CxO:n blogi

Myyjän vakuuttava innoitus

Tiistai 6.6.2017 - Toni Hinkka

Vakuuttavuus on vahvin ja pysyvin myyjän tarvitsemista taidoista. Hyvä uutinen on se, että sitä voi opetella ja tilaisuuksia harjoitteluun on jatkuvasti. Mestari harjoitteleekin aina.

CxO:n vakuuttavuusmalli muodostuu kahdeksasta luokasta. Viime viikolla käsittelin läsnäoloa (lue tästä). Tänään keskityn innoitukseen. Siis siihen, että ”tärkeinä pitämäni asiat ja ajatukset tarttuvat muihin". Tässä tapauksessa saan asiakkaan innostumaan tuotteestani tai palvelustani niin paljon, että hän sen ostaa. Ensin hänen tulee kuitenkin ostaa minut.

Innoitus muodostuu viidestä ominaisuudesta: arvoista, missiosta, sitoutumisesta, energiasta ja tunteen siirrosta.

Arvot tarkoittavat sitä, että tiedät mikä on sinulle tärkeää ja millä keinoilla voit toimia. Ihmiset haistavat toisen ihmisen arvomaailman aika helposti. Mitä enemmän kokee arvojen heijastavan omia arvoja, sitä luotettavampana toista ihmistä pitää. Jos arvoja ei ole koskaan oikein miettinyt, ei niitä voi mitenkään sanoina, painotuksina ja eleinä heijastaakaan.

Missio tarkoittaa sitä, että tiedät elämäsi tarkoitukset. Kyllä, monikossa. Sinulla voi olla monta tarkoitusta työssäsi ja suhteessa perheeseesi ja ystäviisi, jopa yhteiskuntaan. Ihminen, jolla on vahva missio, myy kuin häkä ihmisille, jotka jakavat hänen arvonsa.

Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että arvosi toteutuvat sanoissasi ja teoissasi. Ajattelet ja toimit siis kaikissa tilanteissa yhdenmukaisesti heijastaen omia elämäntarkoituksiasi. Tämä jos mikä, muodostaa luotettavan ja uskottavan vaikutelman. Mieti vaikka hienoja esimerkkejä Nelson Mandelaa tai Barac Obamaa. Jos haluat päinvastaisen esimerkin, voit miettiä Donald Trumpin sekoiluja.

Energia tarkoittaa sitä, että sinussa on virtaa, joka lataa ihmiset ympärilläsi. Kun yllämainitut asiat ovat kirkkaana mielessä, keskityt luonnostaan asioihin, joista saat itsellesi virtaa ja innostusta. Samalla luovut monesta turhasta, virtaa kuluttavasta asiasta ja ajatuksesta. Kun virtapiikkisi on riittävän korkealla, se säteilee muihin ihmisiin.

Energian siirto tarkoitta sitä, että kykenet tartuttamaan tunnetilasi kanssaihmisiin. Tähän liittyy yksi luonnonlaki: voit tartuttaa vain sellaisia tunteita, joita sinussa itsessäsi aidosti on. Eläydy, näytä tunteesi, ne tarttuvat. Valitse tunteesi kuitenkin tarkkaan; negatiiviset tunteet eivät myy mitään.

Tässä äärimmilleen tiivistetysti vakuuttavan myyjän läsnäolon aakkosia. Lisää kuulet ilmaisessa webinaarissa 8.6. klo 8. Lue lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myynti, vakuuttaminen, henkilökohtainen vakuuttavuus, karisma, innoitus

Myyjän vakuuttava läsnäolo

Tiistai 30.5.2017 - Toni Hinkka

46859842_M_Stare.jpg

Olen viime aikoina päässyt monissa yhteyksissä keskustelemaan karisman merkityksestä myynnissä. Johtopäätökseni asiasta on se, että vakuuttavuus on paitsi vahvin, myös pysyvin myyjän tarvitsemista taidoista. Brändit ja tuotteet vaihtuvat, mutta karisma se vain kasvaa ja kehittyy. Jos vain haluat.

CxO:n henkilökohtaisen vakuuttavuuden malli jaetaan kahdeksaan luokkaan. Käsittelen tällä kertaa niistä läsnäoloa; siis sitä, että ihmiset kokevat sinun huomioivan heidät sataprosenttisesti. Huomioit toiset siis ammattilaisina ja ihmisinä, tunteineen ja tarpeineen niin ammatissaan kuin sen ulkopuolellakin. Loppujen lopuksi me myymme aina ihmisille. Kaikkien ostopäätösten takana on ihminen, jonka olet joko vakuuttanut tai jättänyt kylmäksi.

Läsnäolo muodostuu kolmesta ominaisuudesta: positiivisuudesta, vuorovaikutuksesta ja keskittymisestä.

Positiivisuus tarkoittaa sitä, että säteilet iloa ja myönteisyyttä ympäristöösi. Myyjän tulee siis tuoda asiakkaan päivään iloa ja ratkaisuja hänen ongelmiinsa. Jos prospekti kokee päivänsä parantuneen kohtaamisestanne, on kaupan todennäköisyys kasvanut moninkertaiseksi.

Vuorovaikutus tarkoittaa sitä, että kohtaat toiset tasaveroisina ja kuuntelet enemmän kuin puhut. Jos jotain olen myynnistä oppinut, olen oppinut sen, että asiakas samaistuu ja vakuuttuu vain ihmisestä, jonka kokee vertaisekseen. Ole siis yhtä älykäs, kokenut ja itsevarma kuin asiakkaasikin. Ei enempää, ei vähempää. Maailman helpoin tapa tehdä itsestään älykäs vaikutelma on olla hyvä kuuntelija, joka ymmärtää syvällisesti kuulemansa. Tunnin tapaamisessa riittää hyvään myyntityöhön vallan mainiosti se, että myyjä on äänessä 5-10 minuuttia.

Keskittyminen tarkoittaa sitä, että saat toiset kokemaan, että huomiosi on täysin heissä. Silmät siis asiakkaissa, ei kalvoilla, saati seinillä. Jokainen läsnäolija pitää huomioida samanarvoisena, ei pelkästään oletettua päätöksentekijää. Aloitteleva vakuuttaja osaa pitää huomion silloin kun hänelle puhutaan, edistynyt puhuessaankin ja todellinen ammattilainen myös silloin, kun hän ei itse ole aktiivisessa roolissa.

Tässä äärimmilleen tiivistetysti vakuuttavan myyjän läsnäolon aakkoset. Lisää kuulet ilmaisessa webinaarissa 8.6. klo 8. Lue lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, vakuuttavuus, myynti, läsnäolo

Myyjä: Opettele tämä yksi asia ja tuplaa myyntisi

Tiistai 23.5.2017 - Toni Hinkka

Mikä on se yksi asia, mikä ei myynnissä muutu? Tuotteet vaihtuvat, brändi muuttuu, eivätkä asiakkaatkaan pysy samoina. Se yksi asia mikä ei muutu, olet sinä. Paitsi, että sinun pitää muuttua. Vakuuttavammaksi.

