CxO:n blogi

Hyvää juhannusta!

Torstai 22.6.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Sateenkaaret_720x405.jpg

Juhannus on keskikesään sijoitettu pakanallinen juhla, jonka kristinusko otti omaan käyttöönsä. Aikojen kuluessa juhannusta on siirretty kahdesti. Alunperin juhannus oli nimenomaan kesäpäivänseisauspäivänä eli vuonna 2017 sen olisi kuulunut olla eilen eli 21.6. Mutta katolinen kirkko siirsi sen kesäkuun 24. päivään, jolloin se olisi tasan puolen vuoden päässä joulusta. Vuonna 1955 juhannus siirrettiin sitten lauantaille, joka tänä vuonna on sattumalta 24.6.

Päivä on juhannuksena pisimmillään, Helsingin seudulla 19 tunnin luokkaa, kotipuolessa Keski-Pohjanmaalla huikeat 21 tuntia ja Rovaniemen pohjoispuolella täydet 24 tuntia.

Juhannukseen liittyy monenlaisia uskomuksia, joita tosin harva todeksi enää uskoo. Viljapeltoon nakuna kierimään meno kannattanee jättää väliin sekä maanviljelijän sadon säästämiseksi että itsensäpaljastussyytteiden välttämiseksi. Juhannuskokotkin jäävät usein metsäpalovaaran vuoksi polttamatta, mutta juhannuskoivuja on tullut tavaksi portaanpieleen noutaa.

Itselläni on vahva juhannukseen liittyvä uskomus: ennen juhannusta ei voi uida luonnonvesissä. Tai siis voi, mutta vesi on kylmää. Uskomus on kotoisin lapsuudesta, jolloin vietimme kesiä kylmän Pohjanlahden rannalla. Tilannehan on tietysti toinen täällä etelämmässä ja sisävesissä, joskin vaihtelee kesästä toiseen. Vuodet kun eivät ole veljeksiä, eikä aina serkkujakaan.

Moni aloittaa lomansa juhannuksesta, vaikka tilastojen perusteella kannattaisi lykätä viikolla tai jopa kahdella, siis jos vähäsateista neliviikkoista kesälomaa kaipaa. Itsekin olen sanonut nyrkkisääntönä, että suomalaiseen kesäkuuhun kuuluu kaksi ja heinäkuuhunkin yksi sateinen viikko. Vuonna 2014 nuo kolme viikkoa sattuivat juhannuksen ympärille ja niiden jälkeen alkoivat helteet.

Naistenviikko on 18.-24.7. ja silloin uskomusten mukaan sataa aina. Monet käsittävät sanonnan tarkoittavan, että naistenviikolla sataa koko ajan, vaikka oikeasti sillä tarkoitetaan, että ko. viikolla sataa ainakin kerran. Maanviljelysyhteiskunnassa kun tuo tieto tarkoitti heinäpoutien päättymistä.

Naistenviikko päättyy Jaakonpäivään. Äidilläni oli uskomus, että Jaakonpäivänä vedet muuttuvat uimakelvottomiksi. "Jaakko heittää kylmän kiven". Uskomus on syntynyt juliaanisen kalenterin aikana, josta luovuttiin 17.2.1753 siten, että seuraava päivä oli 1.3. Jaakonpäivä aikaistui samalla vuodenaikoihin nähden 11 päivällä. Eli aikana, jolloin uskomus syntyi, oli suurin piirtein samantapainen sää kuin nykyään on 5.8.

Elokuun 5. päivän tienoilla uimavedet alkavat todellakin kylmetä. Mutta eivät hyppäyksenomaisesti niin kuin Jaakko heittää kylmän kiven -uskomuksessa. 6. elokuuta uimavedet ovat suurin piirtein yhtä lämpimiä kuin 4. elokuuta. Säistä ja omista mieltymyksistä riippuen vedet pysyvät uimakelpoisina elokuun puoleen väliin, jopa syyskuun alkuun.

Yhteen uskomukseen uskon: Jos juhannuksena humalapäissään nousee veneessä seisomaan ja katsoo laidan yli veteen, näkee vedenpinnasta vaimonsa edesmenneen puolison kasvot.

Hyvää juhannusta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesä, vuodenajat, uskomukset

Organisaatiokulttuuri - vahvuus vai riesa?

Tiistai 13.6.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Hammennys_720x405.jpg

Organisaatiokulttuurista puhuttaessa tulee usein mieleen synkkä, vaikeasti hahmotettava ja ymmärrettävä tai jopa uhkaava asia, joka varsinkin muutostilanteessa koetaan haittatekijänä. Näin ei tarvitse olla. Itse asiassa organisaatiokulttuuri on voimavara, joka auttaa selviytymisessä.

