CxO:n blogi

Vain toisen voit saada

Tiistai 20.6.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Jokotai_720x405.jpg

Johtaja paasasi siitä, että firmassa pitää saada säästöjä. Useasta samaan tarkoitukseen käytettävästä tietojärjestelmästä pitää päästä eroon hankkimalla uusi, mielellään käyttötarkoitukseen hyvin sopiva valmisjärjestelmä.

Hetken tauon pidettyään johtaja alkoi paasata toisesta asiaan liittyvästä näkökohdasta. Hänen mielestään uuden tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton yhteydessä pitää kuunnella tietojärjestelmää käyttäviä ihmisiä ja tehdä järjestelmästä mahdollisimman hyvin tekemisiä vastaava.

Johtajat ovat puun ja kuoren välissä. Heitä ahdistaa - jos ahdistaa - johdettaviensa suunnasta tuleva palaute. Heidän niskassaan ovat omistajien asettamat paineet tuottavuudesta ja niin edelleen. He eivät tunne firmansa tekemisiä useinkaan riittävän hyvin ja myös tietotekniikka on usein hepreaa tai sanskriittia.

Blogikirjoituksen alun asetelmassa on tavoitteita, joita kaikkia on jokseenkin mahdoton pitää. Usean itse kehitetyn tai toimintaan sovitetun tietojärjestelmän korvaaminen yhdellä uudella järjestelmällä on toki mahdollista. Mutta liki mahdotonta valmisjärjestelmällä. Liki mahdotonta siksi, että aina joskus markkinoilla on järjestelmiä, jotka sopivat kuin nenä päähän jonkin yrityksen liiketoimintaan.

Mutta jos valmisjärjestelmä pitää ottaa käyttöön siten, että kaikkia kuunnellaan, kaikkien mieltymykset otetaan huomioon, eikä kenellekkään tule pahaa mieltä, ollaan taas mahdottomilla teillä. Räätälöidyn tai omaan toimintaan sopivaksi kehitetyn järjestelmän avulla se saattaisikin onnistua, mutta valmisjärjestelmästä silloin ei ole kyse, eikä säästöistä ole todennäköisesti tietoakaan.

Valmisjärjestelmä tai omaperäisten prosessien ja toimintatapojen toteuttaminen - vain toisen voit saada.

Se joka yrittää korvata viisi järjestelmää yhdellä uudella, saa varautua siihen, että kohta sovellussalkussa on kuusi järjestelmää.

Jokaisen kehityshankkeen ja investoinnin yhteydessä kehotan asiakasta kysymään itseltään: "Minkä ongelman tämä ratkaisee?" Jos keskustelu etenee tästä pidemmälle, kysyn: "Mistä yrityksenne kilpailuetu tulee?" Viimeksi mainittuun jos tulee vastauksia, kehityshankkeessa keskitytään tuon kilpailuedun säilyttämiseen ja uusien kilpailuetujen löytämiseen, jolloin kaikki muu voidaan tehdä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Sitä varten, ettei kaikille tulisi lopuksi paha mieli, on olemassa muutosjohtaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, muutosjohtaminen, tietojärjestelmä, digitalisaatio

Organisaatiokulttuuri - vahvuus vai riesa?

Tiistai 13.6.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Hammennys_720x405.jpg

Organisaatiokulttuurista puhuttaessa tulee usein mieleen synkkä, vaikeasti hahmotettava ja ymmärrettävä tai jopa uhkaava asia, joka varsinkin muutostilanteessa koetaan haittatekijänä. Näin ei tarvitse olla. Itse asiassa organisaatiokulttuuri on voimavara, joka auttaa selviytymisessä.

Nuorelta yritykseltä organisaatiokulttuuri puuttuu. Esimerkiksi Talvivaaran kohdalla organisaatiokulttuurin kehittymättömyys on ollut heikentävä tekijä, toteavat Markku Kuisma ja Pekka Seppänen kirjassaan Suomen pahimmat bisnesmokat.

