Share |

Takaisin koulun penkille

Kulunut syksy aloitti uuden elämänvaiheen, kun siirryin työsopimuksen mukaisesti eläkkeelle pitkästä työsuhteesta. Suunnittelin jo jokin aika ennen tätä tapahtumaa, että aion vielä jatkaa jossakin muodossa työn tekemistä. Tätä ajatellen perustin myös oman yrityksen Tapani Ruokanen Opiniones Oy:n tavoitteena kouluttaa, käyttää puheenvuoroja ja kirjoittaa. Aiempi työelämäni on ollut pääasiallisesti esimiestehtäviä: päätoimittajana yli 25 vuotta, mistä viimeiset 18,5 Suomen Kuvalehdessä, sitä ennen Kotimaassa ja Sanassa sekä viestintäjohtajana Suomen Yhdyspankissa pankkikriisin aikaan. Asiantuntijaorganisaatiota vetäessä tärkeintä on kannustaa osaavia työtovereita parhaisiin mahdollisiin suorituksiin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sama tavoite on ammattimentoroinnilla, jota olen opiskellut kuluneena syksynä. Eläköityminen merkitsi siis paluuta koulun penkille. 

Yli 40 vuotta sitten sain hyvän koulutuksen toimittajan työhön Sanoman toimittajakoulussa, vaikka olin siihenkin asti kirjoitellut jo lehtiin yhtä ja toista. Toimittajakoulu täydensi erinomaisesti akateemista loppututkintoa ja antoi käytännön työvälineet toimittajan työhön, jolla sitten olen itseni elättänyt. On tärkeää ottaa perustiedot myös ammattimentoroinnista, jos vaikka voisin vielä jakaa kokemusta ja innostaa työelämässä täyttä päivää tekeviä. Siellä ei tarvita vanhaa muistelemaan, miten hyvin asiat olivat ennen, vaan asiantuntevaa ja pätevää keskustelua, joka tukee kunkin asiantuntijan ja johtajan oman tehtävän toteuttamista entistä paremmin nyt ja tulevaisuudessa. Juuri tähän syksyn koulutus on tähdännyt. Kouluttajana on ollut helsinkiläinen ammattimentorointiin perehtynyt yritys CxO Mentor Oy, joka näkee tehtäväkseen suomalaisen johtamisen kehittämisen entistä paremmaksi.

sjp_2014_m_ruokanen.jpg

Tapani Ruokanen Suomalaisen Johtamisen Päivillä 9.-10.6.2014

Halusin tähän koulutukseen, koska mielestäni on tärkeää tietää, miten ammattimentoroinnin asiantuntijat näkevät työnsä tänään sekä millaisia välineitä ja menetelmiä heillä on käytössään. Luennoilla on perehdytty niin omaan itseen kuin ammattimentoroinnin menetelmiin ja työvälineisiin. On pohdittu konsultoinnin, valmentamisen ja mentoroinnin rajapintoja. Uskon saaneeni olennaisia tietoja ja taitoja käyttööni. Koulutuksen osana on toimiminen myös itse mentorina - ja aktorina eli mentoroitavana. Tämä prosessi on opettanut paljon. Harjoitusmentorini on ollut kokenut ja ammattitaitoinen kauppatieteilijä, itsekin vapaa yrittäjä ja konsultti. Aktorina puolestaan paljon ja erilaisia johtotehtäviä hoitanut diplomi-insinööri. Molemmat olivat siis kurssitovereita ja valmistuivat myös ammattimentoreiksi. Noin viisikymppisinä heillä on vielä monia vuosia annettavana johtamisen kehittämiseen. Kaikista kurssitovereista on tullut ystäviä, jotka varmasti kohtaavat vielä.

cxo_prom_v_priimus_640x480_px.jpg

CxO:n viidenen ammattimentorikurssin priimus Tapani Ruokanen ja toimitusjohtaja Toni Hinkka

Suomalaiset ovat hyviä suorittajia ja johtaminenkin on kehittynyt entistä parempaan suuntaan vuosien mittaan. Kun kymmenen vuotta sitten kirjoitin EVAn raportin Tiekartta tulevaisuuteen, Suomessa keskusteltiin vielä paljon johtamisesta tyyliin ”management by perkele”. Tässä menetelmässä on paljon hyvääkin, mutta nykyaika vaatii hiukan monisyisempiä otteita. Suomalaisen johtamisen parantaminen on yksi olennainen menestystekijä - olipa kyse politiikasta, hallinnosta tai yrityselämästä. Vanhana journalistina huomiotani kiinnitti ammattimentorikurssilla erityisesti hiljaisen tiedon saaminen esiin organisaatioissa. Esimerkiksi median toimitustyössä tällainen toimittajasukupolvelta toiselle periytyvä hiljainen tieto on ehkä kaikkein olennaisin elementti ja median pitkän menestyksen salaisuus. Hiljaisen tiedon yksi näkyvä elementti lehtityössä on nimeltään lehden linja, joka on lukijalle annettu lupaus siitä, mikä lehti on. Samantapaista hiljaista tietoa on varmasti muissakin yrityksissä niiden työntekijäkunnassa. 

Isänmaan tasolla kyse on siitä, millaisia voimavaroja suomalaisilla on myös henkisesti, jotta selviytyisimme kansainvälisessä kilpailussa tulevaisuuteen. Hiljainen tieto on otettava käyttöön, siellä on ylimääräistä voimaa, jota nyt juuri tarvitaan.

Tapani Ruokanen
Suomen Kuvalehden päätoimittaja 1996-2014