“Vastavirtaan nousee lohen suku…” Näillä sanoilla alkaa Juhani Siljon (1888-1918) runo “Vastavirtaan” runokirjassa “Selvään veteen”, joka julkaistiin kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1919.

Sanat “vastavirtaa nousee lohen suku” lausuttiin minulle joskus, kun tietohallintojohtajana kerroin edustamani yrityksen ratkaisuista, jotka olivat kovasti valtavirran vastaisia. Emme ulkoistaneet, kun muut ulkoistivat. Rakensimme Business Relationship Managementia jo vuonna 1997, kun muut siitä eivät vielä puhuneet. Se tuli ITILiin ja CobiTtiin 2011-2012.

Vastavirtaan kulkeminen vaatii voimaa ja energiaa. Mutta vastavirta on se, josta kilpailuetu syntyy. Muiden tavoin toimimisesta saa korkeintaan tasoitusta niiden suhteen, joilla asiat ovat sekaisin. Kilpailuetu syntyy, kun osaa oikealla tavalla tehdä asiat toisin kuin muut.

Tuusulanjärven Viikkouutisten toimittaja Jan Pippingsköd nosti taannoin blogissaan esiin amerikkalaisen tietojenkäsittelytieteen professorin Cal Newportin ajatuksia.

Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa roikkuminen on turhaa ja itse asiassa haitallista, koska se heikentää keskittymistä olennaiseen. Hänen mukaansa paras keino vaikutuksen tekemiseen on kääriä hihat ja ryhtyä töihin. Sen sijaan, että keskittyisimme vakuuttelemaan tärkeyttämme, keskitytään tekemään tuottavia töitä. Markkina palkitsee sellaisesta, mikä on arvokasta ja harvinaista.

Tämähän on ihan valtavirran vastaista. Niin monen mielestä sosiaalisessa mediassa näkyminen on välttämätöntä. Minusta siellä vain huudetaan eikä juuri kukaan kuuntele.

Mitä sitten tekevät muut, jos lohi on se, joka nousee vastavirtaan? Vastaus löytyy myöhempää Siljon runosta: “Virran mukaan taipuu kaikki muut…” Niinpä. Valtavirtaan on helppo mennä ja siellä oleminen on helppo perustella: “kun kaikki muutkin”. Olemme kuin pikkulapsia, jotka haluavat jotakin sillä perusteella, että kaikilla kavereillakin.

Ryhdistäydytään. Kääritään hihat ja ryhdytään tekemään jotain arvokasta. Vastavirtaan siitä, hus!

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Valikko