Organisaatiokulttuuri koostuu kolmen luokan asioista: artefakteista ("meillä on aina ollut tehdas kosken partaalla!"), arvoista ("jokainen työntekijä on tärkeä") ja perusolettamuksista ("myynti lisää liikevaihtoa"). Artefaktit ovat organisaatiokulttuurin hahmotettavia kulmakiviä, esimerkiksi patentit tai "kauhugalleriaan" kootut johtajien muotokuvat ovat artefakteja. Arvot ovat organisaation kirjattuja uskomuksia, ohjenuoria, joita on hyvä noudattaa, kun ohjesäännöt puuttuvat. Perusolettamukset ovat uskomuksia, joita ei juuri koskaan ole kirjoitettu ylös ja virallisesti tunnustettu. Silti niitä noudatetaan ja ne saattavat olla organisaation voimavara tai riesa.

Kun kokonaisarkkitehtuuria vähän pureksii, törmää usein sen siistimpään synonyymiin "periaatteet ja valinnat". Valinnat ovat kohtuu kovia asioita: näitä teknologioita käytetään, keskitetty, ei hajautusta jne. Periaatteet ovat jo hyhmäisempiä ohjenuoria ja siten lähellä arvoja, perusolettamuksia ja uskomuksia.

Näistä kulmista katsottuna organisaatiokulttuuri ja kokonaisarkkitehtuuri ovatkin itse asiassa aika lähellä toisiaan... Vaan kuinka ottaa organisaatiokulttuuri huomioon kokonaisarkkitehtuurissa? Tätä on tarkoitus pohtia ilmaisessa CxO Webinaarissa perjantaina 16.6.2017 klo 8 alkaen, lue lisää ja ilmoittaudu!

En lupaa valmiita vastauksia, koska tämä kohta maailmankaikkeudesta on vielä jäsentymätön. Mitä lupaan? Ajatuksia siitä, miksi organisaatiokulttuurin ottaminen huomioon muutosjohtamisessa on tärkeää ja siitä, miten organisaatiokulttuuria voi tutkia ja sisällyttää kokonaisarkkitehtuuriin. Tervetuloa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehittäminen, muutosjohtaminen, uskomukset, kokonaisarkkitehtuuri, digitalisaatio

Kaatuuko kehityshanke kulttuurikysymyksiin?

Torstai 8.6.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Organisaatiokulttuuri_720x405.jpg

Kehittämisen sekä erityisesti uusien tietojärjestelmien ja toimintatapojen käyttöönoton yhteydessä nousee muutosvastarinta merkittäväksi onnistumista häiritseväksi tekijäksi. Näin on helppo todeta, mutta onko se totta?

Muutosvastarinta on oikeasti suurelta osin oppimisahdistusta ja vähemmässä määrin perusteetonta tai omaa etua ajavaa jarruttamista. Oli kysymys kummasta tahansa, nille on lääkkeet muutosjohtamisessa. Käännänkin siksi asian toisinpäin: jos muutosvastarinta vaivaa, syy on puutteellisessa tai olemattomassa muutosjohtamisessa, ei vastustajissa.

Niinpä minkä tahansa muutoksen - uuden tietojärjestelmän tai toimintatavan käyttöönoton - yhteydessä on otettava huomioon myös muita kuin kovia asioita. Kun kokonaisarkkitehtuuri on käyttökelpoisin organisaation toiminnan mallintamismenetelmä, olen alkanut etsiä keinoja organisaatiokulttuurin - artefaktien, arvojen ja perusolettamusten - ottamiseksi huomioon kokonaisarkkitehtuurissa.

Kävin läpi Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu -kirjaa varten keräämäni ja myöhemmin täydentämäni aineiston ja löysin viisi tarinaa, joissa jokin organisaatiokulttuuriin liittyvä asia oli yksi epäonnistumisen syy. Viisi vajaasta sadasta ei ole paljon, mutta epäilen, että kulttuurilliset asioiden merkitys on todellisuudessa suurempi. Nämä asiat eivät vain nouse esiin, kun epäonnistumisia puidaan julkisuudessa.

