Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen.

7. Rohkeus – Omaleimaisuus

Rohkeus on toimimista vaikka pelottaa. Rohkeus voi olla fyysistä rohkeutta tai henkistä, moraalista rohkeutta. Toki fyysisenkin rohkeuden takana on henkinen rohkeus, koska ei se keho mitään ilman aivoja tee. Moraalinen rohkeus on toimimista oikein vaikka kokee vastustusta, häpeää tai vähättelyä.

Koska rohkeus edellyttää pelkoa, vaihtelee rohkeus riippuen siitä mikä kutakin pelottaa. Jollekulle esiintyminen on nautinto, toiselle kauhistus. Yhdelle korkeat paikat saavat puntit tutisemaan, toiselle ne tarjoavat nautittavan näköalan. On helppo esittää rohkeaa tilanteessa, jossa ei koe mitään pelottavaa. Silloin rohkeus on vain katsojan silmässä.

Omaleimaisuus on ajattelua ja toimintaa totutusta ja tavanomaisesta poikkeavasti. Uudet, yllättävätkin näkökulmat rikastavat ymmärrystämme ja antavat tilaisuuden oivaltaa edelleen uusia mahdollisuuksia.

On mielenkiintoista, että yritysjohtajat kuuntelevat urheiluvalmentajia, taiteilijoita ja filosofeja etsiessään keinoja oman näkemyksensä avartamiseen. Tästä ollaan valmiita maksamaan kohtalaisen tuntuvia summiakin. Tämä on toki kaikin puolin suotavaa, mutta kannattaa huomata, että kyseessä on nimenomaan totutusta poikkeavan ajattelun tarve, jota vois hyvin harjoittaa itsekin.

Omintakeisen ajattelun ja luovuuden suurin este lienee itsesensuuri. Jo ennen kuin annamme itsellemme mahdollisuuden ajatella toisin, kuvittelemme, että tuo näkökulma ei toimi, tuo toimintamalli ei sovi tälle toimialalle tai että sitähän jo jossain joskus kokeiltiin. Omat uskomuksemme rajoittavat meitä ja ohjaavat meidät tutuille ja koetelluille urille. Juuri tässä omaleimaisuus liittyy rohkeuteen. Tuotko uuden näkemyksen pöytään, vaikka se poikkeaisi perinteistä ja saattaisi aiheuttaa hämmennystä tai vastustusta?

Kuvittelemme helposti, että tuttu tie on tehokkain. Emme anna itsellemme aikaa tarkastella asioita eri näkökulmista. Ymmärtäminen on ikivanha metsästystermi, joka tarkoittaa sitä, että ennen saaliiseen käsiksi käymistä sitä tarkastellaan joka puolelta. Esi-isämme siis olivat sitä mieltä, että karhun kaatoon ei kannata sännätä päätä pahkaa vanhoilla malleilla, vaan otetaan hetki aikaa parhaan lähestymisen varmistamiseksi.

Tämä onkin ymmärryksen ydin: Menetkö valmiiksi poljettua latua vai näetkö vaivaa toisenlaisen ratkaisun hahmottamiseksi? Joskus se ei ehkä toimi, mutta usein se on avain.

Äärimmäisen omaleimaista alkavaa viikkoa.