Ostamisen psykologinen hyväksyntäpäätösjärjestys on aina sama (Chitwood 1996):

1)      myyjän vakuuttavuus

2)      brändisi

3)      tuotteesi

4)      hinta

5)      ostoajankohta.

Vakuuttava kykenee myymään brexitin briteille. Karismaton ei edes säästöä saitureille.

Ostaja arvioi sinut silmäräpäyksessä. Voinko luottaa tähän ihmiseen? Voinko kunnioittaa tätä ihmistä? (Amy Cuddy, Harvard Business Review, 2016). Tämä salamannopea alitajuinen reaktio on meillä evoluution perintöä. Savannilla meidän piti tehdä pienistä signaaleista salamannopeita päätöksiä, jotka määrittivät sen, jäimmekö lisääntymään. Ne jotka tekivät parhaimmat luotettavuusarviot, asuvat geeneineen meissä, heidän jälkeläisissään.

Ensivaikutelma määrittää koko myyntiprosessin onnistumisen. Ensivaikutelman perusteella ostaja on joko puolellasi tai sinua vastaan. Hän siis etsii alitajuisesti perusteita joko hyväksyä tai hylätä argumenttejasi. Hän on joko puolellasi tai sinua vastaan. Valtava ero kaupan onnistumisessa brändistä, tuotteesta ja hinnasta riippumatta.

Tähän väliin loistouutiset:

1)      Henkilökohtaista vakuuttavuutta eli karismaa voi kehittää. Varsin helposti jopa.

2)      Niin harva on karismaansa systemaattisesti kehittänyt, että pienellä vaivailla voi saada merkittävää henkilökohtaista kilpailuetua.

Henkilön vakuuttavuus ja vaikuttavuus muodostuvat joukosta ominaisuuksia, jotka on harjoitettu automaatiotasolle.  Jotkut harvat ovat saaneet nämä kasvatuksessaan, muut voivat ne opetella iästä riippumatta. Vakuuttamistaidot ovat yllättävän ilmeisiä, kun ne tiedostaa. Harjoitusvaikutukset ovat välittömiä, mutta mestariksi tuleminen vaatii systemaattista harjoittelua.

Karisma on menestyjien näkyvä salainen ase. Koska systemaattinen karisman kehittäminen on vielä varsin uutta, on helppoa nostaa itsensä erottuvalle tasolle. Karisma kulkee aina mukanasi, minne sitten päätätkin mennä ja mitä tulevaisuudessa haluakin tehdä.

Vakuuttamis- ja vaikuttamistaidot ovat yksi tärkeimmistä menestystekijöistä kaikissa vuorovaikutusammateissa etenkin johtamisessa ja myynnissä puhumattakaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Mistä myyjän karismassa on kyse? Mistä se muodostuu? Miten sitä voi kehittää? Konkreettisia vinkkejä. Tämän kuulet ilmaisessa webinaarissa 8.6.2017 klo 8:00 – 8:50 (lue lisää ja ilmoittaudu).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myynti, vakuuttaminen, henkilökohtainen vakuuttavuus, karisma

Kehittäisinkö vahvuuksiani vai heikkouksiani?

Tiistai 14.2.2017 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

43966672_M_easyhardway.jpg

Henkilökohtaisia vakuuttuvuus- eli karismakoulutuksia ja -profiileja tehdessämme ajaudumme usein keskusteluun siitä, mitä kannattaa kehittää. Niitä, missä olemme jo valmiiksi hyviä vai niitä, joita emme välttämättä edes tienneet olevan?

Kuten harva asia maailmassa, ei tämäkään kysymys ole mustavalkoisesti jokotai.

Vahvuuksien kehittämisen puolesta puhuu se ajatus, että valmiiksi vahvoissa asioissa voimme saavuttaa lisäharjoitteilla erinomaisuuden.

Heikkouksien kehittämisen puolesta puhuu ajatus siitä, että pienelläkin muutoksella voi tulla nopeita näkyviä muutoksia.

Usain Boltin kannattaa varmaan harjoitella edelleen lyhyen matkan juoksua. Toki ajan parantaminen entisestään on valtavan työn takana ja tuskin enää edes mahdollista. Jos Bolt rupeasi harjoittelemaan maratonille, voisi kehitys olla nopeaa, mutta tuskin hänestä koskaan tulisi siinä maailmaennätysmiestä.

Toinen näkökulma asiaan on ajatella vahvuudesta tai helppoudesta riippumatta panoksen määrällä saavutettavaa hyötyä. Jotta jaksaisi itseään kehittää, kannattaa valita asioita, joista saa nopeasti näkyviä muutoksia. Onnistumiset kun antava energiaa harjoitella lisää.

Päädyin tässä pohdinnassa käsittääkseni siihen, että sopivassa suhteessa vahvuuksia ja heikkouksia panos/tuotto-suhde huomioiden.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehittäminen, karisma, vakuuttaminen, vahvuus, heikkous

Nuorten huippujohtajien vakuuttavuus - Osa 1: Innoitus

Tiistai 13.12.2016 - Toni Hinkka

VNJ2016_Minja_Kivinen_Toni_Hinkka_ja_Miika_Makitalo_720x405.jpg

Eilen julkistettiin Vuoden Nuori Johtaja 2016 Finlandiatalolla. Lämpimät onnitteluni vielä kerran Miika Mäkitalolle ja kunniamaininnan saaneelle Minja Kiviselle. Odotan innolla, mitä saamme yhdessä aikaan.

Ensimmäisen kerran kilpailun historiassa teimme ehdokkaiden keskuudessa vakuuttavuusvaikuttavuustutkimuksen. Jokainen ehdokas sai mahdollisuuden arvioida omaa henkilökohtaista vakuuttavuuttaan CxO:n vakuuttavuusprofiilin avulla.

Meille tämä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa syvemmälle siihen, mikä tekee näistä huippujohtajista niin erityislaatuisia. Aineistoa on niin paljon, että jaan asian ruotimisen useampaan kirjoitukseen. Nyt pureudun tarkemmin innoitukseen, siis taitoon tartuttaa tärkeinä pitämiäni asioita ja ajatuksia muihin.

Tuhansia profiileja aikaisemmin tehdessämme on vastaajien keskimääräinen itsearvio innoituksen itseohjauksen suhteen ollut kaikista kahdeksasta karismaluokasta toiseksi heikointa. Kaikkien Vuoden Nuori Johtaja 2016 -ehdokkaiden osalta innoitus nousi kaksi pykälää helpommaksi. Finaalikymmenikön osalta innoitus on jo toiseksi helpointa. Ero on niin merkittävä ja selkeä, että tähän pitää olla jokin selitys.

Nuorilla huippujohtajilla on siis selkeästi erottuva kyky tartuttaa innostusta muihin. En vielä tunne heitä henkilökohtaisesti, joten pystyn vain spekuloimaan syitä.

Onko se synnynnäistä, siis geeneissä? Jokin vaikutus niilläkin varmaan on, mutta vakuuttavuudessa geeneillä on loppujen lopuksi erittäin vähän tekemistä.