Lupaan käydä nämä viisi tarinaa läpi ensi viikon perjantaina 16.6.2017 klo 8 alkavassa ilmaisessa CxO Webinaarissa, jossa aiheena on Organisaatiokulttuuri ja kokonaisarkkitehtuuri. Niiden lisäksi käyn läpi organisaatiokulttuurin sisällyttämistä kokonaisarkkitehtuuriin ja kerron ideoita organisaatiokulttuurin tutkimiseen. Näitä asioita olen käsitellyt myös tuoreessa Muutosjohtamisen opas -kirjassani.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehittäminen, muutosjohtaminen, uskomukset, kokonaisarkkitehtuuri, digitalisaatio

Unohtuuko uskomukset muutoksessa?

Tiistai 14.3.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Muutosjohtaminen_720x405.jpg

Peter F. Drucker on joskus kirjoittanut: "Organisaatiokultturi syö strategian aamupalaksi". Tällä hän tarkoitti sitä, että organisaatiokulttuuri on strategiaa vahvempi tekijä. Johtaja, joka ei ota huomioon muutosjohtamisessaan organisaatiokulttuuria, huomaa hyvin pian johtavansa strategiaa, joka ei tule toteutumaan.

Harva strategia sisältää ajatuksen, että hoidetaan asioita niin kuin ennenkin. Yleensä strategiat pitävät sisällään tavoitteita, joiden toteutuminen edellyttää muutoksia esimerkiksi toimintatapoihin. Muutosten toteuttaminen taas edellyttää muutoksen johtamista, muutosjohtamista.

Muutos voi jäädä toteutumatta monesta syystä. Yksi vähän tutkittu epäonnistumisen syy on organisaatiokulttuuriin kuuluvien uskomusten huomiotta jättäminen. Muutos sotii jotain ylös kirjaamatonta mutta vahvaa uskomusta vastaan. Kun uskomusta ei oteta muutosjohtamisen kohteeksi, se voittaa ja tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? -kirjamme tutkimusaineistosta löytyy esimerkki, joka löytyy myös julkisesta lähteestä, nimittäin Vesa Tiirikaisen kirjasta IT ja parempi bisnes:

"Noin yhdeksän kuukautta käyttöönoton jälkeenyrityksen johto hämmästyi: yhtään ainoaa uuden järjestelmän mahdollistamaa uutta ja asiakkaille selvästi parempaavakuutusta ei ollut myyty. Sen sijaan vanhojen vakuutusten vuoksi käytössä olevan järjestelmän tukemia vanhoja vakuutuksia oli myyty ihan tyydyttävästi. Hämmästyttävän havainnon jälkeen selvitettiin nopeasti, miksi myyjät olivat menetelleet näin. Syy oli bonusjärjestelmässä.

Vanhoihin vakuutuksiin sovellettiin edelleen niiden aikana käytössä ollutta myyjän palkkiomallia, jossa vuosittain maksettavan bonuksen suuruus määräytyi vakuutuksista saatavasta kokonaismaksutulosta. Uusiin vakuutuksiin taas sovellettiin uutta palkkiomallia, jossa vuosibonuksen suuruus määräytyi kolmen edellisvuoden kokonaiskatteen perusteella. Jokainen myyjä päätteli saavansa vanhoista vakuutuksista täysin itse ennakoitavissa olevan vuosipalkkion heti myyntivuoden päättyessä. Oli siis aivan turha sitoa itseään uusiin vakuutuksiin ja sitä kautta uuteen bonusmalliin odottamaan kolme vuotta, että olisi saanut jonkin vaikeasti arvioitavan vuosipalkkion."

Tuotteet ja niihin liittyvät palkkiomallit kuuluvat yrityksen johtamisjärjestelmään. Uskomus, jonka mukaan "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla" taas on kansanviisaus, jota esimerkkitapauksessa saattoi vielä voimistaa epäluottamus johtoa kohtaan ja vakuutusmyyjien nopea kierto. Lisäksi vakuutusmyyjien uskomuksissa oli ajatusvirhe, jota kutsutaan hyberboliseksi diskonttaukseksi. Tuohon lankeaa useampikin suomalainen, joka ottaa mieluummin kaksi tonnia heti kuin kolme vuoden päästä - vaikka vuoden odottamalla saisi 50 % koron pääomalle!

