiminut myös mentorina ja mentoroinnin puolestapuhujana.”
Vuoden Mentori 2014 -valinnan tekivät Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja Tapani Ruokanen, edellinen Vuoden Mentori, CxO Mentor Oy:n johtava mentori Reino Myllymäki ja johtamisaktivisti Toni Hinkka, joka on myös CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja. Loppusuoralla oli parisenkymmentä hyvin ansioitunutta suomalaista johtajaa ja johtamisen puolestapuhujaa.
Anssi Vanjoen kiitospuheen Suomalaisen Johtamisen Päivillä luki edellinen Vuoden Mentori Reino Myllymäki: Olen hyvin otettu siitä, että osallinen on langennut tällainen huomionosoitus. Olen onnellinen siitä, että johtamista arvostetaan ja kehitetään Suomessa. Johtamisessa haluaisin ohjeistaa erityisesti nuoria: kukaan ei ole johtajaksi syntynyt, johtajaksi kasvetaan ja johtajaksi tulee myös haluta. Johtamisen kehitystaipaleella on ensiarvoisen tärkeää se, että saa johtamisen mallia muilta. Kokeneilla ja kokemattomilla täytyy olla mahdollisuus vaihtaa kokemuksia johtamisesta. Johtaminen on yleensä ihmisten yhteistä tavoitteellisuutta. Silloin on tärkeää, että keskitytään erityisesti siihen, että ihmisten välistä toimintaa ymmärretään, ymmärretään kunkin roolit ja osataan tarvittaessa myös olla itse johdettavana. Kiitos!
Lämpimät onnittelut Anssi Vanjoelle!
Reino Myllymäki
Vuoden 2014 tuomaristossa ovat Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja Tapani Ruokanen, edellinen vuoden mentori CxO Mentor Oy:n johtava mentori Reino Myllymäki ja johtamisaktivisti Toni Hinkka, joka on myös CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja.
Monet tärkeimmistä opeistamme tulevat, ikävä kyllä, rajujen pysäyttävien kokemusten kautta. Joskus voi toki oppia jotain myös toisten kokemuksista. Tässä vuoden tilinpäätös ja miten aion olla parempi ja armollisempi ensi vuonna. Toivottavasti tästä tarttuu jotain positiivista sinunkin kasvuusi.
Ensimmäinen opetus – bändi, jossa olemme enemmän kuin sooloiluidemme summa
Vuoden takainen vuodenvaihde. Läheisin kollegani, jonka kanssa olin tottunut jakamaan asioita päivittäin, lähti muihin hommiin. Oma työnkuvani muuttui hetkessä, kun piti ottaa haltuun ne kaikki asiat, jotka hän oli hoitanut.
Tämä ei ollut kuitenkaan raskainta. Suurin muutos oli päivittäisen keskustelukumppanin poistuminen. Ei ollutkaan ketään, jolle kertoa tapahtumista ja tekemisistä. Ei ketään, jonka kanssa pystyi pölyttämään ideoita ja ajatuksia. Suuri ahdistus ja yksinäisyyden tunne.
Mitä opin tästä ja itsestäni: Minulle on erittäin tärkeää, että voin olla välittömässä keskustelukosketuksessa toisten ihmisten kanssa. Sellaisten ihmisten kanssa, joilla on sama päämäärä. Sellaisten, joihin saan yhteyden silloin, kun ajatukset jäävät pyörimään tyhjänä kehää. Tässä ei ystävätkään voi auttaa. Heillä on omat työnsä eikä heitä voi joka päivä vaivata minun työ- ja tunneasioillani. Yksin aivoni eivät toimi enkä saa juuri mitään aikaan.
Miten ratkaisen tämän ongelmani? Etsin, tiedustelen ja tunnustelen, kunnes löydän ihmisen tai ihmisiä, jotka täyttävät tämän tyhjyyden. Tarvitsen ihmisiä, jotka ovat samaan aikaan ystäviä ja kollegoita. Seuraan välillä ihaillen sellaisia bändejä, joissa tämä tuntuu onnistuvan. Esimerkiksi JVG on kiinnittänyt huomioni tällaisesta symbioosista heidän julkisen viestintänsä perusteella. Sooloartistius ei minua kiinnosta, vaikka soolokeikka silloin tällöin voi olla ihan mukavaa vaihtelua.
Riskianalyysi: Etsin liian innokkaasti, tarraudun ja pelotan intensiivisyydelläni. Hyvän vuorovaikutuksen lisäksi pitää osata myös soittaa tai toisinpäin: hyvä ammattitaito ei yksin riitä.
Miten hallitsen riskit? Puhun (ja kirjoitan) tästä avoimesti. Hyväksyn, arvostan ja vaalin myös sellaisia suhteita, jotka eivät täytä kaikkia toiveitani. Voihan artisti tehdä monenlaista keikkaa erilaisissa komboissa. Jostain voi sitten muodostua jotain syvempääkin.
Toinen opetus – Mitä en halua kiikkustuolissa katua
2020 ensimmäinen ja toinen kvartaali. Tammikuussa eräänä perjantaina tunnin sisällä kaksi lähes identtistä puhelinsoittoa. Isäni ja anoppini siirrettiin saattohoitoon. Miten kerromme lapsillemme? Maaliskuun lopussa kymmenen päivän välein suru-uutinen. Miten kerromme lapsillemme?
Huhtikuussa kuuden päivän välein hautajaiset. Loppukevät asioiden järjestelyä, perunkirjoituksia, byrokratiaviidakossa haahuilua ja uuden elämänjärjestyksen opettelua. Paljon sellaisten asioiden pohdintaa, joissa työ ei näytellytkään pääroolia.
Mitä opin tästä ja itsestäni? Kun elämä pysähtyy, sillä mitä on työssä saanut aikaan ja mitä löytyy pankkitililtä, on hyvin vähän merkitystä. En muistele isääni hänen yrittäjyydestään, titteleistään ja omaisuudestaan. Muistelen hänen tukeaan, oppejaan, läsnäoloa, saatavuuttaan ja rakkauttaan – turvaa, mitä hän minulle tarjosi. Vain niillä on muistoissani merkitystä. Tiedän, että vaimoni ja lapseni ajattelevat samoin isästäni ja Mummosta. (Isäni täyttäisi juuri tänään 80 vuotta).
Miten toimin jatkossa? Itseni toteuttaminen työni kautta on minulle erittäin tärkeää. Vaikka rahaakin tarvitaan perheelleni, tuo työ minulle ennen kaikkea merkitystä. Se, että voin auttaa suurta joukkoa ihmisiä ja ratkaista lähes mahdottomia pulmia, tuottaa suurta mielihyvää. Jatkossa tämä ei saa tapahtua minulle kaikkein rakkaimpien kustannuksella. Ei enää yliväsynyttä ja poissaolevaa isiä iltaisin.
Riskianalyysi: Minussa on pahasti ylisuorittajan vikaa. Täysillä tai ei ollenkaan. Tavoittelen ylilaatua, jota kukaan ei huomaakaan. Överiyrittämistä, joka sitten menee laukaksi. Saatan myös vaikuttaa toisinaan yhtä vaativalta muita kohtaan, vaikka sille ei olisi mitään erityistä tarvetta.
Miten hallitsen riskit? Teen seinätaulun itselleni, jossa lukee ”Tämä on jo riittävän hyvä!”. Kerron tästä piirteestäni myös muille. No, he varmaan sen jo tietävätkin, mutta julkipuhuttuna se ei ole enää tabu. Tärkeämpää on se, että pyydän heitä sanomaan minulle, kun alkaa näyttää siltä, että taas Toni hieroo täydellistä sitä koskaan saavuttamatta.
Ei tätäkään kirjoitusta tarvitse seitsemää kertaa oikolukea ja editoida. Kaksi kierrosta riittää. Muistan miettiä ainakin kolme kertaa, ennen kuin esitän lisäparannusehdotuksia toisten tekemiseen. Anteeksi, en minä pahalla ole tarkoittanut, olen vain täydellistä tavoitellut sinunkin hyödyksesi. Hymiö.
Kolmas opetus – Älä yritä väkisin onnistua sellaisessa, mikä ei voi onnistua
Tämä on kaikista uusin opetukseni. Tuntuu myös yhdeltä voimakkaimmista, koska en ole ehtinyt tätä vielä työstää loppuun asti. Työstänpä sitten tekstiin.
Lapsuudenkodissani oli (lanka)puhelin. En muista siihen juurikaan puhuneeni. Joskus minut pyydettiin puhelimeen, mutta ne keskustelu jäivät lyhyiksi. Murahtelin vain yksittäisiä sanoja vastaukseksi. Eipä pyydelty poikaa jonkin ajan kuluttua enää jutustelemaan. Jos taas soitin jollekulle, oli se lähinnä jonkin tapaamisajan ja -paikan sopimista. Juttelut ja keskustelut hoidettiin sitten kasvokkain. Siitä olen aina nauttinut.
Kasvoin aikuiseksi. Muutin armeijan viemänä Helsinkiin, Lappeenrantaan ja Hämeenlinnaan. Matkapuhelimenkin hankin. Aluksi sellaisen salkun kokoisen. Silloin oli minuuttihintakin aika korkea, mutta minun laskuni olemattomia.
Armeijauran perua on myös kuulovamma. Vastenmielisestä puhelinpuhumisesta muodostui paniikintunteinen kidutushetki. Molemmille osapuolille, koska ärtymykseni tarttui.
Vaikka nykyisin kuulen tekniikan kehityttyä kuulolaitteen avulla paremmin, ei puhelinkammo ole lieventynyt. Itse asiassa se tuntuu vain pahenevan vuosi vuodelta. Mörkö kasvaa.
Moni kannustaa minua, että osaan puhua kovinkin sujuvasti, myös puhelimessa. Niin varmaan osaankin. Ongelman ydin on ihan jossain muualla. Jos vaikka soitan jollekulle ja hän ei heti pysty vastaamaan, menee minulla seuraavat tunnit sitten vastasoittoa odotellessa, puhelinta luurit päässä tuijotellessa. Kykenemättä keskittymään mihinkään muuhun. Jännittyneisyys kasvaa minuutti minuutilta. Nykyään jännitys voi alkaa jo tunteja ennen numeron valintaa. Jos hän ei kuitenkaan heti vastaa.
Tämän vuoden siirtyminen etäkokoustamiseen aiheutti ensin valtavan ahdistuksen. Miten minä nyt selviän?
Asia korjaantui yllättävän nopeasti. Menin vain kauppaan ja pyysin myyjää myymään minulle parhaat etätyökuulokkeet, joita hyllystä löytyi. Etätoimistoani ryhdyin varustelemaan siten, että ääni ja kuva on niin lähellä täydellistä, kuin budjettini sallii. Kotistudioni muistuttaa nykyään sodanjohtokeskusta.
Yhdeksän kuukauden opettelun jälkeen olen alkanut nauttia etäpalavereista melkein enemmän kuin livekokouksista. Ei matkusteluajanhukkaa, eikä taustahälyä.
Tästä ilmeiden ja eleisen lukemisesta päästään uuteen haasteeseen. Olen koko ikäni opetellut lukemaan toisia ihmisiä. Keskustelussa skannaan toista ihmistä tai joskus suurempaakin yleisöä. Kun aloitan virkkeen, tarkistan pilkun kohdalla, miten se vaikuttaa toisiin eli mitä he tuntevat ja pilkun jälkeinen muokkautuu sen mukaan. Tämä on minun vuorovaikutustaitoni ydin.
Nykyään on paljon erilaisia viestivälineitä, joissa käännöskyvystä pilkun kohdalla ei ole mitään hyötyä. Teamseihin, Messengereihin, Whatsappeihin, someihin ja sen sellaisiin pitää lyhytviestisyydestä huolimatta kirjoittaa pilkun jälkeisetkin asiat näkemättä muiden reaktioita. Reaktion odotteluunkin voi mennä tunteja tai joskus päiviä. Kammottavan piinaavaa aikaa odotella ruutua tuijottaen. En vain osaa.
Kysyin tätä eilen lapsiltani, 18 ja 15. Vastaus oli selkeä: ”Isi, sä et osaa ollenkaan kirjoittaa noihin ja käytät hymiöitäkin ihan väärinpäin. Mutta me tiedetään, että olet maailman kiltein, lämpimin ja välittävin isi kasvokkain.” Puhelinkeskustelua lasten kanssa ei ole koskaan oikein kokeiltukaan. Miten mahtaa käydä, kun muuttavat pois kotoa? Toivottavasti ei kauas.
Mitä opin näistä ja itsestäni? Kyvyttömyyteni näiden kammokanavien käyttöön lähentelee sävelkuuroutta. Niiden käyttöyritys ulkoisen paineen takia aiheuttaa usein enemmän haittaa kuin hyötyä.
Miten toimin jatkossa? Kerron tästä vammastani avoimesti kaikille. Voimme yhdessä pohtia, miten tämän aiheuttamat haitat minimoidaan. Toki joudun edelleen käyttämään näitä moderneja välineitä, mutta kaikki ymmärtävät, että täyttä positiivista tonikokemusta ei niiden avulla voida saavuttaa. Aina kun on mahdollista, hoidetaan viestintä kuvalla ja äänellä varustetulla instant-vuorovaikutusvälineellä.
Riskianalyysi: Jään jonkin tärkeä ulkopuolelle tai tekeminen kanssani koetaan turhan raskaaksi.
Miten taklaan riskin? Pyydän usein palautetta pikaviestinviestinnästäni. Etenkin siitä, miltä se tuntuu. Uskon, että voin oppia pikkuhiljaa paremmaksi.
Summa summarum – Miten käännät kovimmat paikat positiivisiksi oppimiskokemuksiksi?
Mitä yhteistä näissä kaikissa oli? Kovin rankkoja pysähtymisiä ja pitkää pohdintaa vaativia. Minulla on kolme keskeistä tapaa pohtia asioita. Yksin omassa päässäni ei tunnu tulevan oikein mitään valmista. Vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa asiat jalostuvat ja etenevät. Jäsentämällä ajatukset kirjoituksiksi, asiat monesti ratkeavat.