Nuorelta yritykseltä organisaatiokulttuuri puuttuu. Esimerkiksi Talvivaaran kohdalla organisaatiokulttuurin kehittymättömyys on ollut heikentävä tekijä, toteavat Markku Kuisma ja Pekka Seppänen kirjassaan Suomen pahimmat bisnesmokat.

Organisaatiokulttuuri koostuu kolmen luokan asioista: artefakteista ("meillä on aina ollut tehdas kosken partaalla!"), arvoista ("jokainen työntekijä on tärkeä") ja perusolettamuksista ("myynti lisää liikevaihtoa"). Artefaktit ovat organisaatiokulttuurin hahmotettavia kulmakiviä, esimerkiksi patentit tai "kauhugalleriaan" kootut johtajien muotokuvat ovat artefakteja. Arvot ovat organisaation kirjattuja uskomuksia, ohjenuoria, joita on hyvä noudattaa, kun ohjesäännöt puuttuvat. Perusolettamukset ovat uskomuksia, joita ei juuri koskaan ole kirjoitettu ylös ja virallisesti tunnustettu. Silti niitä noudatetaan ja ne saattavat olla organisaation voimavara tai riesa.

Kun kokonaisarkkitehtuuria vähän pureksii, törmää usein sen siistimpään synonyymiin "periaatteet ja valinnat". Valinnat ovat kohtuu kovia asioita: näitä teknologioita käytetään, keskitetty, ei hajautusta jne. Periaatteet ovat jo hyhmäisempiä ohjenuoria ja siten lähellä arvoja, perusolettamuksia ja uskomuksia.

Näistä kulmista katsottuna organisaatiokulttuuri ja kokonaisarkkitehtuuri ovatkin itse asiassa aika lähellä toisiaan... Vaan kuinka ottaa organisaatiokulttuuri huomioon kokonaisarkkitehtuurissa? Tätä on tarkoitus pohtia ilmaisessa CxO Webinaarissa perjantaina 16.6.2017 klo 8 alkaen, lue lisää ja ilmoittaudu!

En lupaa valmiita vastauksia, koska tämä kohta maailmankaikkeudesta on vielä jäsentymätön. Mitä lupaan? Ajatuksia siitä, miksi organisaatiokulttuurin ottaminen huomioon muutosjohtamisessa on tärkeää ja siitä, miten organisaatiokulttuuria voi tutkia ja sisällyttää kokonaisarkkitehtuuriin. Tervetuloa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehittäminen, muutosjohtaminen, uskomukset, kokonaisarkkitehtuuri, digitalisaatio

Kaatuuko kehityshanke kulttuurikysymyksiin?

Torstai 8.6.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Organisaatiokulttuuri_720x405.jpg

Kehittämisen sekä erityisesti uusien tietojärjestelmien ja toimintatapojen käyttöönoton yhteydessä nousee muutosvastarinta merkittäväksi onnistumista häiritseväksi tekijäksi. Näin on helppo todeta, mutta onko se totta?

Muutosvastarinta on oikeasti suurelta osin oppimisahdistusta ja vähemmässä määrin perusteetonta tai omaa etua ajavaa jarruttamista. Oli kysymys kummasta tahansa, nille on lääkkeet muutosjohtamisessa. Käännänkin siksi asian toisinpäin: jos muutosvastarinta vaivaa, syy on puutteellisessa tai olemattomassa muutosjohtamisessa, ei vastustajissa.

Niinpä minkä tahansa muutoksen - uuden tietojärjestelmän tai toimintatavan käyttöönoton - yhteydessä on otettava huomioon myös muita kuin kovia asioita. Kun kokonaisarkkitehtuuri on käyttökelpoisin organisaation toiminnan mallintamismenetelmä, olen alkanut etsiä keinoja organisaatiokulttuurin - artefaktien, arvojen ja perusolettamusten - ottamiseksi huomioon kokonaisarkkitehtuurissa.

Kävin läpi Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu -kirjaa varten keräämäni ja myöhemmin täydentämäni aineiston ja löysin viisi tarinaa, joissa jokin organisaatiokulttuuriin liittyvä asia oli yksi epäonnistumisen syy. Viisi vajaasta sadasta ei ole paljon, mutta epäilen, että kulttuurilliset asioiden merkitys on todellisuudessa suurempi. Nämä asiat eivät vain nouse esiin, kun epäonnistumisia puidaan julkisuudessa.

Lupaan käydä nämä viisi tarinaa läpi ensi viikon perjantaina 16.6.2017 klo 8 alkavassa ilmaisessa CxO Webinaarissa, jossa aiheena on Organisaatiokulttuuri ja kokonaisarkkitehtuuri. Niiden lisäksi käyn läpi organisaatiokulttuurin sisällyttämistä kokonaisarkkitehtuuriin ja kerron ideoita organisaatiokulttuurin tutkimiseen. Näitä asioita olen käsitellyt myös tuoreessa Muutosjohtamisen opas -kirjassani.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehittäminen, muutosjohtaminen, uskomukset, kokonaisarkkitehtuuri, digitalisaatio

Unohtuuko uskomukset muutoksessa?