Strategia, johtamisjärjestelmä sekä organisaatiokulttuuri arvoineen ja uskomuksineen kuuluvat kaikki organisaation toiminta-arkkitehtuuriin, jota liike-elämän puolella kutsutaan kokonaisarkkitehtuurin ylimmäksi tasoksi eli liiketoiminta-arkkitehtuuriksi.

Liiketoiminta-arkkitehtuuri on vielä jäsentymätön kokonaisarkkitehtuurin osa. Sopivasti haasteita saatuani olen pyrkinyt hahmottamaan mitä kaikkea sinne tarvitaan ja miten kokonaisarkkitehtuuria voi hyödyntää muutosjohtamisessa. Palataan asiaan ensi perjantaina klo 8!

Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki puhuu muutosjohtamisesta ilmaisessa CxO Webinaarissa 17.3.2017 klo 8. Lue lisää ja ilmoittaudu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehittäminen, muutosjohtaminen, uskomukset, kokonaisarkkitehtuuri, digitalisaatio

Poisopettajia kaivataan

Torstai 16.6.2016 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Oppia_ika_kaikki_720x405.jpg

Toisessa roolissani Ketterät Kirjat Oy:n toimitusjohtajana ja kustannustoimittajana joudun silloin tällöin keskustelemaan suomen kielen kieliopista. Joillakin tuntuu olevan sellainen käsitys, että lukion opeilla seilataan läpi koko elämä. Mutta kielemme muuttuu, uusia sanoja tulee ja kielioppiammekin viilataan. Siksi ristiriitatilanteissa viittaankin aina Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen ohjeisiin enkä lukion äidinkielen tunneilla oppimiini totuuksiin.

Olemme joutuneet oppimaan paljon ja joudumme oppimaan myös iän karttuessa lisää. Monet opit muuttuvat ja poisoppimisen taitokin olisi hyväksi.

Saatuani alleni automaattivaihteisen auton ajoin usein oikea käsi vaihdekepillä niin kuin olin tottunut ajamaan käsivaihteisella autolla. Näin siitä huolimatta, että ajon aikana vaihtamisen tarvetta ei juuri ole. Kymmenessä vuodessa alan olla tuosta(kin) poisoppinut.

Viimeisessä vaihdossa sain alleni auton, jossa on avaimeton käynnistys. Nyt taas piti oppia uutta ja poisoppia vanhaa. Autokauppias kertoi, kuinka vanhempi pariskunta oli laittanut kaukosäätimellä auton lukkoon ja avannut auton sen jälkeen kahvasta. Useita kertoja tajuamatta, että kahvasta kokeilu ei toiminutkaan enää auton lukituksen testitapauksena, vaan oli tahdonilmaisu auton avaamiseksi.

No nyt pitää tarkistaa auton lukitus sivupeilien asennosta. Taas on opittavaa ja poisopittavaa.

Kannamme yhteiskuntana mukanamme raskasta taakkaa, joka on peräisin yhteiskuntamme edellisistä vaiheista. "Aikainen lintu madon nappaa", sanottiin ja kannustettiin nousemaan aikaisin ylös töitä tekemään. Maatalousyhteiskunnassa päivänvalo olikin tärkeässä asemassa tuotantoa mahdollistavana tekijänä mutta pitääkö Tuusulanväylän edelleen ruuhkautua klo 7-8?

Digitalisaatio tuottaa meille jatkossa yhä kiihtyvällä tahdilla opittavaa ja poisopittavaa. Tietojärjestelmät vaihtuvat, prosessit muuttuvat.

Moni käy postilaatikollaan kahdesti päivässä, kaksitoista kertaa viikossa. Tunnen ihmisiä, jotka käyvät enää kerran viikossa postilaatikkonsa sisältöä tarkistamassa. He heittävät todennäköisesti mainospostin suoraan kierrätykseen ja lukevat uutisensa tabletilta.

Kohta ei Postikaan käy postilaatikolla kuin ehkä kolme kertaa viikossa. Siinähän tulee taas poisopittavaa. Olisiko poisopettajille tilaa yhteiskunnassamme?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittyminen, digitalisaatio

Pari villiä ideaa

Tiistai 5.1.2016 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Digitalisaatio on sana, joka tupsahti arkiseen kielenkäyttöömme vuonna 2015, kiitos hallituksen sekä eräiden IT-palveluntarjoajien. Vähän samaan tapaan kuin iterointi- ja vatulointi-sanat.