Tajuan myös nyt, että samalla kun olen vahingoittanut itseni, olen tahattomasti aiheuttanut mielipahaa myös muille. Anteeksi!
Oliko synkän oloinen tilitys? Se ei ollut tarkoitus. Minulle tämä pohdinta loi toivoa paljon paremmasta. Moni asia on tosi hyvin ja voi tulla vielä paremmaksi, kun olen vähän ymmärtäväisempi ja armollisempi itselleni ja muille.
Mitkä olisivat sinun kolme tärkeintä oppimiskokemustasi kuluneelta vuodelta? Mitä niistä opit? Miten toimit jatkossa? Mitä riskejä piilee ja miten ne taklaat?
Toivottavasti minun opeistani on jotain opittavaa sinullekin, ettei sinun tarvitse näitä samoja kokea.
Toni Hinkka
Kirjoittaja on johtamisen ammattimentori, joka liikkuu välillä aika syvissä. Jos haluat pohtia omaa kehitystä kanssani, ole yhteydessä.
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen.
10. Innoitus – Sitoutuminen
Innoitus on tarttuvaa innostusta. Innoituksen peruslähtökohtana ovat arvot (karismakoulu 2/30).
Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että itselleen tärkeäksi koetut arvot toteutuvat sanoissa ja teoissa. Esimerkiksi jos ihminen toteaa, että avoimuus on hänelle tärkeä arvo, mutta hän toimii jatkuvasta salaillen, karistaa se karisman aika nopeasti. Jos arvona taas on ilo ja ihminen on itse iloinen ja levittää iloa ympäristöönsä, koetaan se karismaa vahvistavaksi.
Sitoutuminen voidaan jakaa kolmeen asiaan: tekemisen kohdistamiseen, lupausten pitämiseen ja uhrauksiin.
Jos ihminen sitoutuu liian moneen asiaan samanaikaisesti, ei hän välttämättä sitoudu kunnolla mihinkään. Kannattaa siis valita kulloisetkin sitoutumisen kohteet huolella. Kannattaa myös ymmärtää, että karismaattinen sitoutuminen voi kestää hyvinkin pitkän aikaa. Mahdollisesti koko loppuelämän.
Harjoitus: Kaiva esiin karismakoulun arvoista tekemäsi harjoitus tai tee se nyt (karismakoulu 2/30). Tarkista miten olet sitoutunut arvojesi mukaiseen elämään eilen, viime viikolla, viime kuussa. Tarkenna arvotaulukkoa havaintojesi perusteella.
Karismaattinen ihminen myös pitää minkä lupaa. Lupausten pitämistä voi helpottaa lupaamalla vain minkä varmasti voi pitää. Onkin vaikea kuvitella vahvempaa oman karisman heikentäjää, kuin lupausten pettäminen. Toki on tilanteita, joissa tulee etukäteen arvioitua omat toimintamahdollisuudet väärin, mutta silloin karismaattinen ihminen kertoo avoimesti, miksi ei pystynyt pitämään lupaustaan tällä ainutkertaisella kerralla. Selittelyyn ei pidä kuitenkaan ryhtyä.
Tehtävä: Etsi lasipurkki ja sille aluslautanen. Sellaisia, jotka miellyttävät silmääsi ja jotka voit asettaa mielihyvin näkyvälle paikalle. Hanki myös joitain pieniä esineitä, joita mahtuu lautaselle ja purkkiin kymmenkunta. Laita purkki lautaselle ja esineesi lautaselle purkin juureen.
Aina kun saat itsesi kiinni pienenkin lupauksen pettämisestä, nosta esine purkkiin ja mieti mitä tuli tehtyä. Jos pystyt vielä täyttämään lupauksesi hieman myöhässä vilpittömän anteeksipyynnön kera, voi välttää esineen nostamisen purkkiin.
Kun ylität jonkin lupauksesi toteuttamisen, saat palauttaa esineen purkista taas lautaselle.
Purkkisi ei pitäisi koskaan täyttyä.
Joskus, vaan ei aina, sitoutuminen edellyttää myös henkilökohtaisia uhrauksia. Tähän sopii hyvin tarina kanasta ja siasta.
”Kana ja sika päättivät laittaa aamupalaksi pekonia ja munia. Molemmat osallistuivat, mutta kumpi heistä sitoutui?”
Missä sinulle tärkeissä asioissa – siis niissä joihin oikeasti olet sitoutunut – olet valmis myös henkilökohtaisiin uhrauksiin?
Äärimmäisen sitoutunutta alkavaa viikkoa.
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen. Tämä viidestoista kirjoitus on melkein sarjan puoliväli. Kippis!
15. Rohkeus – Riskien ottaminen
Karismakoulun seitsemännessä luvussa käsittelimme omaleimaisuutta, rohkeutta toteuttaa omia arvoja, toimia tarvittaessa toisin kuin muut. Nyt tarkastelemme riskien ottamista, sitä, että astumme oman tutun ja turvallisen alueemme ulkopuolelle.
Turvallisuushakuisuus, siis riskien välttäminen, on sisäänkirjoitettu useimpiin ihmisiin. Tuttu, jossa olemme tähän mennessä hengissä säilyneet, antaa meille varmuutta ja voimaa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että rajaamalla toimintamme mukavuusalueellemme, me samalla rajoitamme voimavarojemme ja karismamme kehittymistä.
Otetaanpa tosielämän esimerkki:
Erään yrityksen uuden, mullistavan tuotteen julkistustilaisuus oli alkamassa. Lavalla oli piano ja pianisti, ja pianon vieressä mikrofoni. Markkinointijohtaja, Tapsa, asteli mikrofonin ääreen ja avasi tilaisuuden laulamalla Schubertin Serenadin pianon säestyksellä. Kuulijat olivat mykistyneitä, eikä vain siksi, että avaus oli poikkeuksellinen, vaan erityisesti siksi, että Tapsa ei kerta kaikkiaan osaa laulaa. Avauksen jälkeen siirryttiin normaaliin päiväjärjestykseen ja alkuhämmennyskin hävisi.
Mikä oli tarinan opetus? Lienee syytä tutkia Tapsan taustaa. Uransa alkuvaiheessa Tapsa oli auttamattoman onneton esiintyjä. Hän änkytti eikä juuri saanut selvää sanaa suustaan, ja kuitenkin kymmenessä vuodessa hänestä oli tullut alansa karismaattisin esiintyjä. Asiakkaat tulivat markkinointitilaisuuksiin pelkästään siksi, että tiesivät Tapsan olevan puhumassa.
Tapsalta kysyttiin kerran, mikä on hänen karismansa salaisuus. Hän vastasi, että kyseessä oli yksinkertaisesti jatkuva harjoitus ja omien rajojen tietoinen rikkominen. Kun kokemusta kertyi, riskien ottaminenkin oli aina helpompaa.
Tapsasta ei tullut laulajaa, mutta tuon tuotejulkistustilaisuuden osanottajat muistavat taatusti tämänkin merkkipaalun Tapsan karismassa.
Mieti omia rajojasi. Teetkö aktiivisesti työtä oman mukavuusalueesi laajentamiseksi?
Kokeilepa sitä, että tutkit sinun tyylistäsi poikkeavan ihmisen toimintaa. Mikä hänen toiminnassaan on erityisen ansiokasta? Voisitko sinäkin sopivassa tilaisuudessa toimia vastaavalla tavalla? Hahmota riski: Mitä oikeastaan menettäisit, jos et onnistuisikaan, ja mitä voitat, kun onnistut?
Tee hallitusta riskien ottamisesta tapa, ihan niin kuin Tapsakin teki.
Hallitun riskaabelia alkavaa viikkoa.
Tunne äly vai tunneäly? Tunneäly liittyy kykyyn tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Vanhempi mentori Eerik Lundmark johdattaa osanottajat aiheeseen keskiviikkona 17.9.2014 klo 8.30-9.30 järjestettävässä CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudessa.
Aamiaistilaisuus on veloitukseton mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Se käy helposti tapahtumakalenterimme kautta. Aamiaistilaisuus järjestetään CxO Mentor Oy:n toimitiloissa osoitteessa Perintötie 2d (Avia Line 1), 01510 Vantaa.
Tervetuloa!
Reino Myllymäki
Luotettavuus on tärkeä arvo. Useimmat meistä pitävät itseään hyvin luotettavina. Silti ympäristö voi kokea meidät toisin. Mistä tämä ristiriita johtuu?
Aloitin ennen joulua aiheesta blogin. Huomasin sitä kirjoittaessani, että syitä on lukuisia, syntyikin blogitrilogia. Tässä siis osa kaksi sisältäen neljä uutta näkökulmaa ristikkäisiin tulkintoihin.
“Muistaminen” vs. muistaminen ajoissa
Varmaan yleisimpiä syitä lupauksen pettämiseen on yksikertaisesti unohtaminen. Hetkellinen unohtaminen on sellaista, joka palautuu mieleen – usein liian myöhään. Syväunohtaminen on laatuaan vakavampaa – sitä ei voi oikein huomata, kun siitä ei ole ensimmäistäkään muistijälkeä.
Olen huomannut myös iän vaikuttavan muistamiseen, ikävä kyllä negatiivisesti. Toki ikääkin haitallisempaa lienee se, että koko ajan on enemmän muistettavia yksittäisiä asioita ja häiriöiden määräkin on kasvussa.
Jos olet törmännyt unohtelun lisääntymiseen omalta osaltasi, on aika miettiä toimintatapojasi. Rakenna siis itsellesi systeemi, millä tavalla kirjaat lupauksesi muistiin. Vielä kun muistaisi mihin mitäkin tuli kirjoitettua.
Minä ensin vs. kuka ensin
Lienee hirveän yleistä, että jokainen priorisoi tekemisiään omista lähtökohdistaan. Varsinkin, kun on paljon, jopa liikaa tekemistä, valitaan tehtäväksi ne itselle tärkeimmät tai mukavimmat. Silloin helposti sivuutetaan muille annetut lupaukset.
Vaan luotettavuuden näkökulmasta ne muille luvatut pitäisivät olla tärkeimpiä. Toinenhan voi oikeasti luottaa saavansa sinulta lupaamasi ja pettymys voi olla melkoinen, mikäli priorisoit (pahimmillaan toiselle kertomatta) hänen tarpeensa pinon pohjalle. Älä koskaan, milloinkaan, sano toiselle, että jouduit priorisoimaan ja siksi jätit hänelle lupaamasi tekemättä. Samalla kerrot toiselle päin naamaa, ettet häntä arvosta.
Kulttuuri vs. kulttuuri
Välillä saattaa yllättää se, kuinka isot kasvatuserot voivat olla jopa naapurin kanssa puhumattakaan toisesta maakunnasta olevien kesken, saati ihan erimaalaisten. Otetaan esimerkki: Lähes 20 vuotta sitten pohjanmaalainen anoppini sanoi minulle, varsinaissuomalaiselle vävylle, ettei hänelle olisi noita kukkia tarvinnut tuoda. En ole sittemmin vienyt, kun näin toivottiin. Viime aikoina olen saanut kuitenkin ymmärtää, että kielto ei ollut konkreettinen, vaan liittyy jotenkin kyseiseen kulttuuriin. Ehkä kokeilen kepillä jäätä seuraavalla käynnillä.
Neuvonkin hieman epäselvässä tai oudossa tilanteessa kysymään suoraan, mitä toisen sanoma oikeasti tarkoittaa. Jos ei kohteelta suoraan kehtaa, niin voi kysyä joltakulta henkilön paremmin tuntevalta.
Yksi tarjoilija vs. monta kokkia
Joskus tulee luvattua täydestä sydämestään, mutta kun tekemiseen osallistuu joku muukin, voi tulla vaikeuksia eteen. Vapaa-ajan esimerkki: Lupaat, että tulette kylään klo 17. Vielä varttia yli puolisosi arpoo kotona sopivaa vaatekertaa. Työesimerkki: Lupaat osallistua tapaamiseen. Sitten esimiehesi käskee sinut toisaalle alkuperäisestä lupauksestasi piittaamatta.
Mikä neuvoksi? Mikäli tiedät tämmöisten tilanteiden todennäköisyyden varsin suureksi, kerro luvatessasi mahdollisesta sinusta riippumattomasta häiriöstä. Mikäli tällaiset ovat aniharvoin tapahtuvia poikkeuksia, pahoittele syvästi ja selitä syy, mikäli sen voit tehdä lojaalisuusvelvoitettasi rikkomatta.
Seitsemän selitystä kasassa, viisi vielä tulossa lähipäivinä.
Pysy CxO:n luotettavuuskanavalla.
Tee itsesi ymmärretyksi. CxO vaikutusvoima™ -koulutuksessa opit tunnistamaan vakuuttamisen ja vaikuttamisen tekijät ja saat oman CxO vaikutusvoima™ -profiilin kehitymisesi pohjaksi. Ymmärryksen ohella saat itsellesi harjoitteita joiden avulla vakuuttavuutesi kasvaa varmuudella.
Kolumni julkaistu Helsingin Uutisissa 2.12.2017
Asiaa peruspelin tärkeydestä. Mitä itse asiassa on johtamisen peruspeli?
Olen oppinut arvostamaan ihmisiä vertaisinani. Se on osittain seurausta siitä, että minua on pienempänä potkittu riittävästi päähän. Ylipaino ja silmälasit olivat joillekin riittävä syy, joillekin kai koulumenestykseni.
Opin, että olen huono. Tästä opista olen yrittänyt viimeiset 20 vuotta oppia ulos. Sen seurauksena olen alkanut suhtautua muihin ihmisiin niin kuin vertaisiin suhtaudutaan. Siitä on ollut monenlaista seurausta.
