CxO:lla on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään kehityshankkeiden valmisteluvaiheen terveyttä. Tämä blogikirjoitus käsittelee tuon tutkimuksen välituloksia hankkeen käynnistämisen päätöksenteon osalta. Kysely päättyy 30.11.2016.

Kehityshankkeen valmisteluvaiheen terveystarkastus -tutkimuksemme välituloksia tarkasteltaessa pisti silmään kysymyksen “Kuinka yksimielinen ylin johto oli hankkeen käynnistämisestä?” vastaukset. Osan tuloksista kerroin jo viime viikon blogissani, yksi havainto jäi kertomatta.

13 % vastaajista kertoi, että ylin johto ei ole ottanut hankkeeseen kantaa. Emme kysyneet vastausten taustoja, joten jäin miettimään syitä tapahtuneeseen.

On organisaatioita, joissa ylin johto on ihan pihalla organisaationsa käytännön tapahtumista. Kehittäminen on yhä enemmän ja enemmän tietotekniikan soveltamista ja saattaa olla, että ylin johto kokee nämä “IT-asiat” vieraiksi. Pahimmassa tapauksessa johto elää kuplassaan ja keskijohto hoitelee kehittämistä omien intressiensä mukaisesti. Toivon, että nämä organisaatiot havahtuvat ja muuttavat kurssiaan, sillä toisessa päässä siintää tuhon kajastus.

Toisena ääripäänä tulee mieleen, että hankkeet kuuluvat niihin hankkeisiin, joiden katsotaan kuuluvan IT-johtajan tai -päällikön vastuulle. Esimerkiksi IT-infrastruktuurissa on sellaisia liiketoimintaan suoraan tai epäsuoraan vaikuttavia hankkeita, joita putkahtelee lainsäädännön ja teknologian muutoksista johtuen ja jotka vain pitää hoitaa pois. Ei tällaisia asioita aina raportoida yksityiskohtaisesti ylimmälle johdolle, varsinkaan jos tätä ei asiat kiinnosta.

Kolmas vaihtoehto, joka tulee mieleen, liittyy ylimmän johdon määritelmään. Suuressa konsernissa voi olla tilanne, että hanke liittyy yhden divisioonan liiketoimintaan, jolloin ylintä johtoe ei asialla ole vaivattu. Näin varsinkin, jos vastuu kehittämisestä ja IT:n soveltamisesta on voimakkaasti hajautettu.

Tutkimus todistaa nyt sitten sen, että ei johto ole selvillä jokaisesta kehityshankkeesta.

Joulukuun alkuun on vielä pari päivää. Siihen asti, arvoisa lukijani, vastaa kyselyymme, tutustu kehityshankkeen onnistuminen -sivustoomme ja mieti, tarvitsistko karismaa ollaksesi vakuuttavampi viedessäsi kehityshankkeitasi eteenpäin.

P.S. “Don’t ask, don’t tell” (Älä kysy, älä kerro) -periaate oli käytössä Yhdysvaltain asevoimissa 1993-2011. Se mahdollisti sen, että homoseksuaali sotilas ei saanut tunnustaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan (ja jäi siten erottamatta). Onko meillä tietotekniikan suhteen joissain organisaatioissa sama tilanne tietotekniikan hyödyntämisen suhteen? Eli, että saat perustaa kehittämisen tietotekniikan varaan, kunhan et ota sitä puheeksi?

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Valikko