Onko se kasvatuksen tulosta? Väittäisin, että lapsuusajalla on erittäin suuri merkitys. Pidän todennäköisenä, että näillä menestyjillä on ollut kannustavat vanhemmat ja innostavat opettajat. Siltä ne peruskyvykkyydet tarttuvat.

Onko heillä ollut hyviä ammatillisia esikuvia? Uskoisin, että näin on. Itselläni ainakin on ollut sekä innostavia että lannistavia esimiehiä urallani. Näiden vaikutusero on saanut minut ymmärtämään innostamisen tärkeyden.

Ovatko he systemaattisesti kehittäneet innoittamisen kykyään? Tätä en osaa edes arvioida, mutta keksin varmaan tavan ottaa selvää.

Sinulla ehkä heräsi mielessä kysymys, miten tätä innoittamisen kykyä voisit itse harjoitella. No, se lähtee ennen kaikkea omista arvoista. Tiedät mitä arvosi ovat ja sen jälkeen laitat kaikki tekosi ja sanasi toteuttamaan näitä selkeitä arvojasi. Innostus ja sen tartuttaminen ovat suoraa seurausta näistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, vakuuttavuus, karisma, innoitus, innostaminen, kannustaminen

Karsitko karisman lapsistasi?

Tiistai 22.11.2016 - Toni Hinkka

Karisma eli vaikuttamisvakuuttavuus on yksi merkittävimmistä menestystekijöistä elämässä. Monet vanhemmat ja kasvattajat tekevät lapsilleen tahattomasti karhunpalveluksen kitkemällä heistä heidän luontaisen karismaattisuutensa. Rakkaus syntyy karismasta.

Parenthood_small.jpg

Olen vuosia väittänyt, että karisma ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan opittavissa oleva taito. Muutama vanhempi on välillä älähtänyt olevansa eri mieltä kanssani ainakin oman pilttinsä osalta. Oikeassa olivat.

Käännän takkini tuon synnynnäisyyden osalta. Opittavissa olevasta olen edelleen samaa mieltä kuin aikaisemmin. Erityinen paino on lapsuusajan kasvatuksella. Se voi tukea karismaa tai tuhota sen.

Nyt olen vakuuttunut, että karisma on jokaisessa ihmisessä oleva synnynnäinen ominaisuus. Vauvathan ovat valtavan puoleensavetäviä ja saavat meidät uhraamaan valtavasi heidän hyvinvointinsa eteen. Evoluutio on vauvojen karismalla varmistanut, että huolehdimme jälkeläisistämme. Rakkaus syntyy karismasta. Karisma synnyttää rakkautta.

Opettamistani kahdeksasta karismaluokasta lapsella ovat luonnostaan vahvoina läsnäolo, innoitus, kokokehoisuus, itsetunto, rohkeus ja etenkin aitous. Viestintätaidot ja sosiaalinen äly tulevat enemmän iän, koulutuksen ja kokemuksen myötä.

Kasvaessa monilla karisma karisee. Miksi, mietin. Me vanhemmatko sen karisman vauvoista kitkemme irti? Päiväkoti, koulu ja kaverit tehnevät oman osansa?

Oppiminen perustuu hyvin vahvasti matkimiseen. Lapsi oppii vanhemmilta ja etenkin vanhemmiltaan monia karismaominaisuuksia sekä hyvässä että pahassa. Sillä voi olla suuri merkitys, onko vanhempien huomio lapsen kanssa keskustellessa hänessä vai televisiossa. Innoituksen kulmakiviä ovat arvot, missio ja sitoutuminen. Arvojen ja niiden toteuttamisen suhteen tuuliviirimäiset vanhemmat saavat jälkikasvun helposti hämilleen ja sivuvaikutuksena heikentävät hänen itsetuntoaan.

Rohkeus ja aitous karisevat, kun lapsen vilkasta käytöstä pyritään hillitsemään liian voimakkailla otteilla. Koulun tasapäistävä opetustapa tekee välillä kaikkensa omaleimaisuuden kitkemiseksi.

Huomaan, että tämä uusi oivallus avaa minulle aivan uuden maailman karismaan. Ehkä seuraava kirjani onkin Karismaa kasvattajille?

Toni Hinkka

Lämmin kiitos Eevalle ja Jarkolle ansiokkaasta kritiikistä sosiaalisessa mediassa. Ilman sitä keskustelua, en olisi oppinut ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, kasvattaminen, kasvatus, vakuuttaminen, vaikuttamisvakuuttaminen, lapsuus, vanhemmuus

Narsistin karisma karisee

Tiistai 1.11.2016 - Toni Hinkka

Naristikirjan_kansi.jfif

Ehkä älykkyyttäkin enemmän narsisteja kuvataan karismaattisiksi. Mielestäni tämä on pääosin paikkaansa pitämätön myytti. Tämän väitteen virhe on lähinnä siinä, miten karisma määritellään.

Karisma on uskottavuutta, vakuuttavuutta ja näiden tuomaa vaikutusvaltaa. Karisma on myöskin katsojan silmässä: toisella karismaattinen voi olla toiselle täysi pelle.

Tarkasteellaan asiaa hieman Karisma-kirjani viitekehyksessä, jossa karisma on jaettu seuraaviin kahdeksaan luokkaan:

Läsnäolo: Moni narsisti on kokemuksen myötä huomannut, kuinka helppo on saavuttaa muiden huomio kohdistamalla oma huomionsa täysin toiseen ihmiseen. Narsismin huomio voi olla jonkin aikaa hyvinkin imartelevaa: kuten seireenit Odysseuksessa ennen kuin repivät houkuttelemansa merimiehet kappaleiksi.

Innoitus: Taitavimmat narsistit ovat tässä hyvin taitavia. He aistivat mentalistin tavoin, mikä on toiselle ihmiselle merkityksellistä ja sitten he valehtelevat täysin uskottavasti sitä, mitä toinen haluaa kuulla. Kun taas saamme hieman etäisyyttä narsistiin, meidän on hyvin vaikea ymmärtää, miten kukaan voi uskoa tuon narsistin väitteitä.

Viestintä: Moni narsisti on tässä hyvin taitava. He lukevat toisten heikkoudet ja toisaalta mielihalut hyvinkin taitavasti. Tämä jälkeen he valitsevat omat sanansa vetoavan taitavasti.  Loistavia tarttuvia mietelauseita, joissa ei välttämättä ole lopulta päätä eikä häntää, mutta jotka uppoavat yksikertaisimpiin kuin häkä, mutta eivät kestä vähäisintäkään lähempää tarkastelua.

Olemus: Monesta narsistista oikein huokuu valta ja status, vaikkei heillä niitä olisikaan. Joihinkin tällainen tuntuu vetoavan.  En oikein ymmärrä sitä, kun minuun vetoaa enemmän itsensä korostamattomuus.

Itsetunto: Tässä narsisti on kaikkein heikoimmillaan. Narsistihan on sisimmältään hyvin alemmuudentuntoinen, jonka hän korvaa ylemmyydentuntoisuudella. Tämä  tuhoutuu yleensä hetkessä, kun narsistia arvostellaan. Silloin hän herkkähipiyydessään menettää täysin kontrollinsa.