Aluksi huomasin asettavani muille riman samaan kohtaan kuin itselleni. Koska pidin itseäni huonona, oli luonnollista vaatia muilta samaa kuin itseltä. Se oli kohtuutonta monessakin mielessä. Oikeasti olin joissakin asioissa hyvä, jolloin rima tuli asetettua joskus aivan liian korkealle. Joissakin asioissa muut ihmiset olivat minua parempia, jolloin rimaa ei asetettu välttämättä riittävän korkealle. Mahdottomiksi koetut tavoitteet sen kummemmin kuin liian löysätkään tavoitteet eivät kannusta yrittämään tosissaan.
Nykyään minua ärsyttää, kun jotkut ihmiset katsovat oikeudekseen asettaa minulle korkeampia vaatimuksia kuin itselleen. En ärsyynny, jos kysymyksessä on selkeä osaamisalueeni, joka pohjautuu vaikkapa koulutukseeni. Jos olet ainoa rakentaja joukossa, on luonnollista, että sinulta vaaditaan rakentamisen osaamista ja tietämystä enemmän kuin muilta.
Mutta jos korkea-asteen koulutuksen saanut ja vuosikymmeniä johtajana ollut vaatii minulta – jolla myös on korkea-asteen koulutus ja pitkä johtamiskokemus – enemmän vaikkapa IT- tai tiedotusosaamista, ärsyynnyn. En ymmärrä, mikä oikeuttaa hänet vaatimaan minulta enemmän kuin häneltä itseltään.
Varsinkin tietotekniikka on osa-alue, jonka osaamattomuutta siedän päivä päivältä vähemmän. Miksi joidenkin ihmisten on lupa olla aivan avuttomia tietotekniikka-asioissa? Sama porukka halveerasi 90-luvulla niitä, jotka kiinnostuivat tietotekniikasta. Nyt sama porukka tuskailee selviytymistään koko ajan digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Kumpaa pitäisi tuntea: sääliä vai vahingoniloa?
Kun jollakin ihmisellä on osaamista, jota arvostan ja tarvitsen, tunnen suurta nöyryyttä, olipa hän metsuri, putkimies, tietojärjestelmäasiantuntija, lääkäri tai tekniikan tohtori. Kunnioitan osaamista, varsinkin sellaista, mitä minulla ei ole. Mutta ylimielisiä besserwissereitä vihaan.
Arvostetaan osaamista!
Toni Hinkan kirja henkilökohtaisesta karismasta ja sen kehittämisestä julkistetaan 4.6.2015.
Karisma. 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta -kirja perustuu CxO Mentor Oy:n verkkosivuilla julkaistuihin blogikirjoituksiin, joita on parannettu mm. lisäämällä jokaiseen 30 keinoon käytännönläheinen harjoitus. Kirja sisältää myös karismatestin ja -harjoituslomakkeen.
Kirjan hinta on 40 (sisältäen verot ja toimituskulut) ja sitä voi tilata jo nyt. Toimitukset alkavat julkistamispäivän aikoihin. Tilaa kirja!
Reino Myllymäki
Kirjoitin viikko sitten yhdistysten erilaisista jäsenistä otsikolla ”Yhdeksän hyvää ja pahaa yhdistystyyppiä” (lue tästä). Ajatuksena oli valottaa lähtökohtia yhdistyksiä iäti vaivaavista tekijäresurssipulasta.
Oli siis tärkeää ymmärtää, että yhdistyksessä ollaan tai ollaan olematta monista eri lähtökohdista. Nyt pyrin purkamaan osiin esteitä osallistumiselle ja esteidenraivauskeinoja.
Täältä pesee:
- Tuppaantumattomuus – On paljon ihmisiä, jotka eivät tuppaa itseään tuputtamaan, jos ei pyydetä. Saattaa olla jopa hyvin supisuomalainen ominaisuus. Ruvetaan siis pyytämään monikielisesti ja monimediallisesti.
- Pyytämättömyys – On ehkä vielä isompi joukko suomalaisia, jotka eivät kehtaa pyytää. Sehän on kuin myymistä ja sitä jos mitä suomalainen karsastaa kotona ja maailmalla. Ihme, että suomalaiset eivät ole kuolleet sukupuuttoon, kun ei kehdata edes saatille pyytää. Paitsi rohkaisuryyppyputken jälkeen, mutta siitä on harvoin apua (vapaahehtois)työtehtävissä. Ruvetaan siis myymään pyytämään ihan rohkeasti. Tuskinpa siitä turpaan tulee. Muutamien rukkasten jälkeen saattaa jopa flaksi ruveta käymään.
- Tietämättömyys – On vain pieni joukko ihmisiä, jotka tietävät mitä kaikkea yhdistyksessä tehdään ja voisi tehdä. Moni tekisi mielellään, kun tietäisi sopivaa tekemistä olevan. Kerrotaan ja listataan siis pieniä ja vähän isompiakin tehtäviä, joihin ilomielin tekijöitä otetaan. Toki on ihmisiä, jotka vasiten haluavat pantata tietoa omaan asemaansa varjellakseen. Paradoksaalisesti tämä usein vaarantaa sen aseman lopulta kokonaan.
- Piilo-osaaminen – Tietämättömyys toimii toisinkin päin. Ei edes tiedetä mitä kaikkea piilevää osaamista jäsenistössä on. Siellähän voi olla vaikkapa myynnin, markkinoinnin tai viestinnän huippuammattilaisia, jotka voisi pienellä imartelulla saada mukaan. Toki on aina ihmisiä, yhdistyksissäkin, jotka eivät siedä itseään parempia osaajia lähellään. Samallahan omat osaamisvajeet voivat korostua. Tälle on synonyymikin: heikko itsetunto.
- Puhkikaluaminen – Kun tekijöitä on vaikea saada, revitään niistä poloisista, jotka lupautuvat mukaan, kaikki irti. Jäljelle jää vain puhkikaluttu loppuun palanut raato. Annetaan siis mahdollisuus osallistua sillä määrällä, mitä kullakin on kulloinkin annettavanaan.
- Kutsu kaaokseen – Monesti ihmisiä maanitellaan tehtäviin ja kun hän sinne sitten muilta kiireiltään saapuu, ei tekemistä olekaan tai se on äärimmäisen tehotonta. Tehottomuus on toki joskus kivaakin vastapainoa suorituskeskeiselle elämälle, mutta kiireen keskellä usein vain keljuttaa. Enpä osallistu toiste.
- Tasa-arvottomuus – Liian usein jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin muut. Työelämässä johtajilla on monia etuisuuksia, joita on vaikeaa modernissa maailmassa enää hyväksyä (oma kerros, kulmahuoneet, kabinetit, parkkipaikat, ökyautot jne.). Vielä vähemmän hyväksyttävää elitismi on yhdistyksessä.
- Tapaehdottomuus – On ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että heidän tapansa toimia on parempi kuin muiden tavat. Arvotyranneiksikin heitä voidaan kutsua. Mitä idiootimpi sitä ehdottomampi. Työelämässä näitä kutsutaan monesti mikromanagereiksi. En nyt muista viittasiko tuo mikro tarkastelutarkkuuteen vaiko aivojen kapasiteettiin – ehkä molempiin.
- Viestintämokat – Ensin pyydellään, mutta sitten ei tarjota tietoa: miten, missä ja milloin. Enpä ole vielä koskaan kuullut liian hyvästä viestinnästä. Hyvä ennakoiva viestintä taas vie jopa vähemmän aikaa kuin huono tulipaloja sammuttava viestintä. Toki se vaatii toiseensamaistumiskykyä ja vähän osaamistakin.
- Ankeuttajat – vähänkin isommassa joukossa on aina ihmisiä, jotka tahattomasti tai tahallaan kylvävät mielipahaa ympäristöönsä. Vapaaehtoiset kun ovat lähes täysin lainsuojattomia ja siten otollista maaperää sadistinarsistikiusaajille.
Siitä vain esteidenpurkamistalkoisiin ja yhdistys täyteen kukoistukseensa.
Kirjoittaja on viimeistelemässä Yhdistysjohtamisen opas -kirjaa, joka julkistetaan lauantaina 24.9.2016.
CxO Academy Kirjat -kirjasarjan neljäs kirja – Pentti Salmelan kirjoittama Hiljainen tieto, innovaatio ja IT – julkistetaan keskiviikkona 12.11.2014 klo 13 Pääpostin Postimestari-salissa. Ilmoittautumisia tilaisuuteen otetaan vielä parin päivän ajan tapahtumakalenteissamme.
Maistiaisia kirjasta voit lukea Pentti Salmelan Tietoasiantuntija-lehteen kirjoittamasta artikkelista. Artikkeli löytyy lehden numerosta 4/2014 sivuilta 10-12.
Pentti Salmelan kirjaa voi tilata ennakkoon hintaan 60 (sis. verot ja toimituskulut). Ennakkoon tilatut kirjat toimitamme tilaajille julkistuspäivän aikoihin. Myös julkistustilaisuudessa myydään kirjaa kirjailijan signeerauksin varustettuna.
Reino Myllymäki
Arvosta johdettaviesi ammattitaitoa ja kunnioita heidän ammattiylpeyttään teettämättä heillä heidän arvoaan alentavia tehtäviä
Kuuntele, miten Pukki oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Minulta aina välillä kysytään, miten minusta on tullut tietokirjailija. Onko kyseessä määrätietoinen uravalinta vai sattuma? Vai onko kyseessä ympäristön paine tai sen luoma mahdollisuus?
Minun tapauksessani kaikella on merkitystä. Kerron oman tarinani. Trilogiana totta kai. Edellispäivänä julkaistiin ensimmäinen osa – lapsuus ja lahjat ja eilen toinen osa – herääminen.
Osa 3 – kirjailijan kehitys
Nyt olen siis tilanteessa, jossa nimeni on viiden kirjan kannessa ja muita kirjallisia julkaisuja on satoja blogeja ja kolumneja. Tähän pääsin noin kuudessa vuodessa. Nyt olen aika varma, että tahti tulee vain kiihtymään.
Tahtini kiihtyy kolmesta syystä:
- Tuottavuuteni on parantunut merkittävästi. Julkaisukelpoista tekstiä syntyy murto-osassa siitä ajasta mitä se aikaisemmin vei.
- Myös moninaisten julkaisutekniikoiden osaaminen alkaa olla automaatiotasolla.
- Tilaa tai tilaisuuksia julkaista kirjoituksia on paljon aikaisempaa enemmän. Ennen jouduin tyrkyttämään tuotoksiani – nykyään niitä pyydetään.
Miten olen kehittynyt kirjoittajana?
Ainakin lukijana olen muuttunut. Lukiessani mitä tahansa tekstiä pysähdyn välillä tarkastelemaan toisten lauserakenneratkaisuja. Etenkin lukiessani proosaa. Tällä tavalla pystyn kehittämään omaa ilmaisuvalikoimaani.
Rohkeuteni on lisääntynyt. Uskallan painaa julkaisunappulaa helpommin. Tässä on myös vaaransa, koska viimeinen harkintakierros saattaa jäädä välistä ja jättää taakseen huonoa tekstiä.
Suurin muutos on varmaan siinä, että osaan rakentaa tarinat aika pitkälle päässäni ennen näppäimistöön tarttumista. Näin itse kirjoittamisesta on tullut enemmän tekninen suoritus, jossa valmis teksti vain ikään kuin tulostetaan ruudulle. Alan vihdoin ymmärtää niitä taiteilijoita, jotka sanovat, että ovat vain välikappale taiteelleen – se tulee vain jostain. Koska en ole taikauskoinen enkä usko mihinkään yliluonnolliseen, tiedän, että ajatteluprosessini on vain kehittynyt.
Kokemattomampana kirjoittajan jouduin myös aina välillä deletoimaan kokonaisia lukuja ja jäsentelemään lauseita. Nykyään tällainen on äärimmäisen harvinaista. Teen suoraan lopullisen muotoista tekstiä. Ainoana poikkeuksena ovat kolumnit, joissa on tiukka merkkimääräraja. Niissä joudun rajoissa pysymisen vuoksi muuttamaan rakennetta aina välillä, jotta saan ajatukset mahtumaan. Pidän siitä, koska se jalostaa tekstiä aina paremmaksi ja ilmaisua tiiviimmäksi. Blogeissa ja kirjoissa kun rajaa ei ole, jää ilmaisu välillä turhankin löysäksi.
Mikä on seuraava kehitysaskel?
Jokainen teos (kirja, blogi, kolumni) kehittää. Aina keksii jonkin pienen uuden asian. Etenkin keskustelut tekstistä kustannustoimittajan ja lukijoiden kanssa avaavat uusia oivalluksia.
Seuraava isompi oivallus voi tulla yhden syvällisen keskustelun myötä jonkin uuden henkilön kanssa. Voi olla, että luen kirjan, jonka tyyli koskettaa minua niin paljon, että muutan omaakin tyyliäni.
Suurin muutos tullee tyylilajin muutoksesta. Olen tähän asti julkaissut ainoastaan tietokirjoituksia. Lauantaina julkaistava Joulupukin Johtamispaja on hybridikirja: se on samanaikaisesti tieto- ja satukirja.
Olen tämän uuden kirjan kirjoittamisesta nauttinut ehdottomasti eniten. Aikaisemmin olen joutunut pinnistelemään pitääkseni itseni asiallisella asialinjalla. Nyt sain päästää humoristin valloilleen.
Nyt jonossa on jo useampi tietokirja: Yhdistyksen johtamisen opas, Paras neuvoni johtamiseen ikinä II, Karisma – 30 syvällisempää keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta. Lisäksi kanavat kolumnien ja blogien julkaisuun ovat olleet kasvussa. Nämä tulevat viemään valtaosan luovasta energiastani.
Mielessä kummittelee kaksi muutakin kirjaa. Tarina lammesta, jota terrorisoi paha noita-akka ja puhdasverinen dekkari, jossa murhaaja paljastuu vasta viimeisellä sivulla. Kummankin teoksen perusrunko ja keskeinen koukku ovat jo päässäni valmiina.
Tällainen on minun tarinani kirjoittajana. Palaan halusta kuulla muiden luomis- ja kasvutarinoita.
