Olet keskimäärin luotettavampi kuin kukaan muu. Ainakin omasta mielestäsi. Muiden luotettavuudessa olisi toisaalta paljonkin parantamisen varaa. Näin koet. Mitä, jos muut ajattelevatkin samalla tavalla itsestään eivätkä pidäkään juuri sinua luotettavuuden perikuvana?

Olen otsikon tiimoilta kirjoittanut jo kaksi blogia (osa 1 ja osa 2), joissa olen esittänyt seitsemän hypoteesia luotettavuusrajoittuneisuudelle. Tässä tulee viisi lisää. Näin on lupaamani tusina koossa.

Ilmaus vs. käsitys

Sanathan ovat ihmisten välisiä sopimuksia siitä, miten jotain asiaa kuvataan. Ei liene harvinaista, että ymmärrämme sanoja hieman, jopa täysin, eri tavalla. Mitä vähemmän toista tunnemme, sitä helpommin väärinymmärryksiä tapahtuu. Hyvin tuntevienkin välillä olisi sanakirjasta joskus hyötyä. Vielä parempi, jos käytettäisiin samaa sanakirjaa.

Tämä suorastaa huutopyytää esimerkkiä. No, jokainen lienee siivonnut joskus. Mitä sinulle tarkoittaa pyyntö: ”siivoa huoneesi”?

Minulle se merkitsee sitä, että tavarat ovat siistissä järjestyksessä. Vaimolleni se merkitsee sitä, että pölyt on imuroitu ja pyyhitty myös sängyn alta. Meni muutama vuosi ymmärtää tämä ero.

Neuvo vielä. Jos hiemankin epäilet, että ymmärrätte käsitteet eri lailla, puhukaa niistä avoimesti toista tuomitsematta.

Teko vs. tieto

Valmis asia voi tuntua toiselta täysin tekemättä, jos hän ei tiedä, että se on tehty.

Viet auton huoltoon. Odotat päivän, toisenkin. Ei kuulu mitään. Soitat ja kysyt, koska mahtaa valmistua. Joo, valmistui jo kaksi päivää sitten. Luotettavuus – joopa joo.

Kun valmistumistiedottaminen on kunnossa, voi siirtyä vaikeammalle tasolle, joka on edistymistiedottaminen.

Kohta-aika vs. hetiaika

Ääritapauksia ovat he, jotka tekevät vasta viime hetkellä ja toisaalta he, jotka aloittavat aina heti. Hetitoimijoista voi usein tuntua petturuudelta viimetippailijan toimintatapa, vaikka lupaus muuten olisikin täysin pidetty.

”Leikkaatko nurmikon?” puoliso pyytää. ”Joo”, vastaat. Tunnin päästä toinen tule raivoissaan syyttämään sinua petturiksi, kun makaat vielä sohvalla. Olit ajatellut hoitaa homman illemmalla.

Vetäisy vs. viilaus

Vaikka käsitys valmiin tehtävän kokonaisuudesta olisi sama, voi laatukäsitys erota paljonkin. Kollegani Arin kanssa keksitty esimerkki kirjoittamisesta. Toinen voi luovuttaa tekstin eteenpäin kommentoitavaksi vasta, kun siinä ei varmasti ole enää yhtään pilkkuvirhettä. Toinen taas siinä vaiheessa, kun on hahmotellut lauseen sinne, toisen tänne.

On täysin eri asia se, miten tekstiä lopulta tuottaa – toinen voi kirjoittaa heti valmista, toisen editoidessa moneen kertaan.

Lähetetty vs. perillä

Lupasin kerran toimittaa eräälle henkilölle linkin Vaikutusvoimaprofiiliin. Muutaman viikon päästä ihmettelin, miksei hän ollut reagoinut viestiini. Hän taas oli pahantuulinen minulle siitä, etten ollut lähettänyt lupaamaani. Tarkistimme sähköpostimme. Minulta oli lähtenyt, ei virheilmoitusta. Hänelle ei ollut tullut perille. Lopulta tämän asiakkaan tietohallinto löysi viestin palvelimen palomuurista.

Varmista siis, ainakin tärkeimmissä viesteissä, että viesti on varmasi mennyt perille. Ymmärtämisen varmistaminen on sitten seuraavan tason ongelma.

– – – – – – –

Tässä luotettavuus -blogisarjan kaikkiaan kaksitoista hypoteesiä. Lisääkin varmaan löytyisi, jos oikein ajatuksia kaivaisi.

Näissä kaikissa oli oletuksena se, että ”petturuus” on tahatonta. On täysin oma lukunsa se, että on myös ihmisiä, jotka lupaavat ilman aikomustakaan pitää. No, omatuntorajoitteiset totuudenkiertäjät ovat sitten ihan oman blogisarjansa aihe.

Luotettavaa loppuvuotta!

 


 

Tee itsesi ymmärretyksi.  CxO vaikutusvoima™ -koulutuksessa opit tunnistamaan vakuuttamisen ja vaikuttamisen tekijät ja saat oman CxO vaikutusvoima™ -profiilin kehitymisesi pohjaksi. Ymmärryksen ohella saat itsellesi harjoitteita joiden avulla vakuuttavuutesi kasvaa varmuudella. Samalla luotettavuus.

 

 

 

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Valikko