Professori ja puhekilpailu? Mikä ihmeen yhdistelmä se oikein on?

Nuorkauppakamaritoiminta on mielenkiintoinen juttu. Se tarjoaa monenlaisia eväitä monenlaiseen toimintaan joskus jopa hyvin erilaisillekin ”nuorille”.

Minä liityin nuorkauppakamaritoimintaan, jonkun mielestä ehkä liian myöhään, vasta professorina. Tässä kohtaa olisin helposti voinut todeta, että minulla ei enää ole täällä mitään uutta opittavaa ja unohtaa koko jutun. Niin ylpeä ei sentään koskaan saa olla.

Esiintyminen ja esiintymisvalmennus, johtamisvalmennukset ovat sellainen asia, mitä itsessään voi aina kehittää kerrasta ja vuodesta toiseen olipa sitten toimitusjohtaja, professori tai nuori menestyjä. Koskaan ei saa olla niin valmis johtaja tai esiintyjä, että muuttuisi ylpeäksi tai voisi todeta, että tämän minä jo osaan niin hyvin, että kehittämisen varaa ei enää ole.

Puhekilpailuun lähtiessä en odottanut, kuinka hyvä juttu se oikeastaan on esiintymistaidoille. Itseasiassa voisin sanoa että puhekilpailua parempaa esiintymisvalmennusta saa ihan oikeasti etsiä. Varsinkin silloin kun alatkin edetä kilpailusta ja voitosta toiseen Suomen- , Euroopan- ja Maailmanmestaruus tasoilla.

Jokainen onnistuminen ja jokainen voitto on samalla mieletöntä itsensä ylittämistä. Uuden tyyppisten puhe-esitysten pitäminen, kyky naurattaa tai itkettää ihmisiä on upea kokemus, johon kannattaa jo ihan uhallaankin lähteä mukaan.

Ihan upeaa on myös huomata miten mahtavat tukijoukot puhekilpailun taustalle voikaan saada. Aiemmin puhekisan voittaneita huippu osaajia kuten Petri Eklund tai Hannu Nikupeteri tai jopa oikeita johtamisen valmentajia kuten johtamisaktivisti Toni Hinkka. Kyllä tässä professorinkin on syytä olla superkiitollinen saamastaan avusta, sparrauksesta ja myös oman kamarin, Oulun Tervaporvarit, upeasta tuesta.

Minulla on ollut tapana joka kerta ennen puhekisaa ostaa lasillinen kuohuviiniä ja kilistää se tulevan voiton kunniaksi. Tyyliini kuulu niin ikään luoda ennakkovisio, jossa juhlitaan jo tulevaa voittoa ja jossa kuvittelen hakevani puhekisan palkintoa siellä palkintogaalassa fanfaarien saattelemana.

Kippis siis Tampereen kisoihin ja sitten Kanadaan, hyvä me, hyvä me, hyvä Suomi….nyt vain peukut pystyyn ja voittoa hakemaan.

Minna Pikkarainen
Connected Health Professori
Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamari