Muistan, kuinka tarjoilijat menivät lakkoon 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Lakkoon saakka työpaikkaravintolassamme tarjoilijat annostelivat ruoan. Koska lakonkin aikana piti saada lounasta, työpaikkaravintola siirtyi ruoan annostelussa itsepalveluun. En muista työtaistelun lopputulosta muuten, kuin että vanhaan käytäntöön ei palattu lakon päätyttyä. Tarjoilijat lakkoilivat siis työnsä asiakkaiden itsepalveluksi. Fiksua, eikö?

Saman tekivät myöhemmin mm. paperityöläiset. Tai ainakin sanotaan, että paperityöläiset – joilla monien mielestä oli jo ennestään palkka-asiat kunnossa – lakkoilivat paperitehtaat pois Suomesta. Oikeasti kehitys oli jo silloin menossa suuntaan, jossa paperitehtaat kannatti rakentaa lähelle kulutusta. Niinpä paperityöläiset lakollaan lopulta vain nopeuttivat heille kielteistä kehitystä, vaikka fiksua olisi ollut jarruttaa sitä.

Postilaitostamme on kuritettu vuosien kuluessa jos jonkinlaisella vitsauksella. 1600-luvulta alkaneeseen positiiviseen kysyntäkehitykseen loi ensimmäisenä vekin faksi, jolla ihmiset kykenivät lähettämään papereita toisilleen ilman Postin välikäsiä. Myöhemmin matkapuhelin, tekstiviestit, sähköposti, multimediaviestit, sähköiset laskut, whatsappit ja muut chattityyppiset ovat korvanneet kirjeet ja postikortit.

Ihan kokonaan Postin elämä ei ole ollut alamäkeä, sillä positiivista kehitystä loi ja luo edelleen verkkokauppa, joiden paketteja Posti on päässyt kuljettamaan asiakkaille.

Vaan mitä teki tässä tilanteessa postityöläinen? Meni lakkoon!

Ottamatta kantaa tuoreen työtaistelun osapuolten tavoitteisiin, Postin työtaistelulla näyttää olevan taas liikkeellä olevaa murrosta nopeuttavia vaikutuksia. Työtaistelu edistää osaltaan digitalisaatiota, sillä Postin kuljetusten varassa olevat ehtivät jo miettiä kuumeisesti, miten toimittaa tuote asiakkaalle ilman Postia välikätenä.

Kun tänään avasin tarjouskirjeen synnyinseudun sanomalehdeltä, jota meillä sinnikkäästi edelleen luetaan, huomasin siinä tarjottavan mahdollisuutta siirtyä lehden digitilaajaksi. Jakelukustannusten nousun seurauksena painetun lehden tilaushinnat nousevat ja ovat kaksin-kolminkertaiset digilehteen verrattuna.

Tarjous oli kohdennettu meille lehden jakelualueen laitamilla asuville. Veikkaan, että moni kohtalontovereistani tarttuu tarjoukseen. Sen seurauksena painokoneiden klonksunta vähenee, kirjanpainotyöläisten työllisyys huononee, samoin postinkäsittelijöiden ja samalla metsää säästyy muuhun käyttöön. Tähän suuntaan olisi joka tapauksessa menty mutta nyt saatiin murrokselle vauhtia.

Veikkaan, että myös verkkokaupat miettivät vaihtoehtoja Postille. Muutaman vuoden kuluttua vastaava työtaistelu saattaa edistää 3D-tulostamisen yleistymistä. Mutta ei vielä nyt.

Minusta jokaisen työtaistelua aikovan kannattaisi tulevaisuudessa miettiä hetken aikaa kiistaa vastapuolen ja koko Suomen näkökulmasta. Ja miettiä, mihin työtaistelu johtaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ja pyrkiä sen jälkeen yhteistyöhön. Meillä ei ole oikein varaa lakkoihin eikä työsulkuihin.