Tunneäly: On yleinen harhakäsitys, että narsisti olisi tunteeton. Hänellähän on valtavan syvät tunteet – itseään kohtaan. Itsetuntemus on toki poikkeuksetta hyvin häiriintynyt. Narsisti ymmärtää harvoin itse olevansa narsisti. Eihän hän suo koskaan ajatusta sille, että hänessä itsessään voisi olla jotain vikaa.

Rohkeus: En näe mitään rohkeaaa toisten ihmisten väheksymisessä ja alistamisessa.

Aitous: Minun on usein hirveän vaikea ymmärtää sitä, että jotkut oikeasti uskovat narsistien aitouteen. Yksi selitys voi olla se, että he pystyvät ilman omaatuntoa valehtelemaan niin kirkkain silmin, ettei normaali ihminen edes käsitä sen olevan mahdollista.

Kun karismaa tarkastelee yllä kuvatussa viitekehyksessä, alkaa monen narsistin karisma karista. Vaan aina on ollut ja varmaan aina tulee olemaankin ihmisiä, joita äänekkäästi uhoavat paskiaiset vetävät puoleensa. Ihmiskunnan ainoa toivo on sivistystason nostaminen myös narsismin tunnistamisessa.

Toni Hinkka

Kirjoittajan uusin kirja "Selviydy naristista - Opas kiusaajasta vapautumiseen" ilmestyy 12.11.2016. Ilmoittaudu julkistustilaisuuteen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: narsismi, naristi, karisma, vakuuttavuus, kiusaaminen

Clinton ja Trump - kolmas kohtalokas erä

Torstai 20.10.2016 - Toni Hinkka

61801010_s.jpg

Naapurustossamme lapsia pelottelevia pellejäkin kauhistuttavampaa seurattavaa löytyy Yhdysvalloista. Pellet vaikuttavat vain pelottelevan, mutta vaaleissa saattaa olla vaakalaudalla koko pallomme tulevaisuus.

Niin tänäänkin aamuyöstä, vaikka kandidaattien kohtaaminen oli näitä kolmesta väittelystä asiapitoisin ja vähäkarismaattisin.

Clinton oli vähentänyt kritisoituja maneerejaan merkittävästi, mikä teki hänestä aikaisempaa tylsemmän. Hän hymyili vähemmän ja selitti hyvin vakavailmeisesti teesejään. Toki puheenvuorot oli valtaosin rakennettu retorisesti erittäin taitavasti. Heikommallakin kielitaidoilla oli helppo ymmärtää sanomaa. Tuli mieleeni, että hän vain varmisteli voittoaan ja pyrki välttämään pienintäkään virhettä.

Trump oli myös muuttunut mies. Hän pyrki ensimmäistä kertaa olemaan vakavasti otettava hahmo. Ehkä hän on ennekin pyrkinyt, mutta tällä kertaa hän onnistui siinä aikaisempaa paremmin. Koko puolitoistatuntisen odotin jännittyneenä, milloin kaikki suojaukset putoavat totaalisesti ja hän paljastaa sisällään asuvan uhmaikäisen kakaran, mutta pieniä lipsahduksia lukuun ottamatta hän piti itsensä aisoissa.

Jos olisi nähnyt nyt Trumpin ensimmäistä kertaa ilman ennakko-odotuksia, olisi häntä varmaan pitänyt täytenä pellenä. Nyt kun on aikaisemmin nähnyt hänet täysin holtittomassa tilassa, näytti tämä kerta siinä kontrastissa lähes normaalin ihmisen käyttäytymiseltä. Tällä kertaa hän ei loukannut pahemmin muita ihmisiä kuin Clintonia ja nekin olivat kampanjan säyseimmästä päästä, vaikka hän sanoikin Clintonia ”ilkeäksi/inhottavaksi naiseksi” (Nasty woman).

Vaalituloksen manipulointisyytökset ovat huonon häviäjän puhetta jo etukäteen. Se taisi olla lopulta viimeinen naula Trumpin arkkuun. Toivottavasti.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trumo, Clinton, väittely, USA, vaalit, presidentti, karisma

Karismat puntarissa: Trump vastaan Clinton

Tiistai 27.9.2016 - Toni Hinkka, karismatutkija ja -mentori

Trum_vs_Clinton.png

Keskiverto koulukiusaaja ja presidentti väittelyssä.

Yhdysvaltain presidentinvaalien väittely viime yöltä oli samanaikaisesti loistavaa TV-viihdettä ja kauhistuttavaa kuultavaa.

Koska olen karismankehittäjä ammatiltani, erittelen väittelyä karisman kannalta. Käytän pohjana käyttämäämme kahdeksaa karismaluokkaa.

  1. Läsnäolo. Molempien huomio oli juontajassa, kilpakumppanissa, studioyleisössä ja kamerassa varsin luontevasti. Clinton tosin veti pidemmän korren selkeästi rauhallisemmalla otteellaan. Trump menetti uskottavuutensa silmiensä pyörittämisellä. Läsnäolon yksi peruspilari on positiivisuus. Siinä Clinton loisti kun taas Trumpista en positiivisuutta löytänyt lainkaan.
  2. Innoitus, siis tarttuva into. Tämä pohjautuu ihmisen arvoihin, niihin sitoutumisessa ja niiden välittämisessä. Trumpia en pysty arvioimaan, koska en löytänyt mitään johdonmukaisuutta. Tai no, arvo se itserakkauskin kait on. Clinton taas vaikutti näiden suhteen olevan täysin yhdenmukainen.
  3. Viestintä. Clinton puhui selkeästi, ymmärrettävästi ja kiteytti hienosti viestinsä. Kehonkieli oli rauhallinen ja tuki sanomaa. Trump taas poukkoili kesken lauseiden ajatuksesta toiseen. Sanat ymmärsin vaan en sanomaa. Hauskana yksityiskohtana oli käsien tolkuton huitominen. Seurasin pitkään, pysyykö mikrofoni pystyssä ja melkein hän sen pudottikin väittelyn loppupuoliskolla. Kehonkielellä oli harvoissa kohdissa yhtymäkohtaan sanojen kanssa.
  4. Olemus. Puvut ja niiden värit olivat varmaan mietitty kummallakin taholla. Ryhdikkäitä olivat molemmat. Tärkeä osa olemuksesta on käytös. No, kuten ingressissä sanoin: koulukiusaaja Trump vastaan presidentti Clinton.
  5. Itsetunto. Itseluottamus on varmaan molemmilla kovalla tasolla, oli se sitten totuudenmukainen tai valheellinen. Vastaanottavuus on kysy vastaanottaa kritiikkiä. Clinton vastaanotti se rauhallisesti, Trump öykkärimäisesti.
  6. Tunneäly. Itsetuntemus eli totuudenmukainen omakuva. Clintonista vaikea sanoa, mutta Trump vaikuttaa selkeästi häiriöiseltä. Sosiaalisessa ymmärryksessä ja taidoissa Clinton lienee maailmanluokkaa. Trump, no, keskivertoa koulukiusaajatasoa.
  7. Rohkeus. Tuolla tasolla kumpikin ovat varmaan rohkeita: omaleimaisia, riskinottokykyisiä ja vallitsevia totuuksia kyseenalaistavia. Tässä voisin jopa antaa pisteen Trumpille, ellei hänen rohkeutensa olisi niin uhkarohkeaa ylilyöntiä koko maailman turvallisuuden suhteen.
  8. Aitous. Tietyllä tavalla Trump on varmaan aidompi. Eihän hän kykene mitenkään hillitsemään holtittomuuttaan. Aitouden peruspilareita ovat kuitenkin rehellisyys, avoimuus ja luotettavuus. Niistä ei Trumpissa ole häivääkään. Patologinen valehtelija.

Yhteenvetona sanoisin Clinton 7,5,Trump 0,5. Jokainen meistä arvioi karismaa omien arvojensa lähtökohdista. Niin minäkin. En tiedä jaanko Clintonin arvoja, mutta sen tiedän, että en jaa Trumpin arvoja. Yksi eniten halveksimiani ihmisryhmiä ovat koulu-, työpaikka- ja yhdistyskiusaajat, jotka pahimmillaan ovat omatunto-, empatia-, totuudenpuhumistajoitteisia narsistisia psykopaatteja. Olen kauhuissani ajatuksesta, että sellainen johtaisi yhtä maailman vahvimmista armeijoista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trump, Clinton, väittely, USA, vaalit, presidentti, karisma

Karismaattinen Twitter-ihmiskoe

Keskiviikko 21.9.2016 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

Koulutin eilen karismaa huikealle joukolle jo valmiiksi karismaattisia ihmisiä. Kuten usein käy, opettaja oppii paljon, ellei jopa eniten.

Puhuimme pitkään kiteytyksestä. Siitä miten sanotaan asiat niin selkeästi kuin mahdollista käyttämättä ainuttakaan turhaa sanaa ja sivupoluille eksymättä. Tehdään vastaanottajan elämä ymmärtämisen suhteen mahdollisimman helpoksi.

Kerroin itselläni toimivasta menetelmästä kirjoittaa tärkeimpinä pitämiäni ajatuksia blogeiksi, kolumneiksi ja jopa kirjoiksi asti. Näin pystyn syväohjelmoimaan aivoihini syväkiteytettyjä ilmaisuja, joita on helppo toistaa improvisaatiota vaativissa tilanteissa.

Yksi oppilaistani ehdotti Twitterin käyttöä ajatusten kirkastamiseen. 140 merkkiä pakottaa oikeasti tiivistämään. Ah, niin totta! Nyt sain vihdoin motivaation tutustua Twitteriin paremmin. Pitääpä kokeilla.

Palaan asiaan kuukauden kuluttua. Vastaan silloin näihin itse itselleni asettamiin kysymyksiin:

  1. Kestikö innostukseni ideaan yhtä twiittiä pidemmälle?
  2. Toimiiko tämä minulle samalla tavalla kuin aikaisemmat kirjoittamismetodini?
  3. Sainko kiteytettyä yhtään edes omasta mielestäni kuolematonta ajatusta?
  4. Miten Twitter-yleisöni reagoi vai reagoiko mitenkään?

Pysy kanavalla. Laitoin omaan kalenteriini 25.10. muistuksen tämän Twitter-ihmiskokeen raportoinnille.

Ps. Ai, mikä karismakoulutus? No, tällainen Karisma Master Class.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: twitter, karisma, kiteytys, johtaminen, leadership

Verttien karisma

Tiistai 14.6.2016 - Toni Hinkka

Introvertti.jpg

”Apua, olen introvertti - En voi kehittää karismaani!” Näin olen kuullut parikin kertaa jonkun sanovan viime viikkoina. Autsh, kuinka väärässä he ovatkaan.

Karisma on paljon enemmän kuuntelu- kuin puhetaitoa. Introvertti on luontaisesti parempi kuuntelija kuin vahva ekstrovertti, joka saattaa muiden mielestä olla liiankin puhelias. Samalla kuuntelutaidot voivat olla puutteelliset, kun aika menee keskustelua dominoidessa.

Näiden verttien välissä on ambivertti, joka voi vaihtaa helposti kuuntelusta puheliaisuuteen ja toisin päin. Tällaisen henkilön on ehkä helpointa säätää oma karismansa sopivalle tasolle keskusteluseuran verttisyydestä riippuen.

Useimmat ihmiset pitävät siitä, että saavat kertoa omista asioistaan. Introvertti saa siis luontaisesti toiset ihmiset pitämään itsestään.

Sama se oletko intro-, ambi- vai ekstorvertti, kunhan olet jokin vertti. Karismaa voi aina kehittää verttisyydestäsi riippumatta.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: intovertti, ektrovertti, ambivertti, karisma, vakuuttavuus

Tulevan puhekilpailuvoiton fiilistelyä

Torstai 19.5.2016 - Minna Pikkarainen

Toni_ja_Minna_3_720x405_px.jpg


Professori ja puhekilpailu? Mikä ihmeen yhdistelmä se oikein on?

Nuorkauppakamaritoiminta on mielenkiintoinen juttu. Se tarjoaa monenlaisia eväitä monenlaiseen toimintaan joskus jopa hyvin erilaisillekin ”nuorille”.

Minä liityin nuorkauppakamaritoimintaan, jonkun mielestä ehkä liian myöhään, vasta professorina. Tässä kohtaa olisin helposti voinut todeta, että minulla ei enää ole täällä mitään uutta opittavaa ja unohtaa koko jutun. Niin ylpeä ei sentään koskaan saa olla.

Esiintyminen ja esiintymisvalmennus, johtamisvalmennukset ovat sellainen asia, mitä itsessään voi aina kehittää kerrasta ja vuodesta toiseen olipa sitten toimitusjohtaja, professori tai nuori menestyjä. Koskaan ei saa olla niin valmis johtaja tai esiintyjä, että muuttuisi ylpeäksi tai voisi todeta, että tämän minä jo osaan niin hyvin, että kehittämisen varaa ei enää ole.

Puhekilpailuun lähtiessä en odottanut, kuinka hyvä juttu se oikeastaan on esiintymistaidoille. Itseasiassa voisin sanoa että puhekilpailua parempaa esiintymisvalmennusta saa ihan oikeasti etsiä. Varsinkin silloin kun alatkin edetä kilpailusta ja voitosta toiseen Suomen- ,  Euroopan- ja Maailmanmestaruus tasoilla.

Jokainen onnistuminen ja jokainen voitto on samalla mieletöntä itsensä ylittämistä. Uuden tyyppisten puhe-esitysten pitäminen, kyky naurattaa tai itkettää ihmisiä on upea kokemus, johon kannattaa jo ihan uhallaankin lähteä mukaan.  

Ihan upeaa on myös huomata miten mahtavat tukijoukot puhekilpailun taustalle voikaan saada. Aiemmin puhekisan voittaneita huippu osaajia kuten Petri Eklund tai Hannu Nikupeteri tai jopa oikeita johtamisen valmentajia kuten johtamisaktivisti Toni Hinkka.  Kyllä tässä professorinkin on syytä olla superkiitollinen saamastaan avusta, sparrauksesta ja myös oman kamarin, Oulun Tervaporvarit, upeasta tuesta.


Minulla on ollut tapana joka kerta ennen puhekisaa ostaa lasillinen kuohuviiniä ja kilistää se tulevan voiton kunniaksi. Tyyliini kuulu niin ikään luoda ennakkovisio, jossa juhlitaan jo tulevaa voittoa ja jossa kuvittelen hakevani puhekisan palkintoa siellä palkintogaalassa fanfaarien saattelemana.


Kippis siis Tampereen kisoihin ja sitten Kanadaan, hyvä me, hyvä me, hyvä Suomi….nyt vain peukut pystyyn ja voittoa hakemaan.


Minna Pikkarainen
Connected Health Professori
Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamari

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puhetaito, nuorkauppakamari, professori, puhe, karisma

Haluatko vahvan johtajan?

Tiistai 17.5.2016 - Reino Myllymäki

Strong_Project_Manager_720x405.jpg

Suomen karismaattisin henkilö -kyselytutkimuksen tuloksia koottaessa tuli esille mielenkiintoinen ristiriita. Karisman itsearvioinnin perusteella tärkeimpinä pidetyt karisman osa-alueet olivat nimittäin aika tavalla eriparia niihin verrattuna, joita ihmiset pitävä karismaattisimpina pitämiensä henkilöjen tärkeimpinä osa-alueina.

Viimeksi mainittuja tutkiessa tulee mieleen ilmiö "vahvan johtajan kaipuu". Se elää näköjään meissäkin. Itse asiassa kyllä asia on tullut esillekin mm. yleisön osaston kirjoituksissa, joissa kaivataan jo manan majoille menneitä poliitikkoja takaisin: "Ei olisi Kekkosen aikana ollut tämmöistä!"

Minä en kaipaa Kekkosta enkä ketään muutakaan diktaattorin elkein johtavaa takaisin, enkä usko, että kovin moni muukaan tietoisesti. Silti meillä näyttää olevan jonkinlainen piilotettu kaipuu saada johtaja, joka johdattaisi meidät vaarojen ja vaikeuksien ohi paratiisiin.

Paula Aaltonen Koffilta oli puhumassa Onnistunut Projekti -tapahtumassa Eteläranta 10:ssä perjantaina 22.4.2016. Hän puhui Onnistuneen projektin reseptistä. Projektin ohjausryhmän roolia pohtiessaan hän lohkaisi viisauden: "Everyone wants a strong project manager, until they get one!"

Niinhän se taitaa olla olla. Kolikon kruunapuolta halutaan mutta yleensä saadaan koko kolikko klaavapuolineenkin. Andy McCoy on sanonut viisauden: "Sun täytyy varoo mitä sä haluut, koska sä voit saada sen!"

Muistetaan tuokin, kun kovasti jotain halutaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, vaikuttaminen, karisma

Suomen karismaattisimman naisen kolme karismaattista neuvoa

Perjantai 13.5.2016 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

IMG_5188.JPGMinulla on ollut suuri etuoikeus viettää aikaa Suomen karismaattisimman naisen kanssa tällä viikolla. Tiistaina tarinoimme pitkään hänen kotonaan Hyrsylän Mutkassa. Eilen torstaina toimin hänen kuljettajanaan, kun kävimme YLE:n Aamu-tv:ssä puhumassa karismasta ja paljastamassa Suomen karismaattisimmat henkilöt: presidentti Sauli Niinistön ja taiteilija Aira Samulinin.

Airan kanssa vietetty aika oli erinomaisen antoisaa. Keskustelimme elämästä ja kaikenlaisesta. Suurta kokemuksen tuomaa sydämen viisautta. Uskaltaisin jopa väittää, että jo ystävystyimmekin.

Sain Airalta paljon vinkkejä karisman kehittämiseen. Tässä kolme keskeisintä kohokohtaa, jotka jäivät mieleeni.

Karisma ei löydy omasta navasta!” Aidosti karismaattinen ihminen on kiinnostuneempi muista ihmisistä kuin itsestään. Hän ei nosta itseään jalustalle eikä tuo itseään turhan tärkeänä esiin.

Niinkin valomainen ja tarinoita täynnä oleva persoona kuin Aira on, niin huomasin kahden kesken, että hän kohteli minua vertaisenaan. Vaikka hän puhui paljon, hän myös kuunteli aidosti, kun minulla oli sanottavaa.

”Pötypuhetta”, voi joku lukijoista ajatella. ”Olen nähnyt Airaa telkkarissa tai esiintymässä ja hänhän puhua pulputtaa jatkuvasti.” No, mietipä hetki. Tuskin ne telkkarissa hirveän pitkään näyttävät kohtauksia, joissa esiintyjä olisi ihan hiljaa.

Aira_ja_Toni_YLEn_aamu-tvssa.jpg

Karismaattinen ei katsele peiliin!” Tämäpä outo neuvo, saatat ajatella. Eikö aina neuvota nimenomaan katsomaan ensisijaisesti peiliin ja vasta sitten syyttelemään muita?

Airapa puhuikin ihan konkreettisesta peilistä - ei metaforisesta. Hän kertoi, että jo pikkutyttönä häntä ohjeistettiin katsomaan muita ihmisiä eikä vilkuilla itseään koko ajan peileistä. Aika itsekeskeinen kuva voisi peiliin vilkuilijasta tulla. Katso siis peiliin ennen kemuja ja puuterointihuoneessa, mutta keskity muu aika muihin ihmisiin.

IMG_5113.JPG

Opettele lukemaan ja ymmärtämään muita ihmisiä!” Aira kertoi ehkä tärkeimmäksi vahvuudekseen sen, että hän osaa nähdä ihmisistä aika nopeasti, mistä nämä ovat kiinnostuneita. Sitten kun hän puhuu, hän pyrkii puhumaan asioista, jotka kiinnostavat toisia.

Lienee aika yleinen harhaluulo, että karismaattiset ihmiset olisivat puhumisen taitureita. Todella karismaattiset ihmiset taitavat kuitenkin olla ennen kaikkea kuuntelemisen taitureita.

IMG_5205.JPG

Tässä pieniä tuokiokuvia 89-vuotiaan rouvan karismaattisista elämänviisauksista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, Aira Samulin

Suomen karismaattisin mies ja nainen 2016: Sauli Niinistö ja Aira Samulin

Torstai 12.5.2016 - Kehitystunnustelija Marja-Leena Tikkanen

“Kuka on Suomen karismaattisin” -kyselytutkimuksen tulos on selkeä. Karismaattisin suomalainen ja karismaattisin mies on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Suomen karismaattisin nainen on taiteilija Aira Samulin.

Presidentti Niinistön vahvimmiksi karismaominaisuuksiksi arvioitiin olemus, aitous ja rohkeus. Aira Samulinin karisma pohjautuu häntä äänestäneiden mukaan ennen kaikkea olemukseen, aitouteen, läsnäoloon ja rohkeuteen.

Ensimmäistä kertaa toteutettuun kyselyyn vastasi 1049 henkilöä, joista 168 mielestä presidentti Niinistö on karismaattisin suomalainen.  Kyselyssä ei ollut valmiita ehdokasvaihtoehtoja. Ääniä sai yli 300 henkilöä. Karismaattisia henkilöitä löytyy eniten kulttuurista ja politiikasta. Mielenkiintoista äänien jakautumisessa on se, että enemmistö äänestäneistä oli naisia ja äänistä 80 % saivat miehet ja 20 % naiset.

CxO:n karismamentori Toni Hinkka tapasi tiistaina monien rakastaman Aira Samulinin hänen kotonaan Hyrsylän Mutkassa. Suomen karismaattisin nainen on säteilevän maineensa veroinen, iätön persoona. Hänen kiteytyksensä "Karisma ei löydy oman navan ympäriltä" on erinomainen vinkki kenelle tahansa, joka haluaa kehittää omaa vaikuttavuuttaan. Samulinin karismaa pääsivät todistamaan television välityksellä suomalaisuuden päivänä 12.5. myös kaikki Yle aamu-tv:n katsojat.

Toni_ja_Aira_b_720x405_px.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, vaikuttaminen, Suomen karismaattisin, Aira Samulin

Karisma ei ole pysyvää

Tiistai 10.5.2016 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Karisma_720x405.jpg

Siitä on kohtuullisen paljon aikaa kulunut, kun apostoli Paavali kirjoitti 1. Korinttilaiskirjeeseensä ohjeita ja neuvoja koskien seurakuntaelämää. Tulkittiin nämä sanat sitten oikein tai väärin, nainen on saanut vaieta seurakunnassa.

Ja vaieta on saanut myös seurakunnan ulkopuolella. Maatalousvaltaisen yhteisön keskeisiä henkilöitä olivat kirkkoherra, nimismies, lautamiehet ja jopa kuudennusmiehet eli seksmannit. Jo tehtävän kirjoitusasusta selviää, että vallan käyttäjät olivat vuosisatoja nimenomaan miehiä.

Miehet esiintyivät, ajoivat omaa, yhteistä tai edustamaansa asiaa. Kansakunta tottui kuulemaan miehen ääntä ja seuraamaan heidän omaksumaansa esiintymistapaa. Kun naiset lähtivät sitten vuosisatojen takamatkalta mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, monille tehokkain tie oli omaksua samoja keinoja, jota miespuoliset kollegat käyttivät. Naismaisia miehiäkään ei arvostettu.

Kun vuonna 2004 Yleisradio äänestytytti kansaa suurimmasta suomalaisesta, 99 vaihtoehdon listalla oli 31 naista. Kymmenen finalistin listalla puolestaan oli yksi nainen, joka oli istuva presidentti.

Torstaina julkistetaan Suomen Karismaattisin henkilö. Sen verran voin raottaa salaisuuden verhoa, että äänestäjien yhteystiedoista voidaan päätellä 65 % olleen naisia ja 35 % miehiä. Silti äänestystulosten kärjestä löytyy enemmän miehiä kuin naisia.

Syitä on uskoakseni kaksi. 1. vaikuttajien joukossa on enemmän miehiä kuin naisia. 2. naisetkin ovat tottuneet arvostamaan miesvaikuttajien karisman piirteitä. Monella kansakunnalla - niin meilläkin - on vahvan johtajan kaipuu. Se näkyy odotuksissamme.

Lohdutukseksi vakuutan, että aika tulee hoitamaan asian. Naisia on noussut vaikuttajiksi ja nousee koko ajan lisää. Samalla se ja aikojenkin muuttuminen muuttaa sitä, mitä hyväkarismaiselta vaikuttajalta odotetaan.

Olin jokunen kuukausi sitten tilaisuudessa, jossa esiintyi - muiden ohella - kaksi noin kolmekymppistä naispuolista henkilöä. Kuulin joskus kymmenkunta vuotta sitten radiosta, että silloisten tyttöjen ja nuorten naisten lauseen loppua kohden nouseva intonaatio johtui siitä, että puhuja halusi varmistaa, kuunteliko kanssasisko häntä. Kun puhuja varmistui, että kuunteli, ääntä saattoi laskea. Lopputuloksena oli ylös-alas kulkeva intonaatio.

Nähtävästi intonaatio on jäänyt noille kahdelle naiselle muistona nuoruudesta. Pidin sitä karismaa vähentävänä tekijänä, osin varmasti siitä johtuen, että olen itse vanhempi. Mutta voihan olla, että heidän sukupolvensa pitää sitä karismaattisena. Ajat muuttuvat, ihmisetkin, ja karisma sen mukana.

CxO Professional Oy julkistaa torstaina 12.5.2016 Suomen Karismaattisimmaksi äänestetyn henkilön - miehen ja naisen. Pysy kanavalla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, vaikuttaminen, karisma

Kenpä ei haluaisi - ja tarvitsisi karismaa?

Sunnuntai 24.4.2016 - Tarja Törmänen

Lady_Diana_403x403.jpgKarismaattinen ihminen pitää hyvällä tavalla toisen energiassaan ja jakaa omaa energiaansa ympäristöönsä. Karismaattisen ihmisen lähellä halutaan olla ja hippusia hänen karismastaan saada itselle.

Keitä ovat karismaattiset ihmiset? Ihmiset, jotka onnistuvat mm. johtamisessa ja myynnissä ja ovat valovoimaisia esiintyjiä. Ihmeidentekijät ovat aina olleet karismaattisia. Presidentit ja kuninkaat, näyttelijät, laulajat, valmentajat ja kouluttajat; he, joita rakastamme ja muistamme, ovat karismaattisia.

Jos kahdella tieto- ja taitotasoltaan samanlaisella työnhakijalla toisella on leijonan ja toisella hiiren karisma, kummat valitset?

Niin. Sitäpä minäkin. Todennäköisesti huudahdit vielä perään: “Tietenkin.”

Miksi näin?

Koska evoluutio on opettanut meille, että vahvimmat pärjäävät. Opetus elää geeniperimässämme. Tänä päivänä, kun kulman takana ei enää vaani mammutti tai maakotka, vahvin on karismaattisin.

Karismaa ei voi valitettavasti ostaa kaupan hyllyltä. Mutta, kaikissa meissä on karismaa, se pitää vain tunnistaa ja löytää ja tutustua siihen itsessään. Ja hyvä uutinen on, että karismaa on mahdollista kasvattaa. Me CxO:lla tiedämme, miten –  ja haluamme auttaa sinua hiomaan karismasi kukoistukseen.

Ilmoittaudu Karisma-webinaariin >> 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, energia, johtaminen, myynti, työnhaku

Mitä itsetunto teettää?

