Maalis-huhtikuussa 2012 tein useampiosaisen kyselyn, jonka avulla kartoitin hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä osana suomalaisten organisaatioiden kehittämistoimintaa. Nyt oli aika kaivaa tutkimustulokset esiin uudelleen.

7.4.2017 nimittäin kokonaisarkkitehtuuria johtamisessa käsitelleen webinaarin yhteydessä tein kyselyn kokonaisarkkitehtuurin vastuuttamisesta. Vastausmäärä molemmissa tutkimuksissa on toki pieni, erityisesti webinaarin yhteydessä, mutta tuloksia kannattaa silti hetki pohtia.

Vuoden 2012 tutkimuksessa suurin kokonaisarkkitehtuurityön vastuunkantaja oli tietohallinto (65 %). Sen vahvin kilpailija oli hajautettu vastuu (24 %), loput jakautuivat lähinnä teollisuuden ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan kehitysyksiköille ja erillisille kokonaisarkkitehtuuriyksiköille. Tuoreessa kyselyssä vastuu oli useimmiten hajautettu (45 %), asiasta ei vastannut kukaan (36 %) tai sitten siitä vastasi tietohallinto (18 %). Ensi näkemältä vastaukset ovat tyystin erilaiset, tarkemmin katsottuna ei niinkään.

Tietohallinto kokonaisarkkitehtuurin vastuunkantajana on se perinteisin ja kokonaisarkkitehtuuri mielletäänkin usein IT-asiaksi. Tietohallinto kuitenkin usein kantaa vastuuta vain arkkitehtuurin alimmista tasoista eli teknologia-, järjestelmä- ja tietoarkkitehtuureista. Niinpä yhtä oikea vastaus voisi olla hajautettu vastuu. Ainakin siinä tapauksessa, että ylimpien tasojen asiat ovat ylipäätänsä jollekin vastuutettu.

Tulkitsenkin niin, että kun vastaus on hajautettu vastuu, tietohallinto vastaa arkkitehtuurin alimmista tasoista ja joku muu, toimitusjohtaja tai joku hänen lähimmistä johdettavistaan, ylimmistä tasoista. Ratkaisu on luonteva niille organisaatioille, jotka eivät aio kulkea digitalisaation eturintamassa tai joissa tietohallinnon rahkeet eivät syystä tai toisesta riitä vastuun kantamiseen koko kokonaisarkkitehtuurista. Haasteena tässä on kuitenkin ylempien ja alempien tasojen yhteensovittaminen. Jos se ei onnistu, se on riski.

Jos yrityksessä on liiketoiminnan kehitysyksikkö tai erillinen kokonaisarkkitehtuuriyksikkö, ne ovat luonnollisia kokonaisarkkitehtuurin vastuunkantoyksiköitä. Ratkaisu ei ole sovelias kovin pienille organisaatioille.

Tilanne, jossa kukaan ei vastaa kokonaisarkkitehtuurista, on se kaikkein vähiten toivottava. Silloin on vaarana, että kokonaisarkkitehtuurista tulee johtamattomana asiana monimutkainen, mikä merkitsee kustannusten kohoamista ja kehityksen hidastumista.

Lopuksi palaan vielä tietohallintoon ja heitän peliin ajatuksen: kun kerran tietohallinto on suurin vastuunkantaja kokonaisarkkitehtuuriasioissa, voisiko se ottaa kokonaisvastuun kokonaisarkkitehtuurista ja samalla lisää vastuuta kehittämisestä? Olisiko kysymyksessä luonteva askel digitalisoituvassa maailmassa? Tiedän, että se vaatisi uusia osaamisia tietohallintoon ja tietohallinnon siirtämistä organisaatiossa lähemmäs toimitusjohtajaa. Jos aika on kypsä, ota yhteyttä reino.myllymaki@cxopro.fi

Kuuntele CxO Webinaaritallenne 7.4.2017 Kokonaisarkkitehtuuri johtamisessa tästä

 

 

 

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Valikko