Sana etätyö on vakiintunut tarkoittamaan työtä, joka tehdään jossain muualla kuin kiinteällä työpaikalla. Usein etätyötä tehdään kotona. Tavallisen työtätekevän näkökulmasta kysymys on siis lähityöstä.
Teen mielelläni töitä kotona. Joskus inspiraatio sykkii paremmin kotona kuin konttorilla. Flunssa-aikaan pyrin säästämään kollegoitani virustartunnalta. Jos edellisyönä on satanut 30 cm lunta, lähden liikenteeseen vasta sitten, kun on pakko. Joskus kannattaa tehdä aamu töitä kotona ja ajaa sen jälkeen suoraan asiakkaalle käymättä välillä konttorilla. Syitä on monia. Työskentelen myös muualla kuin kotona tai konttorillamme. Esimerkiksi asiakkaiden luona, kirjastoissa, kahviloissa, parkkiruudussa ja anoppilassa. Sitäkin kutsutaan etätyöksi vaikka oikeampaa olisi puhua paikka paikkariippumattomasta työstä. Usein lähityöllä säästetään luonnonvaroja ja ehkäistään ilmastonmuutosta.
Joillekin kotona työskentetely sopii, joillekin ei. Joillakin kotona oleskelu menee lorvimiseksi tai sometteluksi, joillakin työnteko tehostuu: määrä kasvaa ja laatu paranee.
Mutta torstaina 18.12.2014 löysin uutisen lehdestä. Uutisen mukaan “Etätyö tuo uusia haasteita työpaikoille”. Juttu perustui Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen Työsuojelupaneeliin, joka oli suunnattu työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille.
Jutun mukaan on huolestuttavaa, että vain harvoilla työpaikoilla oli etätyöntekijöille erilliset työsuojelun toimintaohjeet, esimiehen ja alaisen välinen keskustelu etätyön kuormittavuudesta puuttui, samoin puuttui työnantajan tuki hyvän ergonomian rakentamiseen ja ajanhallintaan. Haasteiksi koettiin mm. työsuojelulliset vastuukysymykset, työskentelyolosuhteiden kartoitus ja seuranta. Lisää haasteita: kotona työskentelyä on mahdotonta seurata, työaikoja hallita, työergonomia on puutteellista ja samoin puutteellista on työtilojen turvallisuus. Jostain syystä jutussa käsiteltiin myös sisäistä sosiaalista mediaa. Syy ei auennut minulle.
Onhan nuo vakavia ongelmia. Lähityö näyttää olevan niin ongelmallista, että pitäisikö se kieltää? Vai pitäisikö kotona tehdä työsuojelutarkastuksia? Tai antaa esimiehelle tarkkailumahdollisuus vaikkapa videokameran välityksellä? Vai pitäisikö työskentelyyn liittyvää byrokratiaa miettiä uusiksi? Päätelasienkin saaminen edellyttää asiantuntijan käyttämistä työpisteen ergonomian tarkistuksessa. Meikäläisen tapauksessa siis pitäisi tarkistaa kotona ja toimistolla olevien työpisteiden lisäksi asiakkaiden neuvotteluhuoneet, kirjastot ja kahvilatkin.
Valtiopäivämies, kirkkoherra ja teologian tohtori Anders Chydenius nosti jo 1700-luvun jälkipuoliskolla kirjoituksissaan esiin sääntelyn vaikutukset esimerkiksi yrittämiseen. Hän koki, että silloinen sääntely teki ihmisten elämän, työnteon ja varsinkin yrittämisen niin ahdistavaksi, että he mieluummin muuttivat Ruotsista ulkomaille. Ettemme vain vahingossa olisi luomassa uudelleen samanlaista yhteiskuntaa.