Torstai 25.2.2016 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Itsetunto.jpg

Oletko tavannut ihmisiä, jolla on jatkuva tarve päteä? Sellaisia, joilla tuntuu olevan tarve nostaa itsensä ja tekemisensä esille joka käänteessä? Todennäköisesti olet - minä ainakin olen. Vaikeampi kysymys on: Mistä näitä tulee?

Karisma perustuu itseluottamukseen. Karismaattiset ihmiset luottavat ainakin esiintymishetkellä itseensä ja tekemiseensä. Itseluottamus on kuitenkin tilannekohtaista; tilanteessa jossa tunnet osaavasi asiasi ja hallitsevasi tilanteen, tunnet itseluottamusta. Et aina ja se on luonnollista.

Itseluottamus pohjautuu itsetuntoon, itsetunto itsetuntemukseen. Itsetuntemus lähtee liikkeelle minäkuvasta, omien henkilökohtaisten ominaisuuksien hyväksymisestä.

Kysymyksen henkilöillä ei itsetunto ole kunnossa. Kysymys voi olla itsetuntemuksen puutteesta, jolloin henkilön minäkuva on harhainen - ihminen luulee olevansa jotain muuta kuin on. Tai sitten hänellä on heikko itsetunto.

Heikko itsetunto. Se panee ihmisen kadehtimaan muita, ottamaan kunnian muiden tekemisistä, ylikorostamaan osaamistaan ja tekemisiään marttyyriyteen saakka. Puuttumaan muiden tekemisiin ja erityisesti virheisiin. Olemaan monella tapaa ärsyttävä.

Heikko itsetunto myös altistaa masennukselle, ahdistuneisuudelle, paniikkihäiriöille ja sosiaalisille peloille. Masennuslääkkeitä ja töistä poissaolopäiviä kuluu.

Itsetunnon vahvistaminen lähtee liikkeelle oman itsensä tuntemuksen kehittämisestä. Millainen olen? Millainen maailmaa mielestäni on? Mihin pystyn, mihin olen pätevä? Kollegani Toni Hinkan Karisma-kirja löytyy tähän(kin) neuvoja. Vaikeissa tapauksissa ihminen tarvitsee joka tapauksessa ammattiapua. Toisaalta tämäkin asia on sellainen, jossa ihminen saisi apua puhumisesta ja toimimisesta muiden ihmisten kanssa.

Voi olla kovaa myöntää, että on muita ihmisiä kadehtiva ja panetteleva kontrollifriikki marttyyri, mutta siitä se paraneminen alkaa!

Jossain vaiheessa itsetunnon vahvistamisprosessia tulevat sitten vastaan ns. lapsuuden selviytymiskeinot. Keinot, joilla selviydyimme lapsuuden vaikeista tilanteista mutta joiden soveltaminen aikuisiällä vain haittaa. Kun tunnistamme ne, voimme luopua niistä. Tai ainakin hillitä niitä.

Jollain voi olla lapsuudesta opittuna selviytymiskeinona perfektionismi, joka joka asiaan sovellettuna on muulle maailmalle kohtuuton riesa. Kun ymmärtää, että lapsena yritti kompensoida ankaran isän tai äidin sanomisia tai tekemisiä yrittämällä tehdä kaiken täydellisesti ja että noiden vanhempien mielipiteet eivät enää vaikuta elämään, paraneminen on alkanut.

Vahvan itsetunnon voi hankkia vielä aikuisiällä. Siksi emme ole menetettyjä tapauksia, vaikka lapsuuden, nuoruuden, kouluajan, armeijan, sydänsurujen taikka minkä muun tahansa seurauksena meillä alle kolmekymppisenä olisikin vielä ongelmia itsetunnon kanssa.

Tämä kaikki siis sen takia, että vahvan itsetunnon omaavat ihmiset ovat tuottavampia ja kekseliäämpiä kuin heikon itsetunnon kanssa kipuilevat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, karisma, itseluottamus, itsetunto, itsetuntemus, minäkuva, tuottavuus

Karismako puuttuva palanen?

Tiistai 23.2.2016 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

Lisaa_karismaa.png

Karisma on uskottavuutta, vakuuttavuutta ja vaikutusvaltaa.

Johtaja, jolla on karismaa, saa johdettavansa uskomaan strategian ja tekemään kaikkensa strategian toteuttamiseksi. Karismaa tuo johtajalle on sitä paljon puhuttua henkilökohtaista leadershippia, johtajuutta.

Myyjä, jolla on karismaa, saa asiakkaan keksimään syitä tuotteen tai palvelun ostamiseksi. Asiakkaan tärkein päätöksentekomuuttuja on myyjän vakuuttavuus. Kaukana sen jäljessä tulevat tuote, yritys, hinta tai ostoajankohta.

Työnhakija vakuuttaa työnantajan karismallaan. Ansioluettelon avulla pääsee ehkä haastatteluun, mutta lopullinen vakuuttaminen tehdään kasvokkain. Karismaattisin työnhakija saa lopulta paikan.

Vaikuttajia olemme me kaikki. Karisma on vaikuttamisen tärkein työkalu. Haluat sitten vaikuttaa yhteiskunnallisesti, yhteisöissä tai vaikkapa vain baaritiskillä.

Karisma on taito, jota voi kehittää. Siinä ei ole mitään vaikeaa, mutta se vaatii karisman olemuksen ymmärtämistä ja pitkäjänteistä kehittymistä kohti luonnollista automaatiotasoa.

Hyvää karismaattisempaa huomista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, karisma

Persoona vai karismaattinen - testaa itsesi

Tiistai 16.2.2016 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

Karimsma_itsearvio_avaimet_ZEF.png

”Hän on todellinen persoona!” vai ”Hän on varsinainen persoona!”

Kaksi lyhyttä lausetta. Yhden sanan ero. Mieletön matka merkityseroissa.

Olen kuullut molemmat lauseet muutaman kerran lähiaikoina. Ensimmäinen lausutaan hymyillen, jälkimmäinen varovaisesti ympäristö ensin varmistaen.

Kokeillaan toisella sanalla.

”Hän on todella karismaattinen” vai ”Hän on varsin karismaattinen!”

Taas yhden sanan ero, mutta merkitysvälimatka ei ole pitkänlainen. Kehuja molemmat. Ehkä pienellä karismakiihdytyksellä varsin voi muuttua hänen kohdallaan todelliseksi.

Karisman kehittyminen, kuten moni muukin asia, alkaa tosiasioiden tunnustamisella.

Haluan auttaa sinua siinä. 50 ensimmäistä tämän kirjoituksen tähän asti lukenutta voi tehdä henkilökohtaisen karisman itsearvioinnin alta. Saat sähköpostiisi oman karismaprofiilisi täysin luottamuksellisesti. Me käytämme vastaustasi vain tilastollisiin tarkoituksiin selventämään karisman yleistä ydintä.

Varmista siis omalta osaltasi, että olet ”todellinen persoona” ja ”todella karismaattinen”.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, karisma, itsearvio, persoona

Vanhemmat kirjoitukset »