Lopuksi vielä neuvoni kirjoittamisesta haaveileville: Julkaiskaa rohkeasti. Kanavia kyllä riittää. Palaute auttaa teitä kehittymään.
Toni Hinkka
Ps. Tulethan Tuusulan Tietokirjapäivään Gustavelundiin la 28.11.2015? Lue lisää
Pps. Siellä julkaistaan uusin tietokirjani, joka sekoittaa faktaa ja fiktiota.
Yhdysvaltain presidentinvaalien toinen televisioväittely oli kamalaa katsottavaa. Vielä masentavampaa on se, että on paljon ihmisiä, jotka ottavat mallia näistä menestyneistä ihmisistä. Monet saivat esimerkin siitä, että häikäilemättömyydellä, omatunnottomuudella ja valheilla voi saavuttaa valtaa ja mammonaa.
Usein julkkiksilta peräänkuulutetaan esimerkillistä käytöstä, koska heitä seurataan ja matkitaan. Vaikuttaa siltä, että maailman vaikutusvaltaisin henkilö on tällaisten vaatimusten yläpuolella.
Donald Trump on täysin häikäilemätön kiusaaja ilman omantunnon ja empatian tuomia rajoja ja rajoitteita. Ikävä kyllä Hillary Clintonkin vajosi vastahyökkäyksissään välillä samalle tasolle. Osin ymmärrettävää, vaan ei hyväksyttävää. Toisaalta toisenkin posken kääntäminen kiusaajalle olisi ollut huono taktiikka. Ehkä Trumpin hyökkäysten kommentointi yhdellä lauseella ja sen jälkeen nopealla asiaan siirtymisellä olisi voinut saavuttaa enemmän. Vaan aika paha on tuollaisessa painetilanteessa toimia täysin rationaalisesti.
Barac Obama on mielestäni todistanut, että tässä maailman huippuvirkojen huippuvirassa voi toimia myös arvokkuutensa ja empatiansa säilyttäen. Toki virheitä on hänkin tehnyt. Taitaa monella amerikkalaisellakin tulla Obamaa ikävä vielä monta kertaa tulevina vuosina.
Muistan, kuinka tarjoilijat menivät lakkoon 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Lakkoon saakka työpaikkaravintolassamme tarjoilijat annostelivat ruoan. Koska lakonkin aikana piti saada lounasta, työpaikkaravintola siirtyi ruoan annostelussa itsepalveluun. En muista työtaistelun lopputulosta muuten, kuin että vanhaan käytäntöön ei palattu lakon päätyttyä. Tarjoilijat lakkoilivat siis työnsä asiakkaiden itsepalveluksi. Fiksua, eikö?
Saman tekivät myöhemmin mm. paperityöläiset. Tai ainakin sanotaan, että paperityöläiset – joilla monien mielestä oli jo ennestään palkka-asiat kunnossa – lakkoilivat paperitehtaat pois Suomesta. Oikeasti kehitys oli jo silloin menossa suuntaan, jossa paperitehtaat kannatti rakentaa lähelle kulutusta. Niinpä paperityöläiset lakollaan lopulta vain nopeuttivat heille kielteistä kehitystä, vaikka fiksua olisi ollut jarruttaa sitä.
Postilaitostamme on kuritettu vuosien kuluessa jos jonkinlaisella vitsauksella. 1600-luvulta alkaneeseen positiiviseen kysyntäkehitykseen loi ensimmäisenä vekin faksi, jolla ihmiset kykenivät lähettämään papereita toisilleen ilman Postin välikäsiä. Myöhemmin matkapuhelin, tekstiviestit, sähköposti, multimediaviestit, sähköiset laskut, whatsappit ja muut chattityyppiset ovat korvanneet kirjeet ja postikortit.
Ihan kokonaan Postin elämä ei ole ollut alamäkeä, sillä positiivista kehitystä loi ja luo edelleen verkkokauppa, joiden paketteja Posti on päässyt kuljettamaan asiakkaille.
Vaan mitä teki tässä tilanteessa postityöläinen? Meni lakkoon!
Ottamatta kantaa tuoreen työtaistelun osapuolten tavoitteisiin, Postin työtaistelulla näyttää olevan taas liikkeellä olevaa murrosta nopeuttavia vaikutuksia. Työtaistelu edistää osaltaan digitalisaatiota, sillä Postin kuljetusten varassa olevat ehtivät jo miettiä kuumeisesti, miten toimittaa tuote asiakkaalle ilman Postia välikätenä.
Kun tänään avasin tarjouskirjeen synnyinseudun sanomalehdeltä, jota meillä sinnikkäästi edelleen luetaan, huomasin siinä tarjottavan mahdollisuutta siirtyä lehden digitilaajaksi. Jakelukustannusten nousun seurauksena painetun lehden tilaushinnat nousevat ja ovat kaksin-kolminkertaiset digilehteen verrattuna.
Tarjous oli kohdennettu meille lehden jakelualueen laitamilla asuville. Veikkaan, että moni kohtalontovereistani tarttuu tarjoukseen. Sen seurauksena painokoneiden klonksunta vähenee, kirjanpainotyöläisten työllisyys huononee, samoin postinkäsittelijöiden ja samalla metsää säästyy muuhun käyttöön. Tähän suuntaan olisi joka tapauksessa menty mutta nyt saatiin murrokselle vauhtia.
Veikkaan, että myös verkkokaupat miettivät vaihtoehtoja Postille. Muutaman vuoden kuluttua vastaava työtaistelu saattaa edistää 3D-tulostamisen yleistymistä. Mutta ei vielä nyt.
Minusta jokaisen työtaistelua aikovan kannattaisi tulevaisuudessa miettiä hetken aikaa kiistaa vastapuolen ja koko Suomen näkökulmasta. Ja miettiä, mihin työtaistelu johtaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ja pyrkiä sen jälkeen yhteistyöhön. Meillä ei ole oikein varaa lakkoihin eikä työsulkuihin.
Narsistista persoonallisuushäiriötä kärsii ehkä pari-kolme prosenttia ihmispopulaatiosta. Koska tutkimuksen mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön ominaisuudet parantavat etenemistä uralla johtajaksi, arviomme mukaan jopa 10 % johtajista kärsii tästä persoonallisuushäiriöstä.Tai eiväthän ne narsistit kärsi, vaan heidän lähellään olevat ihmiset, uhrit.
Et ehkä tunnista narsistia, jos et ole hänen uhrinsa. Sivulliselle narsisti saattaa olla vain vähän erikoinen persoona, jopa huumorintajuinen ja idearikas henkilö. Uhriksi joutuvalle narsisti on kuitenkin itse piru, kaiken elämänilon ja työkyvyn musta aukko. Monet narsistit kuitenkin itsekeskeisyytensä vuoksi näyttävät hankalalta ihmiseltä suuremmalle joukolle. Siksi narsisteja sanotaankin joskus yksinkertaisesti mahdottomiksi ihmisiksi. Silti jokainen hankala ihminen ei ole sosiopaatti eikä narsisti.
CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja, johtamisaktivisti Toni Hinkka on kirjoittamassa opasta narsistista ja työpaikkakiusaamisesta selvyitymiseen. Kirjaa on julkaistu myös blogeina. Opas on pikkuhiljaa täydentynyt ja täydentyy edelleen mm. käynnissä olevan kyselyn avulla.
Tule kuulemaan, miten narsistista ja työpaikkakiusaamisesta voi selviytyä. Tarjolla on käytännönläheisen selviytymisoppaan askeleet.
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia mutta edellyttävät ennakkoilmoittautumista. Ilmoittaudu tapahtumakalenterin kautta!
Narsistista persoonallisuushäiriötä kärsii ehkä pari-kolme prosenttia ihmispopulaatiosta. Koska tutkimuksen mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön ominaisuudet parantavat etenemistä uralla johtajaksi, arviomme mukaan jopa 10 % johtajista kärsii tästä persoonallisuushäiriöstä.
Et ehkä tunnista narsistia, jos et ole hänen uhrinsa. Sivulliselle narsisti saattaa olla vain vähän erikoinen persoona, jopa huumorintajuinen ja idearikas henkilö. Uhriksi joutuvalle narsisti on kuitenkin itse piru, kaiken elämänilon ja työkyvyn musta aukko. Monet narsistit kuitenkin itsekeskeisyytensä vuoksi näyttävät hankalalta ihmiseltä suuremmalle joukolle. Siksi narsisteja sanotaankin joskus yksinkertaisesti mahdottomiksi ihmisiksi. Silti jokainen hankala ihminen ei ole sosiopaatti eikä narsisti.
CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja, johtamisaktivisti Toni Hinkka ja Salescon Oy:n toimitusjohtaja Markus Lustig julkaisivat ensimmäisen version narsistista persoonallisuushäiriöstä kärsivästä eli lyhyemmin narsistista selvitymisoppaan kesällä 2014. Opas on pikkuhiljaa täydentynyt ja täydentyy edelleen mm. käynnissä olevan kyselyn avulla.
Tule kuulemaan, miten narsistista voi selviytyä. Tarjolla on käytännönläheisen selviytymisoppaan askeleet.
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia mutta edellyttävät ennakkoilmoittautumista. Ilmoittaudu tapahtumakalenterin kautta!
Kolumni julkaistu Länsiväylä -lehdessä 20.1.2018
Pettymysten käsittelykyky on edellytys kehittymiselle. On silti totta että pettymys toisensa perään syö motivaatiota. Miten päästä eteenpäin? Toni pohtii kolumnissaan optimismin ja yltiöoptimismin vaikutuksia kehittymiseen. Syntyykö tuloksia vai ei?
CxO:n johtavan mentorin Reino Myllymäen kirjoittama kirja Tietohallinnon organisointi. Organisoinnilla lisäarvoa tietohallinnosta ja IT-palveluista julkistettiin keskiviikkona 15.4.2015 klo 14 Beanie-kahvilassa Kampin kauppakeskuksen E-tasolla.
Reino Myllymäki esittelee tuoretta kirjaansa. Kuva: Eerik Lundmark
Julkistustilaisuudessa Reino kertoi kirjan miltei 20-vuotiset taustat sekä kirjan keskeisen sisällön. “Vaikkei ollut kirjaa kirjoittaessa tarkoitus, se kuvaa viisivaiheisen tietohallinnon organisointimallin, joka lähtee liikkeelle organisaation erityispiirteistä, kuten johtamistyyleistä”, Reino kertoi.
Kirja keskittyy tietohallinnon organisointiasiaan ja yksi kirjoitusprojektin haasteista oli pitää rajaus siinä, vaikka Reinon mukaan olisi ollut paljon mielenkiintoista kirjoitettavaa vaikkapa IT-palvelujen tehostamisesta, liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyöstä tai vaikkapa yrityskaupoista.
Kirjan soveltuvuutta julkishallinnon tarpeisiin kysyttäessä Reinon mukaan kirja soveltuu IT-palveluyhtiöiden, julkishallinnon tietohallinto- ja IT-palveluyksiköiden sekä muidenkin alojen palveluorganisaatioiden organisointiin.
Julkistustilaisuuteen oli kokoontunut parisekymmentä henkeä.
Liisa Tiainen
Helsingin Messukeskuksessa järjestettyjen Suomalaisen Johtamisen Päivien 9.-10.6.2014 ensimmäisen päivän kahdeksas ja viimeinen puhuja oli Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, Business Woman of the Year 2006 ja Vuoden Liikemies 2009. Hän johtaa nykyään myös Lastensairaalan varainkeruuta.
Berner aloitti esityksensä palaamalla vuoteen 1896, jolloin perustettiin Suomen Liikemies-Yhdistys. Se puolestaan oli perustamassa Kauppalehteä ja sen johtohenkilöt puolestaan Kauppakorkeakoulua, Liikesivistysrahastoa ja Liikemiesten Kauppaopistoa – kaikki nykyääntunnustettuja liike-elämän kulmakiviä. “Mitä tarvittaisiin nyt, jotta 100 vuoden kuluttua meidän todettaisiin tehneen jotain merkittävää Suomen hyväksi?” Hyvä kysymys.
Berner kävi läpi luovan yrityksen johtamista globalisaatiosta, energiankysymyksistä, demografiasta, teknologiasta ja yhteiskunnasta käsin. Omistamisella ja sijoittamisella on molemmilla puolensa; molempia tarvitaan. Bernerin mukaan kuitenkin olennaista on kyky uudistua, mikä edellyttää jaksamista ja hyvinvointia organisaatiossa.
Laatuun on panostettava. 54 % pitää kotimaisia tuotteita laadukkaina mutta 40 % toteaa laadun huonontuneen, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimus. 60 % pitää todennäköisenä, että työ muuttuu projektiluontoiseksi ja 49 % itsenäisemmäksi. Vain 29 % uskoo, että työstä tulee kiinnostavampaa ja 26 % mielekkäämpää. Miten voidaan varmistaa laadukkuus ja hyvinvointi, jos työn koetaan muuttuvan lyhytkestoisemmaksi ja vähemmän mielekkääksi? Hyvä kysymys jälleen.
Bernerin mukaan työn laatu ja hyvinvointi pohjaavat hyvään työilmapiiriin, jonka rakennuspalikoita ovat hyvä työyhteisö, avoin ilmapiiri ja sitoutumista lisäävät tekijät. Työ on muutoksessa ja suomalaiset pelkäävät, että organisaatiot eivät ole riittävän ketteriä selvitäkseen muutoksesta.
Luovuus on kollektiivista ja luovan organisaation johtaminen vaatii Bernerin mukaan rohkeutta ja vastuunottoa, työtä, työtä ja työtä, kaaoksen ja kustannustehokkuuden yhteensovittamista, kannustavuttaa ja yhteistyötä sekä uteliaisuutta – ja sattumia!
Reino Myllymäki
Tiistaina Helsingin Ekonomit ry:n (HEKO) jäseniä oli tupa täynnä Vantaalla. Saimme kuulla, että Karisma Päälliköstä johtajaksi -tilaisuutemme oli yhdistyksen historian nopeimmin loppuunmyyty tilaisuus. 70 ilmoittautunutta 50 hengen tilaisuuteen alle kahdessa tunnissa. Vau!
HEKO:n Kari Kivikosken aloituspuheenvuoron ja musiikkiesityksen jälkeen oli CxO:n ja karisman vuoro. Aiheeseen yleisön johdatteli johtamisaktivisti Toni Hinkka, joka on tullut tunnetuksi mm. karismamentorina, -tutkijana ja -kouluttajana.
Saamamme palautteen perusteella onnistumme tilaisuuden tavoitteissa kirkkaasti. Tavoitteet olivat:
- Ymmärrätte, mitä vakuuttavuus on, mitä se teissä on ja miten voitte sitä kehittää
- Tiedostatte karismanne käyttökohteita
- Saatte mukaanne eväitä karismanne itsenäiseen kehittämiseen
Moni mainitsi palautteessaan ymmärtäneensä, että karismaa voi kehittää; se ei olekaan synnynnäinen armolahja. Samoin moni ilmaisi pitäneensä erityisesti toteuttamiskelpoisista käytännön vinkeistä oman karisman parantamiseksi.
Hinkan useasti toistama teesi, Mestari harjoittelee aina! vaikutti jääneen monen kuulijan mieleen.
Yleisin parannusehdotus palautteessa oli antaa enemmän aikaa itse karisma-asian syvällisempään läpikäyntiin. Otamme opiksi!
Toni Hinkka
Työntekijöiden hyvinvoinnista ja onnellisuudesta huolehtiminen on tehokkain tuottavuuden kasvattaja. Työonnellinen ihminen on tehokas, luova ja sitoutunut sekä äärimmäisen hyvä markkinointikanava. Työonneton taas päinvastaista.
Kuuntele, miten Pukki oppi tämän kantapään kautta. Lopussa viisi vinkkiä.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Paine saada aikaan suuri henkilökohtainen muutos voi tuntua ylivoimaiselta. Toiset se voi aktivoida. Me ihmiset reagoimme muutosloikan toteuttamiseen eri tavoin – suhtautuminen muutokseen ja askeleen pituus on ihmisestä kiinni.
Muutoksen aitous?
Jos ihminen onnistuu muutoksessa ottamaan jättiharppauksen, kaikki kuntoon kertarysäyksellä -mentaliteetilla, lähiympäristö voi alkaa ihmetellä muutoksen aitoutta. Onkohan tuo unohtanut ottaa lääkkeensä? Pahimmillaan se voi luoda vastareaktioita, epäilyjä – mikä on tämän muutoksen takana? Pienet kehitysaskeleet ovat uskottavampia ja sitä paitsi paljon helpompia toteuttaa. Sekä itse että muut ehtivät paremmin sopeutua muutokseen. Toistojen myötä se juurtuu tottumukseksi ja tavaksi. Ajan kuluessa muutos automatisoituu – siitä tulee luonnollinen osa omaa itseä.
Tällaisia pohdintoja CxO Certified Business Mentor™ -koulutuksen kurssilaiset kävivät läpi toisena kurssipäivänä, jolloin vuorossa oli CxO vaikutusvoima 360 – profilointitulosten pohdinta ja kehityskohteiden valinta. Keskustelu oli luottamuksellista ja avointa. Helpottavaa oli ymmärtää, että henkilökohtainen vakuuttavuus, jota karismaksikin kutsutaan, ei ole synnynnäinen ominaisuus, jota joko on tai ei ole. Sitä voi ja kannattaa jokaisen vuorovaikutusammatissa työskentelevän kehittää. Suosittelemme valitsemaan mikromuutosten taktiikan.
Muutoksen pysyvyys?
Omasta tai muiden laihduttamis- tai kunnonkohotuskokemuksista tiedämme, että kaikki tässä ja nyt -muutos ei juuri koskaan onnistu. Liian suuret kertatavoitteet sopivat harvalle. Joku saattaa tunnistaa sen masentavan ja itseä syyllistävän fiiliksen, kun pitkän piinan jälkeen lankeaa herkutteluun tahi flunssan tai oman saamattomuuden vuoksi liikkumiseen tulee monen viikon tauko.
Askel askeleelta eteneminen ja välionnistumisten kautta vahvistuminen tuottaa varmemmin tulosta. Pienten repsahdusten salliminen itselle ei pysäytä suotuisaa kehitystä tai suista kurssia kohtalokkaasti. Henkilökohtaisen vakuuttavuutensa kehittämisessä tämä voi tarkoittaa ihan konkreettisesti paikalleen jämähtäneelle kouluttajalle ilmaisun sävykkyyden kehittämisessä sitä, että aluksi hän päättää nousta tuolistaan ylös kerran koulutuspäivän aikana, toistaa sitä ja vähitellen lisää jonkinlaisen liikehdinnän kerran tunnissa tapahtuvaksi. Samalla hän huomaamattaan tulee nostaneeksi energiatasoaan ja vireyttään sekä omaa henkilökohtaista vakuuttavuuttaan, vaikutusvoimaansa.
Mikä kaikki on mahdollista?
Keskustelimme myös mahdollisuuksien rajoista. Hiihtäjä Jari Isometsä kertoi Ylen loistavassa Urheilu-Suomi -sarjassa (jakso 1, katso kohta 24.30), että jos urheilija ei koskaan kurkottele todella korkealle, oma potentiaalinen maksimisuoritustaso madaltuu. Jos sen sijaan välillä käy kopaisemassa maksimisuorituksensa äärirajoja, oma suoritustaso vähitellen nousee. Olisiko karisman kohottamisessa kestävyyspainotteisten mikromuutosten – tai erään kurssilaisen sanoittamana – jopa nanomuutosten lisäksi intervalliharjoittelullekin sijansa?
Nuorkauppakamarien Euroopan konferenssin 15.-18.6.2016 ohjelmaan sisältyi 15.6. klo 14-16 Karisma Master Class, jonka toteutti CxO:n johtamisaktivisti Toni Hinkka. Suomenkielinen kaksituntinen oppitunti varattiin hetkessä täyteen.
Karisma Master Class -kurssilla käytiin läpi karisman perusteet sekä Karismakiven kaikki kahdeksan osa-aluetta ja 30 vaihetta.
Oppitunnin kuluessa Toni teetti pariharjoituksia, joihin nuorkauppakamarilaiset osallistuivat innokkaasti. Tilaa oli myös kysymyksille, kommenteille ja oivalluksille, joita yleisön joukosta nostettiin tavan takaa esiin.
CxO Professional Oy:n toteuttama Karisma Master Class sai erinomaista palautetta tapahtumaan osallistuneilta 48 nuorkauppakamarilaiselta. Kokoustilan ovella kävi kääntymässä monia ulkomaalaisia, jotka olisivat halunneet osallistua mutta täyteen varattuna ja suomenkielisenä tilaisuuteen ei ollut mahdollista enää osallistua.
CxO Professional Oy on Suomen Nuorkauppakamarit ry:n pitkäaikainen kumppani ja on ollut mukana mm. palkitsemassa Vuoden Nuorta Johtajaa jo kolme kertaa. Euroopan konferenssissa CxO on mukana Karisma Master Classin lisäksi Trade Show:ssa osastolla 28.
Reino Myllymäki
Näin luot lämpöä etäkohtaamisiin
Ilmestynyt ensimmäisen kerran Keski-Uusimaa -lehdessä 29.4.2021
Tottumus
Olin jo niin tottunut etäesiintymisiin, etten muistanutkaan millainen tunnelmaero voi olla lähi- ja etäkohtaamisissa.
Olen rakentanut takkahuoneeseeni kunnon etäkokousstudion. Olen tehnyt parhaani, jotta yhteyden kummassakin päässä voisi nauttia mahdollisimman hyvästä äänestä ja kuvasta.
Heikoin lenkki vie energian
Parhaimmillaan etäkokoustaminen onkin erinomaisen mukavaa silloin kun jokainen osallistuja on panostanut näkyvyyteen ja kuuluvuuteen. Vaan kokouksen laatu on lopulta yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Jos kohtaamisessa on yksikin osallistuja, jota on vaikea tai jopa mahdotonta kuulla tai joka ei näytä kuvaansa tai se on pikselimössöä, vaikuttaa se koko joukon tunnelmaan.
Kun kaikki energia menee ymmärtämisen yrittämiseen, on vaikea säteillä itsekään lämpöä muille. Ärtymys kasvaa minuutti minuutilta ja se leviää huomaamattomasti kuin virus koko osallistujajoukkoon. Kärsimys näkyy naamasta.
Ärtymys voi kestää vielä tunteja kokouksen jälkeenkin. Näin se tunne välittyy myös seuraavaan ja sitä seuraavaan kohtaamiseen ja kohta on ison joukon päivä pilalla. Eikä kukaan tunnu tietävän, miksi näin tapahtuu.
Ei näin varmaankaan kaikilla käy. Itse vain olen kovin herkkä. Lisäksi minulla on armeijauran perintönä kuulovamma. Vaan en niille mitään voi.
No nyt taisi lipsahtaa sinne kylmyyden puolelle. Miten siis lämpöä etäkohtaamisiin?
Lömmöntuottovinkit
Ääni ja kuva kuntoon. Etenkin muita osallistujia varten. Tämä tarkoittaa äänen osalta kunnon mikrofonia ja vähäistä taustahälyä. Kuvan osalta valaistuksella ja kameralla on suuri merkitys. Ihan ok-tasolle pääsee jo muutamien kymmenien eurojen investoinnilla. Loput on ilmaista ammattitaitoa.
Ilahduttavasti nämä alkavat olla koko ajan paremmassa kunnossa. Runsaassa vuodessa hitaimmatkin alkavat oppia perusasioita.
Mietin kovasti, miten minä voisin osaltani toimia etäkokousten lämmöntuojana. Yksi keino on laittaa oma etästudioni niin mukavaksi, että hyvä oloni välittyy kaikille. Toinen keino on minimoida kanssakäyminen sellaisten henkilöiden kanssa, jotka aiheuttavat lähi- tai etä-ärtymystä. Kolmanneksi lisään varovaisesti mukavien lähikohtaamisten määrää. Ehkä niiden tunnelma välittyy sitten etänäkin.
Toni Hinkka
Kirjoittaja on (etä)vaikuttamisen valmentaja.
P.S. Sovi kanssani lämmin etäkohtaaminen oikeasta alakulmasta
Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen.
18. Viestintä – Selkeys
Viestinnässä olemme aikaisemmin käsitelleet kiteytystä (karismakoulu 3/30) ja sävykkyyttä (karismakoulu 11/30).
Selkeys on itsensä tekemistä helposti ymmärrettäväksi. Olemalla vaikeaselkoinen ja kryptinen, antaa itsestään kaikkea muuta kuin älykkään vaikutelman. Älykäs ihminen osaa sovittaa sanomansa kuulijoiden mukaan.
”Jos et pysty selittämään asiaa selvästi, et tiedä siitä tarpeeksi.” – Albert Einstein.
Otetaan esimerkiksi ajankohtainen Stephen Hawking. Hän lienee niin laajalti arvostettu siksi, että pystyi selittämään lähes kansantajuisen selkeästi ajan ja mustat aukot ja kaiken sellaisen teoksessaan ”Ajan lyhyt historia”. Samaa koulukuntaa on Esko Valtoja. Hänkin kuvaa monimutkaisia asioita selkokielellä.
Miten selkeyttä sitten voi harjoitella?
Harjoitus: Listaa muutamia asioita, jotka ovat sinun elämässäsi tärkeitä ja joista haluat keskustella yleisösi kanssa. Selitä ne asia kerrallaan ensin itsellesi kirjoittamalla ne auki. Tiivistä. Tiivistä vielä vähän lisää. Poista kaikki sivistyssanat. Harjoittele selityksesi avainkohdat niin, että voit toistaa ne pinnistelemättä koska tahansa. Pyydä palautetta, ovatko kuulijasi ymmärtäneet. Selkeytä lisää.
Jos vaikka joka viikko selkeytät itsellesi ja sen avulla muille yhden tärkeän asian, on sinulla vuoden päästä sellainen arsenaali käytössä, ettet paljon muuta tarvitsekaan.
Itse toteutan tätä neuvoa muutaman kerran viikossa. Kirjoitan blogeja asioista, jotka askarruttavat itseäni ja joiden arvioin kiinnostavan muitakin. Samalla tulee syväohjelmoitua mieleni varastoon selkeitä selityksiä monille ilmiöille.
Oliko riittävän selkeästi sanottu?
Äärimmäisen selkeää alkavaa viikkoa.
Katso piinkova 3:14 mittainen haastatteluvideo ja hyödynnä hiihtäjälegenda Jari Isometsän lanseeraama äärirajan altataputtelutekniikka, jolla opit rohkeammaksi itseäsi rikkomatta.
Toni, vaikutusvoima-aktivisti
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -koulutukset:
No event found!
Tuoreessa uutiskirjeessä muistutamme, että johtajat voisivat tehdä suuren palveluksen yhteiskunnalle kehittämällä organisaationsa johtamistapaa. Otamme kantaa hallituksen ja eduskunnan käynnistämään sääntelyn purkamiseen tuomalla siihen historiallisen näkökulman ja kertomalla, miten CxO kantaa osaltaan kortensa kekoon järjestämällä Suomalaisen Johtamisen Päivän 10.9.2015.
CxO Uutiskirje 25.6.2015 löytyy pdf-muotoisena tiedostona tästä ja png-muotoisena uutisarkistosta, josta löytyy myös kaikki vanhemmat uutiskirjeet.
Hyvää kesää ja antoisia lukuhetkiä!
Reino Myllymäki
Luettuani taas kasan asiakkaan tietojärjestelmäprojektin sopimuspapereita, näkemykseni IT-palvelutaloista vahvistui.
