Miksi luotettavuutesi voidaan kyseenalaistaa? Osa 2/3

Luotettavuus on tärkeä arvo. Useimmat meistä pitävät itseään hyvin luotettavina. Silti ympäristö voi kokea meidät toisin. Mistä tämä ristiriita johtuu?

Aloitin ennen joulua aiheesta blogin. Huomasin sitä kirjoittaessani, että syitä on lukuisia, syntyikin blogitrilogia. Tässä siis osa kaksi sisältäen neljä uutta näkökulmaa ristikkäisiin tulkintoihin.

“Muistaminen” vs. muistaminen ajoissa

Varmaan yleisimpiä syitä lupauksen pettämiseen on yksikertaisesti unohtaminen. Hetkellinen unohtaminen on sellaista, joka palautuu mieleen – usein liian myöhään. Syväunohtaminen on laatuaan vakavampaa – sitä ei voi oikein huomata, kun siitä ei ole ensimmäistäkään muistijälkeä.

Olen huomannut myös iän vaikuttavan muistamiseen, ikävä kyllä negatiivisesti. Toki ikääkin haitallisempaa lienee se, että koko ajan on enemmän muistettavia yksittäisiä asioita ja häiriöiden määräkin on kasvussa.

Jos olet törmännyt unohtelun lisääntymiseen omalta osaltasi, on aika miettiä toimintatapojasi. Rakenna siis itsellesi systeemi, millä tavalla kirjaat lupauksesi muistiin. Vielä kun muistaisi mihin mitäkin tuli kirjoitettua.

Minä ensin vs. kuka ensin

Lienee hirveän yleistä, että jokainen priorisoi tekemisiään omista lähtökohdistaan. Varsinkin, kun on paljon, jopa liikaa tekemistä, valitaan tehtäväksi ne itselle tärkeimmät tai mukavimmat. Silloin helposti sivuutetaan muille annetut lupaukset.

Vaan luotettavuuden näkökulmasta ne muille luvatut pitäisivät olla tärkeimpiä. Toinenhan voi oikeasti luottaa saavansa sinulta lupaamasi ja pettymys voi olla melkoinen, mikäli priorisoit (pahimmillaan toiselle kertomatta) hänen tarpeensa pinon pohjalle. Älä koskaan, milloinkaan, sano toiselle, että jouduit priorisoimaan ja siksi jätit hänelle lupaamasi tekemättä. Samalla kerrot toiselle päin naamaa, ettet häntä arvosta.

Kulttuuri vs. kulttuuri

Välillä saattaa yllättää se, kuinka isot kasvatuserot voivat olla jopa naapurin kanssa puhumattakaan toisesta maakunnasta olevien kesken, saati ihan erimaalaisten. Otetaan esimerkki: Lähes 20 vuotta sitten pohjanmaalainen anoppini sanoi minulle, varsinaissuomalaiselle vävylle, ettei hänelle olisi noita kukkia tarvinnut tuoda. En ole sittemmin vienyt, kun näin toivottiin. Viime aikoina olen saanut kuitenkin ymmärtää, että kielto ei ollut konkreettinen, vaan liittyy jotenkin kyseiseen kulttuuriin. Ehkä kokeilen kepillä jäätä seuraavalla käynnillä.

Neuvonkin hieman epäselvässä tai oudossa tilanteessa kysymään suoraan, mitä toisen sanoma oikeasti tarkoittaa. Jos ei kohteelta suoraan kehtaa, niin voi kysyä joltakulta henkilön paremmin tuntevalta.

Yksi tarjoilija vs. monta kokkia

Joskus tulee luvattua täydestä sydämestään, mutta kun tekemiseen osallistuu joku muukin, voi tulla vaikeuksia eteen. Vapaa-ajan esimerkki: Lupaat, että tulette kylään klo 17. Vielä varttia yli puolisosi arpoo kotona sopivaa vaatekertaa. Työesimerkki: Lupaat osallistua tapaamiseen. Sitten esimiehesi käskee sinut toisaalle alkuperäisestä lupauksestasi piittaamatta.

Mikä neuvoksi? Mikäli tiedät tämmöisten tilanteiden todennäköisyyden varsin suureksi, kerro luvatessasi mahdollisesta sinusta riippumattomasta häiriöstä. Mikäli tällaiset ovat aniharvoin tapahtuvia poikkeuksia, pahoittele syvästi ja selitä syy, mikäli sen voit tehdä lojaalisuusvelvoitettasi rikkomatta.

Seitsemän selitystä kasassa, viisi vielä tulossa lähipäivinä.

Pysy CxO:n luotettavuuskanavalla.

 


 

Tee itsesi ymmärretyksi.  CxO vaikutusvoima™ -koulutuksessa opit tunnistamaan vakuuttamisen ja vaikuttamisen tekijät ja saat oman CxO vaikutusvoima™ -profiilin kehitymisesi pohjaksi. Ymmärryksen ohella saat itsellesi harjoitteita joiden avulla vakuuttavuutesi kasvaa varmuudella.

 

 

Valikko