Tiistai 14.3.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Muutosjohtaminen_720x405.jpg

Peter F. Drucker on joskus kirjoittanut: "Organisaatiokultturi syö strategian aamupalaksi". Tällä hän tarkoitti sitä, että organisaatiokulttuuri on strategiaa vahvempi tekijä. Johtaja, joka ei ota huomioon muutosjohtamisessaan organisaatiokulttuuria, huomaa hyvin pian johtavansa strategiaa, joka ei tule toteutumaan.

Harva strategia sisältää ajatuksen, että hoidetaan asioita niin kuin ennenkin. Yleensä strategiat pitävät sisällään tavoitteita, joiden toteutuminen edellyttää muutoksia esimerkiksi toimintatapoihin. Muutosten toteuttaminen taas edellyttää muutoksen johtamista, muutosjohtamista.

Muutos voi jäädä toteutumatta monesta syystä. Yksi vähän tutkittu epäonnistumisen syy on organisaatiokulttuuriin kuuluvien uskomusten huomiotta jättäminen. Muutos sotii jotain ylös kirjaamatonta mutta vahvaa uskomusta vastaan. Kun uskomusta ei oteta muutosjohtamisen kohteeksi, se voittaa ja tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? -kirjamme tutkimusaineistosta löytyy esimerkki, joka löytyy myös julkisesta lähteestä, nimittäin Vesa Tiirikaisen kirjasta IT ja parempi bisnes:

"Noin yhdeksän kuukautta käyttöönoton jälkeenyrityksen johto hämmästyi: yhtään ainoaa uuden järjestelmän mahdollistamaa uutta ja asiakkaille selvästi parempaavakuutusta ei ollut myyty. Sen sijaan vanhojen vakuutusten vuoksi käytössä olevan järjestelmän tukemia vanhoja vakuutuksia oli myyty ihan tyydyttävästi. Hämmästyttävän havainnon jälkeen selvitettiin nopeasti, miksi myyjät olivat menetelleet näin. Syy oli bonusjärjestelmässä.

Vanhoihin vakuutuksiin sovellettiin edelleen niiden aikana käytössä ollutta myyjän palkkiomallia, jossa vuosittain maksettavan bonuksen suuruus määräytyi vakuutuksista saatavasta kokonaismaksutulosta. Uusiin vakuutuksiin taas sovellettiin uutta palkkiomallia, jossa vuosibonuksen suuruus määräytyi kolmen edellisvuoden kokonaiskatteen perusteella. Jokainen myyjä päätteli saavansa vanhoista vakuutuksista täysin itse ennakoitavissa olevan vuosipalkkion heti myyntivuoden päättyessä. Oli siis aivan turha sitoa itseään uusiin vakuutuksiin ja sitä kautta uuteen bonusmalliin odottamaan kolme vuotta, että olisi saanut jonkin vaikeasti arvioitavan vuosipalkkion."

Tuotteet ja niihin liittyvät palkkiomallit kuuluvat yrityksen johtamisjärjestelmään. Uskomus, jonka mukaan "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla" taas on kansanviisaus, jota esimerkkitapauksessa saattoi vielä voimistaa epäluottamus johtoa kohtaan ja vakuutusmyyjien nopea kierto. Lisäksi vakuutusmyyjien uskomuksissa oli ajatusvirhe, jota kutsutaan hyberboliseksi diskonttaukseksi. Tuohon lankeaa useampikin suomalainen, joka ottaa mieluummin kaksi tonnia heti kuin kolme vuoden päästä - vaikka vuoden odottamalla saisi 50 % koron pääomalle!

Strategia, johtamisjärjestelmä sekä organisaatiokulttuuri arvoineen ja uskomuksineen kuuluvat kaikki organisaation toiminta-arkkitehtuuriin, jota liike-elämän puolella kutsutaan kokonaisarkkitehtuurin ylimmäksi tasoksi eli liiketoiminta-arkkitehtuuriksi.

Liiketoiminta-arkkitehtuuri on vielä jäsentymätön kokonaisarkkitehtuurin osa. Sopivasti haasteita saatuani olen pyrkinyt hahmottamaan mitä kaikkea sinne tarvitaan ja miten kokonaisarkkitehtuuria voi hyödyntää muutosjohtamisessa. Palataan asiaan ensi perjantaina klo 8!

Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki puhuu muutosjohtamisesta ilmaisessa CxO Webinaarissa 17.3.2017 klo 8. Lue lisää ja ilmoittaudu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehittäminen, muutosjohtaminen, uskomukset, kokonaisarkkitehtuuri, digitalisaatio