Vaikka asiakkaan tarjouspyynnöissä ja toimittajan myyntikalvoilla puhuttaisiin kuinka paljon tahansa siitä, että kehityshankkeen tarkoitus on kehittää yrityksen liiketoimintaa, sopimuspapereissa asiakasta halutaan käsitellä kuin paikallaan pysyvää möhkälettä.
Hei haloo! Pari viikkoa sitten nostin blogikirjoituksessani esiin tietojärjestelmien kuuluvan mukaan yrityskauppoíhin. Tänään painotan, että business as usual on myös sitä, että yritys muuttuu koko ajan.
Se, että yritys kasvaa ja myydylle järjestelmälle tulee lisää käyttäjiä, sopii IT-taloille varsin hyvin. Käyttäjäpohjaisia käyttöoikeuslisenssejä kun on kiva myydä asiakkaalle lisää. Ns. konsernilisenssitkin ovat usein mitoitetut jonkin kokoiselle liikevaihdolle. Sitä kun hankit lisää, konsernilisenssiäkin pitää IT-toimittajan mielestä viilata ylöspäin.
Sama koskee yritysostoja. Tietojärjestelmän käyttö voidaan laajentaa ostettuun yritykseen, tuleehan tästä yleensä lisähankintoja lisenssipuolelle.
Sen sijaan yrityksen pieneneminen ei IT-taloille sovi ollenkaan. Käyttöoikeuslisenssejä ei tietenkään haluta ostaa takaisin ja lisenssien jälkimarkkinatkin ovat mitä ovat. Paras mihin olen toistaiseksi kyennyt on ylläpidossa olevien käyttöoikeuslisenssien määrän pienentäminen. Juu, uuden kasvun yhteydessä joudutaan ostamaan uusia lisenssejä mutta jos tuo mahdollisti yrityksen pääsemisen neulansilmästä läpi, se on kuitenkin se pienempi paha.
Varsinainen kompastuskivi on kuitenkin yritysmyynnit, joita käsittelin tuossa parin viikon takaisessa kirjoituksessani. Vaikka sorvi kuuluu konepajan yrityskauppaan, tietojärjestelmiä siihen on vaikeampi saada mukaan. Niinpä myyty yhtiö tai liiketoiminta voi olla yhtäkkiä ongelmissa, kun tietojärjestelmien käyttöoikeus ei enää katakaan irroitetun osan käyttöä.
Jos menet rautakauppaan ja ostat sieltä vasaran, voit käyttää sitä mihin haluat: naulojen lyömiseen ja irrottamiseen, peukaloon lyömiseen tai vaikka sääskien huitomiseen. Mutta joidenkin tietojärjestelmätoimittajien mielestä asiakas saa käyttää sille myytyä tietojärjestelmää vain toimitussopimuksessa mainittuun käyttötarkoitukseen.
Pelin henki tuntuu olevan, että asiakkaalla ei ole lupa muuttua eikä kehittää toimintaansa. Ei ainakaan etukäteen hankittua IT-toimittajan lupaa. Uskallapas muuttua, senkin yritys!
En tiedä kauanko menee, että lakkaamme sietämästä tätä. Voi olla, että jokin IT-talo huomaa tässä kilpailuedun mahdollisuuden ja alkaa toimia valtavirrasta poikkeavalla tavalla. Mahdollistaen jo standardiehdoissa asiakasyrityksen monipuolisen kehittymisen. Vink vink!
Viikonloppuna Leppävirralla pidettiin nuorkauppakamarin D-alueen aluekokous. Yksi hauskan ja opettavaisen viikonlopun kohokohdista oli puhekilpailu.
Osallistujille annetaan aihe 45 minuuttia ennen kilpailun alkua. Kukin pitää vuorollaan kolmen minuutin puheen annetusta aiheesta. Kolmehenkinen tuomaristo arvioi.
Tämänkertainen aihe oli: Johtaja osallistuu ja osallistaa.
CxO Mentor Oy toimitusjohtaja Toni Hinkka esiintyi juuri ennen puhekilpailun aiheen antoa. Hänen koulutuksensa otsikkona oli: Sinä, huomisen huippujohtaja?
Keskustelun lomassa nousi esiin puhekilpailu, koska kolmella osallistujalla oli kiire ehtiä aiheenantoon. Päätimme yhteistuumin käyttää viimeiset seitsemän minuuttia puheenpitämisen salaisuuksiin.
Käsittelimme kaksi oleellista salaisuutta: havainnointikynnykset ja tunne.
Puhuja etenee luontaisesti miettien ensin asian, sitten käyttämänsä kielen, äänenkäytön ja viimeisenä esiintymistavan. Useimmat keskivertopuhujat miettivät pelkästään asiaa, jolloin vähintään 75 % vaikuttavuudesta jää huomioimatta. Kuulija taas joutuu tarkkailemaan asiaa täysin päinvastaisessa järjestyksessä: onko esiintyjä energinen, kuuluuko ja sävyttyykö puhe, ymmärränkö termejä ja viimeisenä vasta onko puheessa tolkkua. Huippupuhujan salaisuus onkin opetella etenemään kuulijan havainnointijärjestyksessä.
Toinen salaisuus on tunteen merkitys. On useita tutkimuksia, joissa on tutkittu ihmisen päätöksentekoa ja muistamista. Nyrkkisääntönä on se, että 92 prosenttia on tunnetta ja kahdeksan järkeä. Panostakaa siis tunteeseen.
(Kuva: Seija Komulainen)
Puhekilpailun voitti kempeleläinen Petri Eklund. Voittonsa salaisuutta Petri kuvailee seuraavasti: Olen aikaisemmissa puheissani pyrkinyt aina keskittymään siihen, että puheeni on viihdyttävä ja vetoaa kuulijoihin. Kuultuani Toni Hinkan koulutuksessaan kertomat puheen salaisuudet päätin keskittyä tässä puheessani erityisen paljon esiintymistapaan ja tunteeseen. Valitsin puheeni sisällöksi tunnepitoisen tarinan, jossa kerroin tarinan maailman parhaasta johtajasta ja paljastin vasta lopuksi sen olevan äiti. Näillä eväillä mentiin tällä kertaa voittoon ja samat salaisuudet ovat taatusti käytössä tulevassa kansallisessa puhekilpailussa.
Erotu siis sinäkin massapuhujien joukosta. Asetu kuulijan asemaan ja tunnetta peliin.
Reino Myllymäki
Olen kysynyt monesti vuosien aikana: ”Kumpana on kivempaa ja antoisampaa, mentorina vai aktorina?” Ennen kuin kerron tuloksen, avaan hieman. Ja kannustan myös niitä, jotka epäilevät kummankaan roolin tarpeellisuutta, lukemaan loppuun saakka ja arvioimaan asiaa vielä uudelleen.
CxO Certified Business Mentor™ -koulutuksessa on lähiopetuspäiviä sekä niiden välissä mentorointiharjoituksia. Harjoitukset teemme mentorointirinkitekniikalla. Eli vaikkapa Viivi on mentori Kaille, Kai Paulalle, Paula Pialle, Pia Marjalle ja Marja taasen Viiville. Rinki siis, jossa jokainen toimii sekä mentorina että aktorina, eli mentoroitavana. Harjoittelu tehdään tosissaan aktorin todellisilla tarpeilla ja haasteilla, mutta siten, että kurssin aikana saa mokaillakin turvallisesti.
Kurssipäivinä kokoonnumme ihan fyysisesti rinkiin ja käymme kokemukset toisiamme sparraten läpi. Mentorointikeskusteluihin sisältyneet luottamukselliset asiat toki jäävät sellaisiksi.
Kysyn näissä ringeissä aina tuon otsikon kysymyksen. Mieleni erehtymättömässä tukkimiehenkirjanpidossa tilanne on tällä hetkellä tarkalleen fifty-sixty. Kumpikin rooli koetaan valtavan antoisaksi. Moni itse asiassa kieltäytyy tekemästä valintaa toisen roolin hyväksi edes valomiekkauhattuna. Kokeiltu on.
Parempi kuitenkin aktorina
”Häkellyttävän ihanaa, että joku pistää kaiken kapasiteettinsa peliin vain minun hyödykseni ilman pienintäkään odotusta vastapalveluksesta.”
”Systemaattinen mentorointitekniikka auttaa minua löytämään itsestäni voimavaroja ja viisautta, joita en tiennyt siellä olevankaan.”
”Mentorin porautumismalli toimii mentoroinnissa, mutta samalla tekniikalla pystyy ratkaisemaan oikeastaan minkä tahansa ongelman johtamisessa, bisneksessä ja elämässä.”
”Moneenko lätäkköön olen turhaan astunut, kun minulla ei ole ollut mentoria. Nyt kierrän kuopat ja karikot lauleskellen.”
”Mentorointitapaamisessa saimme jo tehtyä päivän työni.”
Vai sittenkin mentorina
”Luulin siirtäväni osaamisiani ja kokemuksiani toiselle, mutta yllätyin, että opinkin itse ehkä vielä aktorianikin enemmän häneltä ja itsestäni.”
”Eihän tämä olekaan mitään yksisuuntaista tiedonsiirtoa, vaan loistava menetelmä ihan kaikkeen vuorovaikutukseen missä tahansa kohtaamisessa.”
”Koko urani olen imenyt itseeni tietoa. Vihdoinkin saan antaa sitä myös muille. Ja millä ihanalla tavalla se tapahtuukaan.”
”Luulin, että mentorointi on jotain, mitä vain poikkeukselliset nerot voivat menestyksellisesti suorittaa. Kun opin kokemuksen siirron perusasiat, totesin että minullakin on valtavasti annettavaa.”
Mentorina ja aktorina parempi
Näin se on oman kokemuksenikin perusteella. Vaikka olen saanut ammatikseni mentoroida jo kohta vuosikymmenen, olen jatkuvasti ollut myös yhden tai useamman mentoroitavana. Koen saaneeni jatkuvasti kiihtyvän ammatillisen ja myös ihmisenä kehittymisen pyörteen, jonka ei soisi koskaan loppuvan. Ammattimentori ja sikaylpeä siitä. Ilman mentorointia elämä voisi olla aika paljon tyhjempää. Enpä enää halua moista aikaa kokea.
Miten sinulla? Laitetaanko mentorointia tulemaan?
Toni
”Hän on todellinen persoona!” vai ”Hän on varsinainen persoona!”
Kaksi lyhyttä lausetta. Yhden sanan ero. Mieletön matka merkityseroissa.
Olen kuullut molemmat lauseet muutaman kerran lähiaikoina. Ensimmäinen lausutaan hymyillen, jälkimmäinen varovaisesti ympäristö ensin varmistaen.
Kokeillaan toisella sanalla.
”Hän on todella karismaattinen” vai ”Hän on varsin karismaattinen!”
Taas yhden sanan ero, mutta merkitysvälimatka ei ole pitkänlainen. Kehuja molemmat. Ehkä pienellä karismakiihdytyksellä varsin voi muuttua hänen kohdallaan todelliseksi.
Karisman kehittyminen, kuten moni muukin asia, alkaa tosiasioiden tunnustamisella.
Haluan auttaa sinua siinä. 50 ensimmäistä tämän kirjoituksen tähän asti lukenutta voi tehdä henkilökohtaisen karisman itsearvioinnin alta. Saat sähköpostiisi oman karismaprofiilisi täysin luottamuksellisesti. Me käytämme vastaustasi vain tilastollisiin tarkoituksiin selventämään karisman yleistä ydintä.
Varmista siis omalta osaltasi, että olet ”todellinen persoona” ja ”todella karismaattinen”.
Usein kuulee vaadittavan, että firman tietohallintoa taikka IT-palveluja kuuluisi hoitaa kuin bisnestä. Usein vaatijan vaikuttimet jäävät epäselviksi ja yhtä epäselväksi jää, mitä tuolla vaatimuksella oikein tarkoitetaan. Siis: tuttu mantra vaan mistä on kysymys?
Minä – CxO:n johtava mentori Reino Myllymäki – aion ottaa kissan pöydälle CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudessa keskiviikkona 28.5.2014 klo 8.30. Selvitän aamiaistilaisuuden osallistujien kanssa, mistä asiassa on oikein kysymys. Pistin tilaisuuden nimeksi Run IT Like Business, kun en osannut tilaisuudelle nasevaa suomenkielistä nimeä keksiä. Pahoittelen tapahtunutta.
Samalla selvitän, kuinka vaikeasta asiasta kaiken kaikkiaan on kysymys ja mistä kannattaisi lähteä liikkeelle. Neuvoni tulevat olemaan käytännönläheisiä, sen lupaan.
Sen verran taustoistani, että toimin suomalaisen pörssiyhtiön IT-palvelujen vetäjänä vuosina 1996-2004, josta vuodet 2000-2004 yhtiöitetyn IT-palveluyksikön toimitusjohtajana. Vuosina 2005-2008 toimin saman pörssiyhtiön kv. tietohallintojohtajana, jossa roolissa katsoin aika vahvasti 8 maan IT-palvelujen perään. Pärjäsimme muuten aika hyvin sekä ulkoisen tutkimuslaitoksen tekemissä kustannusrakennevertailuissa että Suomen Parhaat Työpaikat -kilpailuissa. Tietoviikko-lehdenkin mukaan minua kannattaa kuunnella, lehti kun on valinnut meikäläisen toistuvasti vuodesta 2008 alkaen 100 suomalaisen tieto- ja viestintäalan vaikuttajan joukkoon.
Muiden yritysten vastaaviin toimintoihin olen päässyt tutustumaan IT Forumin jäsenenä 1996-2008 ja vetotehtävissä vuodesta 2009 alkaen eikä Kauppalehden Tietohallinnon Johtamisen Käsikirjan päätoimittajan tehtävistä taikka kymmenien tietohallintojohtajien mentoroinnistakaan ole tässä asiassa haittaa ollut.
