Share |

Ratkaisusuuntautunut työnohjaus on tavoitteellista toimintaa

Tutkimusten mukaan hyvinvoivat työntekijät ovat tehokkaampia ja saavat aikaan myös merkittävästi parempaa tulosta, asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta kannattavuutta yritykselle (Hakanen J, 2009: Työnimua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Työsuojelurahasto).

Työterveyslaitoksen tutkimusten (2015) mukaan jokainen työhyvinvoinnin kehittämiseen investoitu euro tuottaa kuusi euroa takaisin.
Siksipä työntekijöiden hyvinvoinnilla on merkitystä - myös organisaation tuottavuuden näkökulmasta.
Työelämän pirstaloituessa ja liiketoimintaympäristöjen muuttuessa entistä nopeammin itseohjautuvuuden ja motivoitumisen merkitys tiedostetaan entistä selvemmin. Näissä kysymyksissä työnohjaus voi auttaa. Se toimii myös kehittämisen työkaluna, ei pelkästään tulehtuneissa tilanteissa. Sitä käytetään tyypillisesti myös muutosprosessien tukena henkilöstön osallistamiseksi. Työnohjaus on vähitellen juurtumassa myös yritysten käyttämäksi menetelmäksi.

Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus on oman työn, työroolin (ja työyhteisön) tutkimista, jäsentämistä, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan kanssa. Se on tavoitteellista, pysähdyttää pohtimaan merkityksellisiä asioita, tuottaa uusia näkökulmia ja tukee työssä kehittymistä. Tavoitteena on omassa työssä oppiminen ja muutos.

Työnohjaus voi olla yksilöohjausta, työyhteisön / tiimin ohjausta tai ryhmän ohjausta henkilöille, jolla on saman tyyppisiä haasteita. Luottamus, arvostava vuorovaikutus ja dialogisuus ovat ohjauksen kulmakiviä. Lähtökohtana on, että ohjattava(t) ovat asiansa osaajia, ja heiltä löytyvät ratkaisun avaimet, vaikka eivät aina sitä tiedostakaan. Työnohjaaja on menetelmän osaaja, joka auttaa ohjattavaa tai ohjattavia löytämään ratkaisuja kysymyksiinsä ja askel askeleelta viemään niitä käytäntöön. Tärkeintä kun eivät ole työnohjausistunnot, vaan se mitä tapahtuu niiden välillä!

Tilaajana on tyypillisesti johto tai HR ja se palvelee organisaatiota, vaikkakin henkilö tai ryhmä itse määrittävät tarkemmat tavoitteensa.


Mitä ratkaisusuuntautuneisuus tarkoittaa?

  • Huomio tavoitteeseen, ei ongelmaan
  • Tulevaisuussuuntautuneisuus
  • Voimavarakeskeisyys
  • Huomio onnistumisiin ja mahdollisuuksiin
  • Painottaa ohjattavien vastuullisuutta ja toimijuutta
  • Etenemistä pienin askelin
  • Pieni muutos voi aikaansaada suuren muutoksen (systeemisyys)
Hyödyt organisaatiolle (Työterveyslaitos)
  • Työnohjauksen avulla selkiytetään organisaation tavoitteita ja lisätään toiminnan sujuvuutta sekä tuloksellisuutta.
  • Henkilöstön yhteinen oppiminen ja yhteistyö tehostuvat, työilmapiiri paranee ja henkinen hyvinvointi lisääntyy.
  • Näitä seikkoja tukee henkilöstön kasvanut motivoituminen ja sitoutuminen. 

Hyödyt henkilöstölle (Työterveyslaitos)

  • Työntekijän ammatti-identiteetti ja työrooli selkiytyvät.
  • Lisääntynyt ammattitaito ja osaaminen parantavat työn mielekkyyttä ja hallinnan tunnetta.
  • Työntekijöiden voimavarat tulevat paremmin käyttöön, jolloin myös jaksaminen ja stressinkäsittely helpottuvat.

CxO:n kehitystunnustelija Marja-Leena Tikkanen valmistuu keväällä ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi. Kun kiinnostut, ole yhteydessä - marja-leena.tikkanen@cxopro.fi tai 045 311 4056.

Lue lisää työnohjauksesta ja sen vaikutuksista / Suomen Työnohjaajat ry