Joku toivoi Keski-Uusimaa-lehden yleisönpalstalla vuonna 2015, että digitalisaatio voitaisiin peruuttaa. Valitettavasti ei voi, se alkoi jo vuonna 1995. Kai Koskela sanoi Tuusulan Tietokirjapäivässä 28.11.2015, että digitalisaatio etenee, halusimmepa sitä tai emme. Joku yleisöstä oli eri mieltä. Olen samaa mieltä sekä Kain että vastaväittäjän kanssa. Tietotekniikan hyödyntämisessä on siirrytty globaalisti nopeaan vaiheeseen, jossa Suomen ja sen yritysten merkitys on pieni. Silti kansallisella tasolla voimme vaikuttaa siihen, miten digitalisaatio menee eteenpäin ja miten sen haittavaikutukset minimoidaan.

Joku saattoi ajatella, että digitalisaatio oli vuoden 2015 juttu. Niin se olikin. Mutta vielä enemmän vuoden 2016 juttu. Sitä ei peruttu eikä se mennyt ohitse. Digitalisaation hyödyt tulevat - eivät valtavirtaan hyppäämällä eikä härpäkkeitä ostamalla - vaan turhia manuaalivaiheita toiminnasta poistamalla. Ja siinä on tietotekniikalla oma vissi paikkansa!

Joululomalla sai muotonsa pari villiä ajatusta, jotka tosin ovat saaneet alkunsa osin IT Forumin vuosien 2014-2015 toiminnan, osin asiakastyön yhteydessä.

Kokonaisarkkitehtuuri (Enterprise Architecture)

Kokonaisarkkitehtuuri mielletään usein tietohallinnon jutuksi. Oikeasti se ei sitä ole. Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation kehittämisen selkäranka, joka lähtee liikkeelle organisaation strategiasta.

Veikkaan, että organisaatiot, jotka hiffaavat tämän, saavat kilpailuedun.

Palvelunhallinta (Service Management)

IT Service Management eli IT-palvelunhallinta on arkipäivää sekä kaupallisille IT-yrityksille että organisaatioiden sisäisille IT-yksiköille.

Digitalisaatio muuttaa kaikkia organisaatioita tietointensiivisempään suuntaan, kohti IT-organisaatioita. Prosessit muuttuvat kasvavassa määrin tietotekniikkaan perustuviksi.

Koska tietointensiivisten organisaatioiden paras palvelunhallintamenetelmä on ITSM, voisiko olla niin, että siitä poistetaan kirjaimet "IT" ja hyväksytään loppuosa sekä sisältö käyttöön?

Veikkaan, että ei-IT-organisaatiot, jotka ottavat IT Service Managementin käyttöön, saavat kilpailuedun.

Ideat on tarkoitettu vapaasti käytettäviksi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, IT, tietotekniikka, digitalisaatio, kokonaisarkkitehtuuri, Service Management

Superpäivä!

Keskiviikko 15.4.2015 - Reino Myllymäki

Tänään on superpäivä. Aamulla puhun CxO Academy Vantaan aamiaistapahtumassa otsikolla Saadaanko tietotekniikalla kilpailuetua? Iltapäivällä julkistetaan viides kirjani - ensimmäinen ihan kokonaan itse kirjoittamani - Tietohallinnon organisointi. Illalla on vielä palaveri koskien kuudetta kirjaa, joka liittyy entisöitävään VL Myrsky II -hävittäjään.

Tietohallinnon organisointi -kirja tuli eilen painosta ja sain kappaleen käsiini. Yleensä on käynyt niin, että avatessani kirjan satunnaisesta kohdasta, eteeni on pompannut heti kirjoitusvirhe.

Tällä kertaa ei käynyt niin. Virhe löytyi vasta toisella kerralla eikä se ollut kirjoitusvirhe. Yksi lähde on jäänyt merkitsemättä lähdeluetteloon. Hyi hyi, Reino! Korjataan toiseen painokseen.

Eli nyt sitä saa, nimittäin tuota Tietohallinnon organisointi -kirjaa. Ennakkotilaajille kirjat lähtevät postin kautta tänään, julkistustapahtumasta voivat paikalla olijat ostaa tuoretta kirjaa mukaansa ja sen jälkeen kirjaa toimitetaan sitä mukaa kuin tilauksia tulee. Onnistunut Projekti -tapahtumassa 28.4.2015 on myös kirjoja myynnissä, sinne saadaan myös Onnistunut tietojärjestelmäprojekti -kirjan kakkospainosta myyntiin uudella kannella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: digitalisaatio, sähköinen asiointi, toimintatapamuutokset, tietotekniikan hyödyntäminen, tietohallinnon organisointi, kirjan julkistus, ammattimentorointi

Digitalisaatio tulee - voiko kukaan olla valmis?

Perjantai 27.2.2015 - Reino Myllymäki

Televisiossakin pyörii päivittäin mainos - en muista minkä IT-palvelutalon - joka kertoo, että digitalisaatio on tulossa. Mutta mistä on kysymys?

Digitalisaatiossa tieto muuttuu digitaaliseksi. Historiallinen, usein erilaisissa kirjoissa ja kansissa oleva, tieto muuttuu digitaaliseksi hitaasti mutta varmasti erilaisten digitointiprosessien seurauksena. Kirkonkirjat on aikanaan mikrofilmattu, myöhemmin niitä on muutettu suoraan digitaaliseen muotoon ihmissilmien, -aivojen ja -sormien yhteispelinä tehdyn tulkkauksen avulla tai yksinkertaisesti vain skannaamalla mikrofilmit digikuviksi. Vanhoja kirjoja muutetaan sähköiseen muotoon skannaamalla. Uutta digitaalista tietoa syntyy jatkuvasti kasvavassa määrin. Suurin osa ihmiskunnan koskaan tuottamasta tiedosta on jo digitaalista.

Eikä tässä vielä kaikki. Merkittävä osa tietotyöstä on digitalisaation myötä siirtymässä verkkoon. Verkon kautta sitä voidaan tehdä paikkariippumattomasti, sitä voidaan keskittää, hajauttaa tai ostaa alihankintana.

Tietotyöläisiä on Suomessa paljon. Paljon enemmän kuin kuvitellaankaan. Lääkäri on tietotyöläinen yhtä hyvin kuin terveysaseman vastaanottovirkailijakin. Rakennustyömaan mittamies, työmaatoimiston hoitaja ja työmaainsinööri ovat tietotyöläisiä. Suunnittelija on tietotyöläinen, samoin isännöitsijä. Ja niin edelleen. Ja nämä työt tai niistä ainakin osa on siirtymässä verkkoon.

Digitalisaatio on itse asiassa samantapainen vaihe tietotekniikan hyväksikäyttöä kuin se, mitä edellisen yleiskäyttöisen teknologian - sähkön - osalta koettiin 1930-luvulla. Opittiin, että sähköä pitää hyödyntää sille ominaisella tavalla ja luopua hyödyntämästä sitä vesi- tai höyryvoiman tapaan. Sähkölaitosten perustamisesta tähän vaiheeseen ehti kulua 40 vuotta. Sähkön aiheuttamasta tuottavuuskasvusta peräti 70 % saatiin sähkön toimintatapoja muuttavan vaikutuksen avulla.

Tietokoneet yleistyivät yrityksissä 1970- ja 1980-luvuilla. Siirtyminen tietotekniikan hyödyntämisessä kolmanteen vaiheeseen saattaa siis hyvinkin tulla 40 vuoden kuluttua teknologian yleistymisestä. Jos näin on, tulemme keräämään tietotekniikan suurimmat hyödyt vasta lähivuosikymmeninä. Hyödyt eivät tule itsestään; niiden eteen on tehtävä töitä.

Digitalisaation idea on siinä, että tietotekniikkaa sovelletaan sille ominaisella tavalla osin unohtaen entiset manuaaliprosessit ja ideoimalla, miten prosessi tehtäisiin niin kuin se tietotekniikalla parhaiten onnistuu. Todennäköisesti se ei tule onnistumaan nykyisillä johtamistavoilla.