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia. Niin tämäkin. Kokoonnumme CxO Mentor Oy:n toimitiloissa Vantaan Aviassa, osoite Perintötie 2d, 01510 Vantaa. Talon nimi on Avia Line 1. Sisään meille pääsee jo klo 8.00, joten kannattaa ottaa keli- ym. varaa ja tulla ajoissa. Parkkipaikkaa löytyy nykyisin mainiosti vaikkapa Avia Line P-talon sisäänkäynnin ulkopuolelta.
Ei meillä rajattomasti tilaa ole mutta parikymmentä ensimmäistä sopii. Jos tilat loppuu kesken, hommaamme isomman tilan lähiympäristössä. Avian kehittyvä alue Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Jumbon välissä kun tarjoaa puitteita isojenkin tilaisuuksien järjestämiselle. Ilmoittaudu kuitenkin tapahtumakalenterimme kautta (linkki asianomaisen tapahtumakortin oikeassa yläkulmassa), jotta tiedämme mitoittaa tarjoilut ja tilat oikeankokoiselle joukolle.
Tervetuloa!
Reino Myllymäki
Vaikutusvoimavideoblogisarjan 40. osa.
Marja-Leena ja Toni kääräisevät yhteen sarjan tärkeimmät opit ja neuvovat miten kehittämistä kannattaa jatkaa.
Tämä sarja loppuu tähän jaksoon. Palaamme lähiaikoina uusilla ideoilla, joilla voimme auttaa sinua, tiimiäsi ja organisaatiotasi parantamaan vaikuttavuuttaan.
Kiitos kaikille, jotka olette jaksaneet olla mukana tämän lähes kaksi vuotta. Suurkiitos kaikille, jotka ovat auttaneet tämän projektin toteuttamisessa ja kehittämisessä.
T. Toni
Tilaa vinkit vaikuttavuudesta ja johtajuudesta:
P.S. Seuraavat CxO vaikutusvoima™ -valmennukset:
No event found!
4 vinkkiä, jotka saavat viestisi lentoon
Ilmoittaudu webinaariin tästä!
Onko sinulle tullut välillä olo, että viestiäsi ei ymmärretä?
Onko sinulla tällainen olo aika usein? Ei hätää. Meille kaikille tulee hetkiä, jolloin viestintä tuottaa suoranaista stressiä ja tuskaa. Kun alamme tuskailla, viestintä alkaa tökkiä. Kärsijöinä ovat johdettavat, bisnes, puolisot, lapset, koira – ja ennen kaikkea me viestijät itse.
Monesti tuska tulee siitä, että me annamme pelkojemme ohjata toimintaamme. Pelkäämme, että meille nauretaan, meitä ei oteta vakavasti tai meitä pidetään tumpeloina.
Pahimmillaan pelko aiheuttaa vaikenemista; et saa edes mahdollisuutta vaikuttaa. Kehnotkin viestijät voittavat sinut, jos et edes osallistu.
Ei hätää. Onnistunutta viestintää ja sen kautta kasvavaa vaikutusvoimaa voi oppia, vieläpä helposti. Tärkeintä on aloittaa opiskelu heti, koska mestari harjoittelee aina! Neuvoillamme astelet rohkeasti viestinnän lähtöviivalle.
Osallistu ilmaiseen webinaariimme, jossa kerromme neljä helppoa vinkkiä pelottomampaan ja vaikutusvoimaisempaan viestintään alati muuttuvassa maailmassa.
Vaikka aika ei sinulle sopisikaan rekisteröitymällä webinaariin saat webinaarista tallenteen, jonka voit katsoa koska tahansa. Lisäksi jokainen rekisteröitynyt saa maksutta ”Vaikutusvoimaisen viestijän askelmerkit” -oppaan.
Puolen tunnin webinaarissa ovat äänessä johtamisaktivisti Toni Hinkka ja viestintämentoraatti Jarkko Ambrusin.
Rekisteröidy ilmaiseen webinaariin tästä!
Etäjärjestäjä etuajoissa – Miksi ja miten?
Kokouksen tai esiintymisen emännöinti tai isännöinti on tärkeä rooli. Sitä se oli lähiaikana, mutta etenkin näin etäaikakautena. On muutamia asioita, joita ei tajuakaan ennen kuin ne menevät pieleen. Tässä vinkkejä hyvään etähostaukseen.
Katso video alta.
[ult_dualbutton btn_border_style=”solid” btn_color_border=”#ffffff” btn_border_size=”2″ button1_text=”Tilaa etävalmennus” icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Ftuote%2Fcxo-etavaikuttaja-verkkovalmennus%2F|||” btn1_background_color=”#004fe3″ icon=”Defaults-laptop” icon_color=”#ffffff” icon_align=”right” button2_text=”Ollaan yhteydessä” btn_icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Fyhteys%2F|||” btn2_background_color=”#004fe3″ btn_icon=”Defaults-headphones” btn_icon_color=”#ffffff” btn2_icon_align=”left” divider_text=”tai” divider_text_color=”#004fe3″ divider_bg_color=”#ffffff” btn1_text_color=”#ffffff” btn2_text_color=”#ffffff” btn1_heading_style=”font-weight:bold;” btn2_heading_style=”font-weight:bold;”]
Kun tilaat valmennuksen, anna verkkokaupassa koodi “niksinurkkaaja“, niin saat 20 % alennuksen. Tarjous on voimassa vain viidelle ensimmäiselle tilaajalle rajoitetun ajan.
Isäntä vai emäntä?
Aloitetaan termin määrittelystä.
Kokouksessa on siis isäntä tai emäntä. Amerikkalaisittain puhuttaisiin hostista. Puhutaan me tässä nyt suomalaisittain järjestäjästä.
Vieraat ymmällään
Onko sinulla käynyt joskus niin, että vieraat ovat saapuneet paikalle ennen järjestäjää? Itse en muista entisenä hyvänä lähiaikana näin käyneen. Vaan nyt etäaikana on käynyt useamminkin.
Muutama viikko sitten kävi niin, että järjestäjä tuli langoille vartin myöhässä. Me vieraat odottelimme Teamsin odotushuoneessa kykenemättä keskustelemaan edes keskenämme, kun järjestäjä ei ollut hyväksymässä meitä sisään.
Järjestäjän pitää olla etäkokoustilassa etuajoissa!
Sääntönä voisi pitää, että organisaation sisäisessä kohtaamisessa vähintään viisi minuuttia ennen.
Jos mukana on ulkopuolisia, vähintään kymmenen minuuttia ennen sovittua aloitusaikaa järjestäjän pitää olla valmiina
Miksi etuajoissa?
Joskus tekniikka temppuilee. Jos hallitsee välineensä, viisi minuuttia riittää yleensä aina kaikkien laitteiden boottaamiseen.
Olen testannut ja harjoitellut. Minulla menee katastrofin sattuessa noin kaksi minuuttia koko studion uudelleenkäynnistykseen. Silti olen vielä hieman etuajoissa paikoilla.
Ihminen on vielä arvaamattomampi. Tutulla porukalla, jotka kaikki ovat kokeneita etäkokoustajia varoaikaa ei tarvita niin paljon. Vaan jos mukana on yksikin henkilö, jonka kanssa ei ole tottunut toimimaan, on varoaikaa syytä pidentää.
Monesti ylimääräiset viisi minuuttia riittävät siihen, että opastaa untuvikon etäkokoustamisen peruskäytäntöihin. Äänen ja kuvan tarkistus vähintään. Pienet lämmittelevät smalltalkitkin voivat olla tarpeen.
Oletko muuten huomannut, että organisaatiosi sisäiset henkilöt pääsevät kokouksiin ilman järjestäjän hyväksyntää, mutta ulkoiset eivät? Tähänkin löytyy asetus.
Jos siis mukana on yksikin ulkoinen henkilö, on korostetun tärkeää, että järjestäjän edustaja on etuajoissa paikalla.
Ajattelet ehkä jo, että eihän tuo ole mahdollista. Hyvä, että ehtii edellisestä kokouksesta nappia painaa, että ehtii seuraavaan.
Jos näin on, on teillä työkulttuuriongelma.
Ihminen tarvitsee…
Ihminen tarvitsee siirtymäaikoja. Sekä kehollisesti että etenkin henkisesti.
Vessassa pitää välillä käydä, juoda pitää ja pieni taukoliikunta estää ennenaikaisen kuoleman.
Ajatusten selkiyttäminen voi viedä vielä pidempään aikaa. Monesti näkee kokouksissa, että osallistuja on fyysisesti läsnä, mutta ajatukset ovat täysin jossain muualla. Ehkä edellisen kokouksen asioissa.
Jos teillä ei ole selkeää taukoa kokousten välissä, ammutte itsenne jalkaan.
Tauoitta sekundaa
Hosumalla, kiireessä ja tauoitta tulee sutta ja sekundaa.
Yksi ongelma on tunnin palaverit. Sopikaa mieluummin kolmevarttisia. Näin jää aikaa kerätä itsensä ennen seuraavalla tasatunnilla alkavaa palaveria.
Muutama minuutti jää järjestäjällekin, joka on jo etuajoissa vastaanottamassa seuraavan kokouksen osallistujia.
Jos olet luonnonoikku, voit tauolla tehdä jotain muuta tärkeää.
Eikö olekin itsestään selvää, kun asiaa vähän pohtii?
Kiireettömiä ja hyvin järjestettyjä etäkokouksia teille kaikille!
Toni
P.S. Varaa automaattikalenteristani aika ja keskustellaan lisää parhaista etäkäytännöistä. Vaikuttavuustakuulla!
[ult_dualbutton btn_border_style=”solid” btn_color_border=”#ffffff” btn_border_size=”2″ button1_text=”Tilaa etävalmennus” icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Ftuote%2Fcxo-etavaikuttaja-verkkovalmennus%2F|||” btn1_background_color=”#004fe3″ icon=”Defaults-laptop” icon_color=”#ffffff” icon_align=”right” button2_text=”Ollaan yhteydessä” btn_icon_link=”url:https%3A%2F%2Fcxopro.fi%2Fyhteys%2F|||” btn2_background_color=”#004fe3″ btn_icon=”Defaults-headphones” btn_icon_color=”#ffffff” btn2_icon_align=”left” divider_text=”tai” divider_text_color=”#004fe3″ divider_bg_color=”#ffffff” btn1_text_color=”#ffffff” btn2_text_color=”#ffffff” btn1_heading_style=”font-weight:bold;” btn2_heading_style=”font-weight:bold;”]
Kun tilaat valmennuksen, anna verkkokaupassa koodi “niksinurkkaaja“, niin saat 20 % alennuksen. Tarjous on voimassa vain viidelle ensimmäiselle tilaajalle rajoitetun ajan.
Estä myrkkytykkejä pilaamasta kaikkien työilo ja elämänvalo. Kaikki lailliset ja eettisesti kelvolliset keinot ovat sallittuja työilon ja -ilmapiirin parantamiseksi.
Kuuntele, miten Pukki ratkaisi narsistin henkisen väkivallan aiheuttaman ilmapiiriromahduksen. Jakso sisältää myös kepeän narsistitestin. Lopussa viisi vinkkiä.
Voit salaa avata kaikki luukut täältä. Varo, etteivät tontut huomaa…
Podcast pohjautuu Toni Hinkan kirjaan ”Joulupukin Johtamispaja” lue lisää kustantajan sivulta…
Tilaa uutiskirjeemme! Saat konkreettista apua johtamiseen ja vaikutusvoiman kehittämiseen.
Odotukset Mikko Ivalon kirjasta Henkilökohtainen johtaminen eivät olleet korkealla luettuani Alpo Suhosen käyttämää pätkän kirjasta. Alpo oli napannut tekstinpätkän Helsingin Sanomista 25.8.1990: “Mikko Ivalon ansiokas, 40-luvulla ilmestynyt työnjohto-opas kertoo, että johtajan pitää olla ennen kaikkea jämerä ja ruumiinrakenteeltaan vankka. Esimiehenä hän hallitsee kaikki alaistensa työt näitä selvästi paremmin. Hän säilyttää isällisen arvovaltansa pitämällä tiukkaa kuria, puhumalla harvakseltaan ja hiljentämällä vastalauseet alkuunsa. Käskyläiset palkitsevat hyvän johtajan nöyryydellä ja tottelevaisuudella”.
Kuvittelin löytäväni kirjasta tuollaisen tekstin. En löytänyt. Ilmeisesti kysymyksessä on parodia, joka on alkanut elää omaa elämäänsä. Teksti ei nimittäin alkua lukuunottamatta anna oikeutta kirjalle, vaan kirja on – niinkuin lainauksen alussa sanotaan – ansiokas.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1947 ja on siten aikansa tuote. Tuohon aikaan ojiakin kaivettiin vielä käsinkaivuuna suurien työkuntien avulla ja niinpä huomion keskipisteenä onkin erilaisten ruumiillista työtä tekevien (mies)porukoiden johtaminen.
Tuohon aikaan oli vielä tyypillistä, että hyvästä työntekijästä tehdään työnjohtaja. Siksi Ivalon mukaan henkilöt, jotka ovat “nopeat ja tarkat kaikissa töissä” ja “soveltuvat mainiosti suunnittelijoiksi, työkaluviilareiksi ja työnjohtajiksi”.
Entä millaisia ovat Ivalon mukaan työnjohtajan henkilökohtaiset vaatimukset? No, “esimieheltä vaaditaan sopiva ruumiinrakenne. Hänen tulee olla roteva ja voimakas tai sukkela ja näppärä, että hän keskitasoa paremmin pystyy osastonsa töihin. Hänellä tulee olla hyvä terveys, jottei osasto sairaslomien ja sijaisten vuoksi tule huonosti hoidetuksi… Esimieheltä vaaditaan arvovallan tukena oleva hyvä ulkomuoto ja ulkoasu. Hänellä tulee olla hyvä ryhti, sillä ryhdikäs henkilö näyttää jo ensi silmäyksellä reippaalta ja ahkeralta… Esimiehen tulee olla tahdikas ja pystyä ylpeilemättä seurustelemaan alaistensa ja ujostelematta päämiestensä kanssa. Vaikeissa tilanteissa hänen pitää ennemmin olla huumorintajuinen kuin pikavihainen, ja hänen tulee aina säilyttää itsehallintansa”. Lainaukset sivuilta 50-51, alleviivaukset blogikirjoittajan.
