Palkkatyössä käymisen primääri tavoite on niin ilmiselvä, että keskustelu ihmisen motiiveista ei ole ihan jokapäiväistä. Toki sen lisäksi, että saamme työstämme palkkaa, meitä työssä motivoi muutkin asiat, kuten vaikkapa itsensä toteuttaminen. Lisäksi on aina niitä vallanvetoamia ja statushakuisia – kuten johtamisaktivisti Toni Hinkka viime tiistaina kirjoitti – joita rahapalkan ohella motivoi valta sinänsä, asema ja etuudet.

Yhdistyksissä ihmisten motivaatiotekijöitä epäillään huomattavasti useammin. Kun vapaaehtoistyössä ei ole juurikaan palkkaa eikä luontaisetuuksia, on helppo kiinnittää huomio muihin mahdollisiin motivaatiotekijöitä. Ja aina löytyy niitä, joilla on kyky ja halu kyseenalaistaa yhdistysaktiivien perimmäiset tavoitteet.

Kyseenalaistajan kannattaa kuitenkin muistaa, että yhdistyksen edustaman ideologian motivoima ja hyväksyntää kaipaava yhdistysaktiivien osajoukko kokee helposti verisenä loukkauksena, jos heidän tarkoitusperiään epäillään. Siinä käy helposti niin, että hanskat putoavat ja toiminta katkeaa. Ei auta, että kyseenalaistaja sanoo: “No se oli nyt vain sellainen heitto!” Sanat on sanottu, eikä niitä saa takaisin ja vahinko on tapahtunut.

Saman kyseenalaistajan kannattaa muistaa myös, että virheellisen tiedon levittäminen loukkaavassa merkityksessä on kriminalisoitu Suomen laissa. Roskalehdet joutuvat kamppailemaan asian kanssa jatkuvasti.

Toisaalta niinkin yksinkertainen lause kuin “Te ette pidä minua minään!” sisältää ainekset kunnianloukkaukseen. Jos väitteen esittäjä käyttää sanomaansa loukkaavassa merkityksessä, on mahdollista joutua leivättömän pöydän ääreen, jossa väitteen esittäjän mahdollisuudet todistaa toisten ihmisten ajatukset joksikin ovat rajalliset. Vaarattomampaa on puhua omista tuntemuksistaan, vaikkapa: “Minusta tuntuu siltä, että te ette arvosta minua ollenkaan!”

Toisen ihmisen vaikuttimien epäily on ikäänkuin peili: se kertoo enemmän epäilijästä kuin epäillystä, sillä meillä on taipumus kuvitella muiden ihmisten vaikuttimet omiemme kaltaisiksi. Siispä se, joka epäilee toista oman edun tavoittelusta, motivoituu pikemminkin realismin kuin ideologian pohjalta ja on itse todennäköisesti itsekäs ja omaa etua ajava.

Epäilyn sijasta kannattaa kysellä. Motiiveista voi myös keskustella – ei niissä pitäisi olla mitään hävettävää! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jokaiselle suomalaiselle pitäisi laatia Reiss Motivation Profile ja profiilit pitäisi laittaa jokaisen saataville. Olisimme sen jälkeen paljon onnellisempia ja tuottavampia.

Kirjoittaja on viimeistelemässä Yhdistysjohtamisen opas -kirjaa, joka julkistetaan lauantaina 24.9.2016.

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Valikko