Johtamisen muutos tulee koskemaan liiketoiminnan ja IT-väen yhteistyötä. Ei voida enää lähteä siitä, että IT-strategia on jonkinlainen liiketoimintastrategian tietotekninen toimeenpanosuunnitelma ja että kaikki fiksut asiat keksitään liiketoiminnassa. Tai että IT:n pitää sopeutua liiketoiminnan vaatimuksiin. Ei, edessä on vaihe, joka vaatii sekä liiketoiminnan kehittäjiltä ja johtajilta että IT-väeltä tasa-arvoista ja toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä.

Ei mennä kuitenkaan sitten samaan halpaan, johon osa porukasta meni vuosituhannen vaihteessa. Silloinhan syntyi ns. uuden talouden yrityksiä, joiden piti menestyä päinvastoin kuin vanhan talouden yritysten eli esimerkiksi savupiipputeollisuuden. Syntyi IT-kupla, joka puhkesi muistaakseni vuonna 2001.

Vaikka digitalisaatiosta puhutaan, ei kaikki muutu digitaaliseksi. Ruoka on ruokaa, viina viinaa ja betoni betonia. Niidenkin tuotantoon, logistiikkaan ja myyntiin saadaan digitalisaation avulla uutta tehoa mutta digitaaliseksi ne eivät itsessään muutu. Tarvitaan edelleen maanviljelijöitä, kampaajia, hierojia, hammaslääkäreitä ja monia muita käden taitajia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietotekniikka, IT, tietojohtaminen, tietohallinto, tuottavuus, digitalisaatio, ammattimentorointi

Edellytykset on, missä toimeenpano?

Keskiviikko 11.2.2015 - Reino Myllymäki

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - Digi-Suomen selkäranka? -tapahtumassa se taas kuultiin. Suomen edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat sekä Digibarometri 2014:n että World Economic Forumin Networked Readiness Index 2014:n mukaan maailman kärjessä. Meillä on parammat mahdollisuudet kuin mitä ymmärrämmekään

Mutta kun tulee kyse toimeenpanosta, tilanne on toinen. Tipahdamme sijoille 7-8, kun kyse on digitaalisuuden hyödyntämisestä kansalaisten keskuudessa tai julkishallinnossa, ja peräti sijalle 17 kun kysymys on digitaalisuuden hyödyntämisestä yritysmaailmassa. Mahikset on mutta viitsimistä puuttuu.

Digitaalisuutta voidaan toteuttaa monella tavalla. Asiakkaiden kaipaamaa digitaalista palvelua voidaan saada liimaamalla digitaalisuusliimalappu vanhanaikaisenkin koneiston päälle mutta todellista hyötyä sekä asiakkaalle, yritykselle että yhteiskunnalle saadaan vasta, kun otetaan tietotekniikan mahdollisuudet aidosti käyttöön ja tehdään todellisia toimintatapamuutoksia.

On nimittäin todella hämmentävää, että pankkini osaa lähettää minulle viestin verkkopankkiin saapuneesta laskusta mutta toisessa asiassa lähestyy minua kirjeellä. Tai että joihinkin palveluihin ei voi lähettää sähköpostia, vaan on tartuttava luuriin. Tai että verkkokaupassa myydään tuotteita kalliimmalla hinnalla kuin tiskillä.

Nyt lamapuheet sivuun ja töihin. Julkishallinto voi joutua odottamaan palveluarkkitehtuurinsa valmistumista mutta B2B- tai B2C-yritysten ei tätä tarvitse tehdä. Se, mitä tarvitaan on asennemuutos johtamisessa. Tarvitaan näet ennakkoluulotonta todellisen asiakastarpeen pohdintaa, tietotekniikan mahdollisuuksien huomioonottoa sekä liiketoiminnan ja IT-väen toisiaan kunniottavaa yhteistyötä, joka konkretisoituu pieninä käytännönläheisinä hankkeina, ei suurina ohjelmina.

Ei kai tämä ole liikaa vaadittu, kun koko Suomen tulevaisuus on kyseessä?

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran ICT Leaders Finland ry:n blogissa 4.2.2015.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: digitalisaatio, sähköinen asiointi, toimintatapamuutokset, tietotekniikan hyödyntäminen, ammattimentorointi