Näyttää siltä, että parodioidessaan Ivalon kirjaa tuntematon lehtikirjoittaja on vääristellyt Ivalon tekstiä aika tavalla, vai mitä?
On selvää, että asiantuntijaorganisaation johtaminen ei Ivalon opein onnistu, ei ainakaan kokonaan. Ajat ovat muuttuneet ja aikojen mukana on maatalous- ja teollisuustyö muuttunut palvelu- ja tietotyöksi. Silti en osaa muuta kuin ihailla Ivalon selkeäsanaisuutta ja suoraselkäisyyttä. Hänen ohjeissaan – ei toki kaikissa – on opiksi otettavaa nykyajan johtajalle, mistä kirjoituksen loppuun muutama lainaus.
“Älykästä työkuntaa sen sijaan on johdettava älyllä. Jos esimies ajattelee, että työntekijät eivät saa arvostella hänen toimenpiteitään, vaikka nämä siihen pystyvät, niin hän joutuu vaikeuksiin, vihatuksi tai naurunalaiseksi. Koko yritys on silloin pilalla ja syntyvä sekasorto johtaa lopulta henkilömuutoksiin – joko älykäs työkunta saa arvoisensa johtajan tai johtaja saa arvoisensa typerän työkunnan.” (s. 46)
“Jotta esimies pystyisi yhteistyöhön, vaaditaan, että hän on tarpeeksi seurallinen ja ystävällinen. Lisäksi hänen tulee osata puhua ja kirjoittaa nasevasti ja täsmällisesti, käyttämättä tarpeettomia sanaröykkiööitä.” (s. 50)
“Työhönsä nähden esimies voi ottaa kaksi äärimmäistä asennetta. Toinen on vanhoillinen asenne. Silloin esimies ajattelee, että se, mitä tähän asti on käytetty, on edelleenkin hyvää , ja epäilee kaikkea uutta, etenkin teoreettisesti tutkijan kammiossa keksittyä… Asenteen heikkoutena on kehityksen pysähtyminen yritteliöisyyden lamaantuessa. Toinen on rationaalinen asenne. Tällöin esimies arvelee, että työntutkimukset ja uusimmat koneet ovat ensiluokkaisen tärkeät ja perinteet yleensä ovat arvottomia… Paras asennoituminen sisältää tietysti kummankin hyvät puolet”. (s. 81)
“Aina kun hän neuvoo tai arvostelee tulosta, ilmaisee tapa ja sävy hänen suhtautumistaan ja herättää työntekijässä tunteita. Erittäin tärkeätä on, että esimies ei tällöin toimi tarkoituksiaan vastaan eikä ajattelemattomuudessaan luo tunnetilaa, jota hän haluaa vastustaa…” (s. 114)
Ja sitä rataa. Loppujen lopuksi aika ajatonta tekstiä. Teksti on suoraa ja hienostelematonta. Lapsellisia sanotaan lapsellisiksi, laiskoja laiskoiksi ja valehtelijoita valehtelijoiksi. Ei puhuta mitään aikuistumis-, työ- tai totuudenpuhumisrajoitteisista.
Mikko Ivalo: “Henkilökohtainen työnjohto”. Ammatinedistämislaitoksen ammattikirjoja n:o 31. Otava, 1947. Kirjassa kerrotaan paljon johtajan ominaisuusvaatimuksista. Mutta miten niitä kehitetään? Siihen löydät vastauksen Toni Hinkan kirjasta Karisma.
Ovat vitsailleet, että CIO (Chief Information Officer, tietohallintojohtaja) tarkoittaakin, että Career Is Over. Menin sanomaan tämän ICTexpossa kollega Tapio Järvenpäälle, joka kertoi aikaisemmin kuulemattomansa määritelmän puheessaan koko yleisölle. Kertoi kuulleensa Reinolta. Näköjään olen guruuntumassa, jos kerran pelkällä etunimellä tunnetaan.
Takavuosina tietohallintojohtajalla ei todellakaan ollut uraa eteenpäin, siitä vitsailu urapolun loppumisesta. On myös epäilty ihan merkittävien tutkimuslaitostenkin analysoimana, että tokko tietohallintojohtajaa tarvita enää. Tiedot tietohallintojohtajan poismenosta ovat kuitenkin ennenaikaisia.
Olemme tietoyhteiskunnassa siirtyneet vaiheeseen, jossa tietointensiivisyys kasvaa nopeammin kuin koskaan. Organisaatioiden toiminnankehityshankkeet ovat erittäin “IT-pitoisia” eli tietotekniikkaa hyödyntämällä etsitään tehokkuushyötyjä.
Tällaisessa tilanteessa hyvät tietohallintojohtajat ovat kullan arvoisia! Heitä tarvitaan nykyisissä tehtävissä tukemaan yritysjohtoa tietotekniikan hyväksikäytössä. Heitä tarvitaan myös organisaatioiden kehitysjohtajiksi ja suurten kehitysohjelmien vetäjiksi.
Tietotekniikan ja tietohallinnon lainalaisuudet hyvin osaaville johtajille tulee olemaan hyvin kysyntää. Siis semmoisille, jotka ihan oikeasti tietävät, miten tietotekniikkaa hyödyntämällä saadaan aikaan toimitatapahyötyjä, ja jotka osaavat kommunikoida sekä yritysjohdon että organissation syvien rivien kanssa.
Career Isn’t Over.
Cxo Academy Vantaa kokoontui syksyn toiseen aamiaistilaisuuteen keskiviikkona 17.9.2014, jolloin esiintymisvuorossa oli vanhempi mentori Eerik Lundmark ja aiheena Tunne äly vai tunneäly?
Ihan aluksi Eerik haastoi osanottajat pohtimaan ihmistä, jolla osanottajan mielestä on kosolti tunneälyä. Mitetinnän purun tuloksena saatiin pitkä lista tunneälykästä ihmistä kuvaavia sanoja. Eerik määritteli tunneälyn älykkyden lajiksi, jota ihminen kykenee kasvattamaan.
Eerik kävi läpi tunneälyn osa-alueita käyttäen hyväksi CxO:ssakin käytettyä mallia, joka perustuu Consortium for Research on Emotional Intelligence in Organizations:n tutkimustuloksiin. Tunneälyn luokittelu ja osa-alueet herättivät intensiivistä keskustelua osanottajien joukossa, mikä osaltaan todisti, että kysymyksessä on sekä tärkeä että mielenkiintoinen johtamisen kehittämisalue.
Lopuksi Eerik nosti esiin Daniel Golemanin kuusi johtamistyyliä, jossa jaottelu perustuu toisaalta sisäiseen ja ulkoiseen fokukseen, toisaalta yksilön valintaan, yhteisymmärrykseen ja johtajan näkemykseen. Eerikin mukaan yksilön valintaan ja yhteisymmärrykseen perustuvat johtamistyylit – olipa fokus sisäinen tai ulkoinen – korreloivat positiivisesti hyvän työtyytyväisyyden kanssa ja johtajan näkemykseen perustuvat johtamistyylit taas negatiivisesti. Jälkimmäiset johtamistyylit ovat kuitenkin perusteltuja esimerkiksi kriisitilanteissa.
CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuus sai huippupalautetta: esittäjälle annettiin (asteikolla 1-5) täysi 5,0 keskiarvonkin noustessa 4,9:ään. Esitetty materiaali löytyy CxO:n materiaalipankista.
Kolmen viikon päästä eli 8.10.2014 yhdistysaktivistimme Toni Hinkka ja Reino Myllymäki paneutuvat Academyn aamiaistilaisuudessa yhdistysjohtamiseen otsikolla Yhdistys kriisissä? Mistä pelastus? CxO Academy Vantaan aamiaistilaisuudet ovat veloituksettomia mutta edellyttävät ennakkoilmoittautumista. Lue lisää – ja ilmoittaudu!
Reino Myllymäki
Lähetä kommentteja, ideoita, palautetta tai yhteydenottopyyntö: toni.hinkka@cxopro.fi.
Erilaisuuden hyödyntäminen ei onnistu ilman ymmärrystä
Joidenkin kanssa yhteistyö sujuu kuin tanssi jo ensi kohtaamista lähtien, ja joidenkuiden kanssa yhteistä säveltä ei tunnu löytyvän lainkaan. Yhteys samankin ihmisen kanssa toimii välillä moitteettomasti, välillä pätkii. Viimeksi tällä viikolla huomasin, kuinka ärsyynnyin kollegani tavasta innostua uusista asioista ennen kuin aikaisempiakaan on ehditty saada kunnolla tulille, valmistumisesta puhumattakaan. Vaikka erilaisuuden hyödyntäminen ei tapahdu hetkessä, sitä kohden voi ja kannattaa edetä pyrkimällä ymmärtämään, jopa arvostamaan sitä. Harvoilla, johtajillakaan, on mahdollisuus valita vain haluamansalaisia, samanlaisia ihmisiä ympärilleen. Eikä se sitä paitsi olisi viisastakaan.
Itsetuntemuksesta muiden arvostamiseen
Moni tuntee itsensä – paremmin tai huonommin. Spontaani palautekin lisää ymmärrystä, jos sitä vaan kykenee vastaanottamaan. Omaan tai lähiympäristön arviointiin perustuvat profilointityökalut ja niiden tuottamat profiilit ovat neutraali tapa lisätä ymmärrystä itsestämme ja muista. Profilointi valaisee omia sokeita pisteitä, kenties muidenkin. Parempi itsetuntemus auttaa itsensä johtamisessa, taidossa jonka painoarvo jokaisella johtajalla ja yhä useammalla johdettavalla kasvaa. Profiilit suuntaavat kehittämisessä huomion merkityksellisiin asioihin. Vahvuuksia kannattaa vahvistaa ja ”heikkouksia” harkiten kehittää. Jo pienikin muutos voi saada paljon hyvää aikaan. Erilaisuuden ymmärtäminen, arvostaminen ja aito hyödyntäminen ei kuullosta hullummalta kehityskohteelta?
Samanlaisuus ja erilaisuus neutraalisti näkyväksi – ja voimavaraksi
Työyhteisössä profilointityökalut tekevät siellä työskentelevien persoonien samanlaisuutta ja erilaisuutta näkyväksi. Ei ole hyvää tai huonoa – on vain erilaisuutta. Kiperissä tilanteissa tämä helposti unohtuu ja silloin näkee, kuulee ja tuntee kollegassa, johdettavassa tai esihenkilössä – kenessä tahansa – vain ne kaikkein rasittavimmat piirteet. Huomio kiinnittyy tärkeistä ja tavoiteltavista asioista energiaa kuluttaviin ja organisaation vinkkelistä täysin tuottamattomaan. Lähtökohtaisesti jokainen toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Näitä parhaita, usein tiedostamattomia tapoja kun vaan on useita! Kun asia neutraalilla tavalla nostetaan esiin ja keskustellaan, lisääntyy ymmärrys ja sen myötä arvostus toisia kohtaan. Luottamus vahvistuu, vuorovaikutus ja yhteistoiminta paranevat. Erilaisuus muuttuukin ärsyyntymisen aiheuttajasta organisaation hyödyksi.
Uskon edelleen jo kuluneeseen sanontaan “erilaisuus on voimavaramme”. Jos täälläkin kaikki jäisimme varmistelemaan asioita tai laukkaisimme kaikkien uusien ideoiden perään, emme organisaationa kehittyisi. Puhumme asioista avoimesti ja palautteella on suuri merkitys. Jo rekrytoinneissamme profiloinneilla varmistetaan sopivuus tiimiin. Organisaatiokulttuurissamme yhteinen arvopohja, missio ja jaetut tavoitteet auttavat. Niidenkin luotaamisessa hyödynnämme profilointityökaluja.
Kirjoittaja on itsekin vielä matkalla erilaisuuden hämmästyttävään maailmaan
Olemme CxO:ssa valinneet käyttöömme neljä toisiaan täydentävää profilointityökalua, joita mentoroinneissa ja modernin, ihmiskeskeisen johtamisen (mentoroivan johtamisen) koulutuksissa hyödynnämme.
Kun haluat kuulla lisää aiheesta mentorointi – käyttöliittymäsi ihmiskeskeiseen johtamiseen, jossa profilointityökaluilla on tärkeä roolinsa – ole kuulolla ti 10.10. ja osallistu maksuttomaan webinaariimme. Ilmoittautuminen ja tarkemmat ajat.
Suorita ylläkuvattu tehtävä omalla vuorollasi. Ainoa sääntö on se, että sinun pitää näkyä ja kuulua kanssapelaajillesi.
Peliohjeet
Tavoite:
- Tavoitteena on oppia vaikuttavuuden ominaisuuksia mieleenpainuvasti tehtäviä suorittamalla ja muita tarkkailemalla. Suorittaessa ja tarkkaillessa aivoissa aktivoituvat eri alueet ja oppimismekanismit, joten vaikuttavuus on moninkertainen.
- Saada henkilökohtaista palautetta viestinnän eheydestä ja riitasoinnuista.
- Kehittyä nopein pienin askelin vaikuttavammaksi.
- Nauttia ja iloita etäyhdessäolosta ja -vuorovaikutusesta
Tarkkailu:
- Lue tarkkailukortin tehtävä paljastamatta sitä
- Tarkkaile muiden suorituksia
- Sama tarkkailutehtävä yksi koko kierros
Suoritus:
- Lue suorituskortin tehtävä paljastamatta sitä
- Tee tehtävä (alle 2 min)
- Kerro muille, mikä tehtäväsi oli
Arviointi:
- Lue ääneen, mitä tarkkailit
- Piste mielestäsi parhaiten suoriutuneneelle
- Toinen piste mielestäsi yleisesti vaikuttavimmalle
Sitten seuraava kierros uusin tarkkailu- ja suoritustehtävin.
Qioz
[random_timed_quiz id=”145000″]